Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10766

Projektin nimi: TUTKA

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2009 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Yrityspalvelut HyRi Oy (YritysVoimala Oy)

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2286040-7

Osoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: 010 322 2500

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.yritysvoimala.fi

Projektin kotisivun osoite: www.yritysvoimala.fi

Vastuuhenkilön nimi: Kimmo Martikainen

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: kimmo.martikainen(at)yritysvoimala.fi

Puhelinnumero: 040 555 8081

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen

Kunnat: Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven teolliset ja palvelualan yritykset sekä yrityksiin palkattavat uudet työntekijä (rekrytointi). Lisäksi kohderyhmänä ovat yritysten olemassa olevat työntekijät, joiden osaamista täydennetään. Yhtenä hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, joiden suhdannenäkymät ovat heikkenemässä ja jotka tarvitsevat erilaisia henkilöstönkehittämisen tukitoimenpiteitä kilpailukykynsä parantamiseksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta-alueen oppilaitokset, kehittäjät, kunnat, koulutusta tarjoavat yritykset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 963, joista naisia 481

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 889, joista naisia 422

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 35, joista naisten työpaikkoja 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TUTKA-hankkeessa luodaan uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön. Projektissa koulutetaan yritysten henkilökuntaa sekä uusia työntekijöitä yritysten tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on avustaa pk-yrityksiä osaavan työvoiman hankinnassa ja koulutuksessa sekä toimia yhteistyössä muiden yrityksiin suuntautuvien kehittämishankkeiden kanssa projektin toteutusalueella. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten selviytymistä heikkenevän taloussuhdanteen aikana.

Tärkeintä on kouluttaa yrityksissä jo olevaa henkilöstöä vaativampiin tehtäviin yrityksen sisällä ja samalla turvata uusien työntekijöiden rekrytointi ja sisäänpääsy yrityksiin mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset työnhakijat. Työ- ja elinkeinohallinto kilpailuttaa työvoimapoliittisen koulutuksen ja YritysVoimala Oy kilpailuttaa lyhytkestoisen henkilöstökoulutuksen.

Koulutettaville henkilöille tehdään henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat.

Yhtenä TUTKA-projektin keskeisenä tavoitteena on lisätä joustavuutta ja jatkuvuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin sekä antaa konkreettista apua rekrytointiin yhdessä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen työnantajapalveluiden, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotusta toteutetaan pääasiassa YritysVoimala Oy:n nettisivujen välityksellä sekä sähköisenä postituksena. Lisäksi projektista tiedotetaan verkostokumppaneiden mm. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen nettisivujen kautta. Lisäksi hyödynnetään em. tahojen tiedotuslehtiä.

Aiempien kokemusten perusteella laajallakaan lehtimainonnalla ei kohderyhmää saavuteta. Siksi suoramainonta ja projektipäällikön/koulutuspäällikön jalkautuminen yrityksiin tuo parhaat tulokset.

Infotilaisuuksista ilmoitetaan Aamupostissa ja Vartissa, joihin pyritään saamaan myös juttuja TUTKA -projektissa mukana olevista yrityksistä ja niiden kokemuksista henkilöstön koulutuksesta.

Tiedotustoiminnasta hankkeessa laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma, joka esitetään projektiryhmän kokouksessa.

TUTKAn tilanteesta on pidetty kaksi tiedostustilaisuutta 15.9.2010, joista toinen oli suunnattu medialle ja toinen kuntien johtaville virkamiehille sekä luottamushenkilöille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

TUTKA-hankkeessa luotuja uusia malleja ja hyviä käytäntöjä esitellään hankkeen yhteistyökumppaneiden verkkosivuilla sekä paikallisten tiedotusvälineiden kautta julkaistavilla artikkeleilla.

TUTKA-seminaareja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, joihin kutsutaan mukana olevia yrityksiä projektin koulutuksesta saamiaan kokemuksia.

Olemme yhdessä PROTEK Uusimaan kanssa jalostaneet toimintaprosesseja ja käyneet kertomassa niistä mm. TEM:ssä, Opin Ovi -hankkeessa sekä pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Hämeessä, TE-toimistoissa, yritysjärjestöissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 384 530

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 382 642

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 530

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 642

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tutka-projektin määrälliset kokonaistavoitteet olivat yhteishankintakoulutuksessa 10140 opiskelijatyöpäivää ja 735 henkilöä. Lyhytkestoisen koulutuksen tavoite oli 904 opiskelijatyöpäivää ja 228 henkilöä. Yritysten lukumäärätavoite oli 116.

Yhteishankintakoulutuksen toteuttamiseen oli varattu TE-hallinnon kansallista rahoitusta 1.085.000 euroa ja lyhytkestoiseen koulutukseen ESR-rahaa 110.000 euroa. Projektin hallinnollinen budjetti oli 329.540 euroa.

Tutka-projektin projektisuunnitelmassa oli määritelty laadullisia tavoitteita ja tehtäviä runsaasti. Tavoitteet ja tehtävät olivat:

- luoda työväline pienille ja keskisuurille yrityksille henkilöstön koulutukseen ja vähentää samalla merkittävästi yrityksiltä vaadittavaa lomakkeiden ja asiakirjojen täyttöä
- kehittää uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön
- luoda yrityksille ja työ- ja elinkeinotoimistoille yksinkertainen malli, miten yritysten työntekijäkohtainen koulutussuunnitelma laaditaan sekä miten sen pohjalta toimitaan yhdessä oppilaitosten ja kouluttajien kanssa
- ohjata ja valvoa koulutusten toteutumista
- luoda helposti toteutettava menetelmä koulutustarvekartoituksen tekemiseen,
- kysyä yritysten koulutustarpeita
- kartoittaa niiden yritysten kohderyhmä, jotka tarvitsevat uutta työvoimaa tai koulutukseen liittyvää apua
- koordinoida alueellisia koulutuspalveluja sekä määrällisesti että laadullisesti
- kehittää verkko-oppimista
- tehdä asiakastyytyväisyyskyselyjä järjestetyistä koulutuksista
- järjestää Tutka-seminaaareja
- kehittää mittareita, joilla koulutuksen tuloksellisuutta arvioidaan
- projektin hyvien käytänteiden levittäminen
- Tutka-projektin henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen talousalueen neuvonta- ja kehitysverkostoissa
- seurantatietojen kokoaminen kuukausittain.

Tutka-projekti kuului Uudenmaan TE-keskuksen Protek Uusimaa -hankkeiden kokonaisuuteen. Protek Uusimaa -hanke hallinnoi yhteishankintakoulutuksia, koordinoi kehittämispalveluja yrityksille sekä ohjasi ulkopuolisten hanketoteuttajien kokoamia ja ylläpitämiä Protek-verkostoja. Protek Uusimaa -hankkeen kautta Tutka-projektilla oli mahdollisuus osallistua yhteishankintakoulutusten suunnitteluun liittyvien käytäntöjen ja erilaisiin aiheeseen liittyviin työkokouksiin.

Käytännössä projektipäällikkö oli henkilökohtaisesti yhteydessä yrityksiin ja kertoi projektin toiminnasta ja sopi tarkempia tapaamisaikoja. Kontaktoitavat yritykset valittiin aluetuntemuksen perusteella, eli projektipäälliköllä oli kokemusta yritysten tilanteesta ja näin ollen hän pystyi arvioimaan yritysten tarpeita ennakkoon. Syksyllä koulutuspäällikön tullessa projektiin mukaan tehtiin päätös, että sekä projektipäällikkö että koulutuspäällikkö kontaktoivat yrityksiä ja alueellisesti projektipäällikkö vastaa Hämeen alueesta ja koulutuspäällikkö Pohjois-Uudenmaan alueesta.

Tapaamisissa yritysten kanssa keskusteltiin ensin yrityksen toiminnasta, tulevaisuuden näkymistä, taloudellisesta tilanteesta sekä mahdollisista rekrytointi- ja koulutustarpeista. Keskustelussa korostettiin koulutuksen tarvelähtöisyyttä, räätälöintimahdollisuutta ja Tutka-projektin tarjoamaa apua koulutussuunnittelussa, paperitöissä ja viranomaisyhteydenpidossa. Jos yrityksellä ilmeni tarvetta koulutukselle, tiedusteltiin onko heillä mahdollista aikaisemmin käytettyä tai toivottavaa koulutustahoa olemassa vai etsitäänkö koulutuksen tarjoajaa vapailta markkinoilta.

Koulutussuunnittelua tehtäessä otettiin suunnitteluun tarvittaessa mukaan alan asiantuntija siitä koulutusorganisaatiosta, jonka toivottiin toteuttavan koulutus. Tällä tavoin päästiin keskustelemaan ammattitermein ja pystyttiin suunnittelemaan koulutus heti alkuvaiheesta lähtien juuri yritykselle sopivaksi.

Yhteishankintakoulutuksessa koulutukseen osallistujia oli 63 henkilöä vähemmän kuin oli tavoite, mutta opiskelijatyöpäivien määrä ylittyi yli 5.000 päivällä. Projektin päättymiseen mennessä opiskelijatyöpäiviä oli toteutunut 9253, joista yhteishankintakoulutusta 8315 päivää. Sopimuksia yhteishankintakoulutuksista oli tehty 15185 opiskelijatyöpäivää. Lyhytkestoisessa ESR-rahoitteisessa koulutuksessa tavoitteet saavutettiin rankan loppukirin ansiosta. Opiskelijatyöpäiviä kertyi 937 ja tavoite oli 904.

Projekti keskitti määrällisten tavoitteiden hankinnalta jääneen aikansa pk-yritysten kontaktoinnin ja koulutussuunnitelman tekemisen etenemisen prosessin kehittämiseen sekä pk-yritysten palveluohjauksen edistämiseen. Protek Uusimaa -hankeen vetämänä toteutettiin Tutka-projektin itsearviointi.

Projekti on auttanut myös tahoja, jotka eivät kuuluneet projektin kohderyhmään. Tärkeämpänä on pidetty tiedon levittämistä yhteishankintakoulutuksesta, kuin omien rajojen tiukkaa vartiointia, näin myös tietoisuus Tutka-projektista on levinnyt.