Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10767

Projektin nimi: SYMBIO Living Lab

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: HAAGA-HELIA Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Osoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: 09 148901

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.haaga-helia.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Lis-Marie Enroth-Niemi

Asema: Johtaja

Sähköposti: lis-marie.enroth-niemi(at)haaga-helia.fi

Puhelinnumero: 09 22965620

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa

Seutukunnat: Loviisan, Porvoon

Kunnat: Porvoo, Loviisa

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä koostuu luovan toimialan, hyvinvointi- ja matkailualan yrittäjistä, kolmannen sektorin kulttuuri- ja hyvinvointialan organisaatioiden edustajista ja taiteilijoista.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulujen opettajat ja opiskelijat, kehittämisorganisaatioiden ja kuntien edustajat sekä alueen asukkaat, lapset ja nuoret.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64, joista naisia 39

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SYMBIO Living Lab -projekti tukee Itä-Uudenmaan innovaatiojärjestelmän laajentumista siten, että se kattaa nykyistä paremmin myös kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden tarvitsijat ja tuottajat. Itä-Uudellamaalla, erityisesti Porvoossa on elinvoimainen luovien toimialojen ja matkailualan yritysten keskittymä, joka kuitenkin koostuu lukuisista pienistä, toisistaan erillisistä toimijoista. Näiden toimijoiden osaamista ja innovatiivisuutta ei ole tähän asti riittävästi pystytty hyödyntämään alueen kehittämisessä ja alueen asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamisessa. Erityisesti toimialat ylittävien tuote- ja palveluinnovaatioiden vähäisyys on merkillepantavaa. Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on kuitenkin nähty paljon mahdollisuuksia osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (Liikanen, 2008).

Hankkeessa alueen ammattikorkeakoulut HAAGA-HELIA ja Laurea toimivat ns. välittäjäorganisaatioina, jotka kokoavat hajallaan olevat toimijat yhteen, ja omalla t&k-osaamisellaan rakentavat yhdessä kulttuuri- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen kehitysalustan eli Living Labin. Living Lab -ajattelun mukaisesti palveluiden käyttäjät, sekä yksityiset kuluttajat että alueen yrityksissä, julkisella sektorilla tai kolmannen sektorin palveluksessa olevat ihmiset ovat tiiviisti mukana innovaatioiden kehittämisessä. Näin ollen kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden Living Lab mahdollistaa myös sosiaalisten innovaatioiden syntymisen.

Projektissa luodaan alueelle uudenlainen käyttäjäkeskeinen tuotekehittelyn malli SYMBIO living lab. Samalla kehitetään oppimismenetelmiä, joiden avulla vahvistetaan liiketoiminta-, hyvinvointi- ja kulttuuriosaamista. Oppimismenetelmien kehittäminen perustuu toimintatutkimukselle ja yhteiskehittelylle. Tapahtumien ja palvelukonseptien kehittäminen perustuu neloskierremalliin.

Hankkeen tuloksena Porvoon uudelle campusalueelle Länsirannalle (Taidetehtaan ympäristöön) on rakentunut avoin innovaatioalusta, SYMBIO Living Lab, joka tarjoaa kulttuuri-, matkailu- ja hyvinvointipalveluihin liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluja tosielämän ympäristöissä.

Projektin ensimmäisen vaiheen (2009-2011) tuloksena syntyy uusia henkistä ja fyysistä hyvinvointia parantavia tapahtumia lapsille ja nuorille. Projektin toisen vaiheen aikana SYMBIO Living Lab suunnittelee ja toteuttaa yrittäjyyteen kannustavan tapahtuman nuorille luoville yrittäjille.

Projekti parantaa korkeakoulujen työelämävastavuutta sekä edellyttää uusien vuorovaikutusmuotojen kehittämistä luovan toimialan ja hyvinvointialan yritysten ja korkeakoulujen välille. Projekti tuottaa uutta käytännönläheistä tutkimustietoa, joiden avulla koulutusohjelmia voidaan kehittää edelleen. Samalla ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat aitoja kehittämistehtäviä ja yrityskontakteja. Työelämä saa uutta tietoa ja uusia osaajia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin ensimmäisessä vaiheessa tiedotuksen tavoitteena on herättää luovien toimialojen ja hyvinvointialan toimijoissa kiinnostus projektia kohtaan.Onnistuneiden tapahtumien järjestäminen edellyttää myös aktiivista tiedottamista. Jokaiselle tapahtumalle laaditaan erikseen tiedotussuunnitelma, jossa käytetään myös uusien sosiaalisten medioiden tuomia mahdollisuuksia.

Projektin suunnittelussa on ollut mukana useita luovaan toimialaan liittyvää organisaatiota, joilla on omat tiedotusfooruminsa, joiden kautta saavutetaan luovan toimialan yrittäjät. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman kehitteillä oleva I-U Inno toimii alueen koulutus- ja kehittämispalvelujen tiedottamiskanavana. Oppimisverkostossa luotu kumppanuusalusta, Osaamisfoorumi, mahdollistaa sekä yleisen että kohdistetun tiedottamisen. Osaamisfoorumin yhteystietopankin avulla voimme lähettää tiedotteita sähköpostitse suoraan kohderyhmälle.

Tärkeänä tiedottamisen kohderyhmänä ovat myös muut korkeakoulut. Erilaiset kansainväliset ja kansalliset konferenssit ja seminaarit, joissa esitellään projektiin liittyviä tutkimuksia, ovat tärkeitä tiedottamisen foorumeita. Projektiin osallistuvat opettajat ovat myös aktiivisia erilaisissa kansallisissa koulutuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Sisäinen tiedottaminen tapahtuu viikkoinfojen, sisäisten oppimisfoorumien ja suorien sähköpostien avulla. Suurelle yleisölle tiedotetaan paikallismedioiden kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuottamat hyvät käytännöt levitetään alueella laajentamalla verkostoa ja luomalla toimiva luovan toimialan klusteri. Projektiin osallistuvien toimijoiden määrä kasvaa vuosittain jokaisen uuden tapahtuman myötä. Toimintaan osallistumisen kautta syntyy pysyviä käytänteitä ja kehittämisosaamista.

Tärkeässä roolissa on myös tiedotustoiminta ja aktiivinen osallistuminen paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin foorumeihin. Kukin toimija levittää hyviä käytänteitä omissa verkostoissaan. Tutkimustuloksia raportoidaan vuosittain ja niiden esittely on tärkeä osa hyvien käytäntöjen levittämistä. Projektin viimeisenä vuonna 2012 järjestetään seminaari, jossa esitellään projektin tuloksia työelämän ja korkeakoulujen edustajille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 175 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 433

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 203 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 433

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

SYMBIO Living Lab projektissa on kehitetty ja kuvattu käyttäjälähtöisen tapahtumatuotannon prosessia. Tapahtumien teemoina ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointi sekä yrittäjyys. Projektin kohderyhmä koostui yrittäjistä ja opettajista sekä kolmannen sektorin, kehittämisorganisaatioiden ja kuntien edustajista. Välillisenä kohderyhmänä olivat ammattikorkeakoulujen opiskelijat sekä alueen asukkaat, lapset ja nuoret.
Projektissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia ovat Porvoo Works tapahtuma ja ammattiseikkailu, vertaisarvioinnin toteutusmalli, käyttäjätieto keskustelun herättäjänä, yrityksiin jalkautuminen luottamuksen rakentajana ja sosiaalinen media osana yhteiskehittelyä. Hyvien käytänteiden kuvaus esitellään eri toimijoiden puheenvuoroina 'Käyttäjälähtöisyyttä oppimassa - SYMBIO Living lab hankkeen kokemuksia käyttäjälähtöisestä tapahtumatuotannosta' julkaisussa, joka ilmestyi keväällä 2012.
SYMBIO Living Lab hankkeen myötä on löytynyt yhteisen tekemisen tapoja ja syntynyt myös uusia avauksia. Projekti on käynnistänyt HAAGA-HELIAn ja Laurean välisen yhteistyön, joka jatkuu projektitiimissä ja tki-tiimissä. Käyttäjälähtöisyyteen liittyvä osaaminen on synnyttänyt kaksi uutta projektia, Palvelu Labin ja Palvelu Pron, jotka ovat edelleen käynnissä. Käyttäjälähtöinen tapahtumatuotanto on siirtynyt osaksi osaamista, jota hyödynnetään lähes kaikissa Porvoo Campuksen järjestämissä uusissa tapahtumissa.
Projektin ensimmäisen vuoden aikana käynnistettiin yrittäjyyttä edistävä toiminta. Projektin myötävaikutuksella Porvoo Campukselle perustettiin yrittäjyyden oppimisympäristö, jonka toiminta on jatkuvaa. Toiminnassa on ollut mukana satoja opiskelijoita, kymmeniä yrittäjiä ja viimeisen vuoden aikana on perustettu kahdeksan uutta yritystä.
Projektissa kehitettiin Porvoo Works tapahtumakonsepti, jonka tavoitteena on auttaa nuoria työelämään siirtymisessä. Tapahtumien ideointi käynnistyi tutkimuksilla, jotka pyrkivät valottamaan kohderyhmien arkea. Tutkimustiedon pohjalta rakennettiin useita pilottitapahtumia. Projektin varsinaista tapahtumakonseptia alettiin rakentaa nuoret ja työelämä tämän teeman ympärille. Tapahtuma nimettiin Porvoo Worksiksi. Ensimmäiseen Porvoo Works tapahtumaan osallistui n. 500 nuorta. Keväällä 2012 Porvoo Works tapahtuma toteutettiin uudelleen saman verkoston kanssa ja myös uusia toimijoita aktivoiden. Porvoo Works tapahtuma ja ammattiseikkailu ovat muodostuneet vuotuisiksi traditioiksi, joten projektissa kehitetty tapahtuma jää elämään. Verkoston palaute tapahtumasta on ollut hyvin positiivista. Kiinnostusta on ollut myös muissa yksiköissä ja muissa ammattikorkeakouluissa.
Tutkimukset ja selvitykset keskustelun herättäjinä ja kehittämisprosessin käynnistäjä käytäntö on saattanut yhteen toimijoita, jotka eivät välttämättä olisi kohdanneet muissa yhteyksissä. Käytäntö on edesauttanut vuorovaikutuksen syntymistä monien toimijoiden välillä. Tuloksena voidaan pitää lisääntynyttä verkottumista toimijoiden kesken ja monipuolistunutta menetelmien käyttöä organisaatiossa. Käytäntö on mahdollistanut käyttäjälähtöisyyden ytimen ymmärtämisen; ilman aitoa vuorovaikutusta ja yhteistä kehittämisen kohdetta ei käyttäjälähtöistä suunnittelua voi olla ja toisaalta ilman vuorovaikutusta ja keskustelua käyttäjien kanssa ei voida luoda käyttäjiä palvelevia innovaatioita.
Porvoo Worksin suunnitteluprosessi ja tarvittavan verkoston kokoaminen saatiin hyvin käyntiin yhteisen kohteen kirkastuttua toimijoille, koska se
-tarjosi keskeisen foorumin ideoiden rikastamiselle ja ohjelman rakentumiselle tapahtumaa suunniteltaessa
-vahvisti orastavia kumppanuuksia ja kasvatti luottamusta verkoston kykyyn tuottaa uusi palvelu
-tarjosi toimijoille mahdollisuuden osallistua uutta luovaan prosessiin, jossa osaamista uudella tavalla yhdistämällä saatiin aikaan yhteisiä intressejä palveleva tapahtumakonsepti
Projektissa hyödynnettiin sosiaalista mediaa ideoiden jakamisessa ja yhteiskehittelyssä. Jos pyrkimyksenä on ottaa suunnitteluun mukaan taustaltaan mahdollisimman heterogeenisiä toimijoita, voi sosiaalisen median käyttö jo sinällään olla este osallistumiselle. Ideoiden jakamisen ja suunnitteluprosessin läpinäkyvyyden näkökulmasta sosiaalinen media toimi kuitenkin hyvänä välineenä. Eri organisaatioista olevat toimijat pystyivät seuraamaan reaaliaikaisesti suunnittelun etenemistä ja kommentoimaan muiden ideoita. Sosiaalinen media toimii hyvin suunnittelun välineenä silloin, kun yhteissuunnittelussa mukana olevat toimijat ovat jo valmiiksi aktiivisia ja tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä. Lisäksi ideoinnin ja suunnittelun kohteen täytyy olla riittävän kiinnostava, merkityksellinen ja motivoiva, henkilöä itseään koskettava ja puhutteleva.
Jotta voitaisiin puhua aidosta yhteissuunnittelusta ja käyttäjälähtöisyydestä, ratkaisevan tärkeitä ovat jalkautuminen yrityksiin ja käyttäjien arkeen sekä monitoimijaiset yhteissuunnittelutapaamiset.