Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10775

Projektin nimi: REKRYTALLI

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä / Innofocus

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Osoite: Ojakkalantie 2

Puhelinnumero: 09-222011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.innofocus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.luksia.fi/default.aspx?id=1226

Vastuuhenkilön nimi: Eero Hillman

Asema: rehtori

Sähköposti: eero.hillman(at)innofocus.fi

Puhelinnumero: 050-3667814

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, Karjalohja, Kirkkonummi, Inkoo, Siuntio, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- vaikeasti työllistyvät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset työttömät,
vahvistusta ammatinvalintaan tarvitsevat työttömät
- ikääntyvät työttömät, joilla on matala koulutustaso
- epätyypillisen työsuhteen vuoksi ongelmia kohtaavat ja löyhästi työmarkkinoihin kiinnittyneet
- nuoret koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat ja syrjäytymisvaarassa olevat: ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneet ja koulutuksen jälkeen ei työllistymässä olevat tai työttömäksi jääneet
- työssä olevat, joilla osaamisvaje aiheuttaa ongelmia työmarkkinoilla pysymiseen ja ammatinvaihtajat (logistiikka-ala)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Alueen yritykset, organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, joilla työvoiman tarve
Alueen työhallinto ja uudenmaan maahanmuuttajayksikkö
Alueen yritykset, joilla tarvetta työpajatoimintana toteutettavaan alihankintaan
Muut aikuiskoulutusorganisaatiot

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 410, joista naisia 182

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 266, joista naisia 118

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 116, joista naisten työpaikkoja 58

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25, joista naisten työpaikkoja 9

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa kehitetään vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden sekä ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tai koulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden nuorten rekrytointiprosessin tukemista avoimille työmarkkinoille ja työelämään siirtymävaiheessa. Rekrytointiprosessin tukemisessa käytetään sekä yksilöön että yrityksiin kohdistettavia toimenpiteitä. Elinkeinoelämän kasvualoista projektiin on valittu logistiikka-ala, jolla on ongelmia työvoiman saatavuudessa ja erityistarpeita työssä olevan henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi.

Yksilöllisen tuen keinoja ovat henkilökohtainen palveluohjaus ja työvalmennus. Palveluohjaus perustuu asiakkaan tilannekartoituksen pohjalta laadittavaan valmennussuunnitelmaan ja sen toteuttamisen tukemiseen. Palveluohjauksen keskeiset työmuodot ovat täsmävalmennus ja rekrytuki. Täsmävalmennus sisältää ammatillisen osaamisen vajeeseen tai työelämätaitojen puutteeseen kohdistuvaa lyhytkoulutusta, yrittäjyysvalmennusta, pidempään ammatilliseen koulutukseen ohjaamista tai ammatillisen peruskoulutuksen täydennysohjelman. Rekrytuki on asiakaslähtöistä työllistymiseen rajattua ohjausta rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa. Ohjaaja auttaa työpaikan hakemisessa, osallistuu rekrytointihaastatteluihin ja antaa tarvittavan tuen asiakkaalle ja työyhteisölle siirtymävaiheessa. Työvalmennus toteutetaan työpajoissa ja tukiohjatussa työssä yhteistyöyrityksissä tai järjestöissä. Työvalmennuksen aikana asiakas voi osallistua yhteishankintakoulutukseen.

Työelämään siirtymävaiheen tukimuotona kehitetään työvoiman osaajapankkia, logistiika-alan pk-yritysten toimintaan sopivaa yhteishankintakoulutusmallia ja työyhteisövalmennusta monikulttuurisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen työyhteisössä.

Projektissa kehitettävät tuotteet:
1. Työpajat: uusi tuote työttömien palvelutarjontaan Länsi-Uudellamaalla
2. Maahanmuuttajakoulutuksen 5. moduuli
3. Vaikeasti työllistyvän rekrytukimalli
4. Työvoiman osaajapankki
5. Yhteishankintakoulutusmalli logistiikka-alan pk-yrityksille: lähiopiskelupäivien minimointi/poistaminen ja yksilöllisesti ohjattuun työssäoppimiseen panostaminen, verkko-oppimismalli
6. Logistiikan osaamiskeskusmalli
7. CAP -koulutus(kuljettajien ammattipätevyys, EU-dir)

Projektin tuloksena vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden mahdollisuudet työllistymiseen ja pidempiaikaisiin työsuhteisiin parantuvat. Innofocuksen yhteyteen vakiintuu työpajatoiminta, joka palvelee alueen työvoimatoimistoja. Osaajapankki edistää työsuhteiden syntymistä ja osaavan henkilöstön pysyvyyttä ja hyvinvointia kausiluonteista työtä tarjoavissa yrityksissä ja yrityksillä on mahdollisuus saada sopivia työntekijöitä myös äkillisiin tarpeisiinsa. Yritykset voivat hyödyntää työllistämisessä ja henkilöstön jatkuvassa kehittämisessä yhteishankintakoulutusmallia. Logistiikka-alalla osaamiskeskusmalli on siirrettävissä toimintatavaksi muille työvoiman saatavuudesta kärsiville aloille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1.Innofocuksen tiedotuskanavat: www. sivut, intranet, asiakaslehti, tiedotustilaisuudet, tapahtumat
2.Lehti-ilmoitukset, artikkelit ja esitteet
3. Tiedotustilaisuudet
- työhallinnon edustajille, jotka ohjaavat asiakkaita työpajoille ja yksilölliseen ohjaukseen
- yrityksille
- teemaseminaarit
4. Yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavat, esim. kaupunkien ja kuntien www.sivut, yrittäjäyhdistysten jäsenkirjeet
5. Tapahtumat, muiden projektien yhteistapaamiset, kouluttajien tapaamiset
Tiedottamisesta laaditaan erillinen tiedottamissuunnitelma

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Lehtiartikkelit 2008 saadusta rahoituksesta, toiminnan käynnistämisestä; 2009-2010 työpajojen toiminnasta, maahanmuuttajien rekrytuesta, osaamispankin perustamisesta, logistiikka-aln yhteishankintakoulutuksesta; 2011 projektin tuloksista.

Teemaseminaarit 2009 ,2010 yleisölle, yhteistyökumppaneille ja aiheesta kiinnostuneille.

Tiedotustilaisuudet 2009 alkaen työhallinnon yksiköille ja elinkeinoelämälle.

Valtakunnalliset ja paikalliset tapahtumat (seminaarit, rekrytapahtumat, yhteistyötapaamiset muiden projektien ja yhteistyökumppaneiden kanssa) 2009 alkaen.

Käytäntöjen levittäminen muihin oppilaitoksiin ja työpajatoiminnasta kiinnostuneille tahoille kutsuttaessa.

Loppuseminaari 2010.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 823 294

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 758 011

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 253 873

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 954 421

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä toteutti 1.9.2008 - 31.12.2010 ESR-rahoitteisen Rekrytalli -projektin edistämään työllistymistä ja estämään syrjäytymistä toimialueenaan läntinen Uusimaa Espoosta Hankoon. Tavoitteena oli, että 40 % osallistujista työllistyy ja kehitetään vaikeasti työllistyvän rekrytukimalli.
Projektia toteutettiin kolmella osa-alueella:
1) Nummelaan perustettiin kolme työpajaa; Metallipaja, Puupaja ja Puhdistuspalvelupaja
2) Maahanmuttajia palvelemaan perustettiin Rekrytukipiste, jossa sai apua työ- ja koulutuspaikkojen hakuun
3) Logistiikka-alalle etsittiin mallia, jossa yhteishankintakoulutuksen avulla kehitetään alan osaamista.
Suunnitelmaa tehtäessä Suomi eli vielä nousukauttaan, mutta toteutus tapahtui taantuman aikana ja siksi toteutustapaa oli hiottava.
Ennen varsinaista toteuttamista projektin työntekijät benchmarkkasivat aloillaan systemaattisesti. Toivottuihin asiakasmääriin ei päästy ja erityisesti alkuvaihe oli ongelmallinen asiakasohjauksen kannalta TE-toimistojen ollessa ylityöllistettyjä. Taantuma ja asiakkaiden puuttuva ammatillinen koulutus toivat perusteet ohjata asiakkaita työnhaun lisäksi koulutukseen. Pajalaisten tilanne muuttui pajajakson aikana positiivisemmaksi myös muun elämänhallinnan suhteen ja sosiaalisen konstruktionismin viitekehys vaikutti toimivalta. Pajoilla oli tilaisuus yhteisöllisyyteen, verkostoitumiseen, ammatilliseen kehittymiseen, lyhytkoulutuksiin, työnhakutaitojen opetteluun ja itsetuntoa tukevaan ilmapiiriin. Kerätyt palautteet olivat erittäin positiivisia. Pajoilla tehtiin harjoitustöiden lisäksi asiakastöitä ja erityisesti Puupaja sai toiminnan loppuvaiheessa tilauksia enemmän, kuin se kykeni ottamaan vastaan. Se oli myös työnhakijoiden silmissä suosituin paja. Hyvinä käytäntöinä pidettiin pajalaisten ottamista mukaan pajojen kehitystyöhön sekä toimintaa että tuotesuunnittelua ajatellen. Hyvä työilmapiiri havaittiin ensiarvoisen tärkeäksi. Yhteistyö TE-toimistojen kanssa oli toiminnan edellytys ja TE-toimistolle välitettiin asiakkaiden jatkosuunnitelmia. Yhteistyön olisi pitänyt olla alusta alkaen vielä tiiviimpää asiakasohjausta ajatellen.
Rekrytukipiste aloitti toimintansa kahdella ohjaavalla kouluttajalla Espoossa, mutta pian toimialue laajeni Nummelan, Lohjan ja Karkkilan suuntaan, myöhemmin Raaseporiinkin. Rekrytukipiste onnistui kehittämään vaikeasti työllistyvän rekrytukimallin. Henkilökohtaisella, konkreettisella ohjauksella varmistetaan myös, että asiakas tulee kuulluksi. Kun ohjauksen käytännönläheisyyteen ja toiminnallisuuteen panostetaan riittävästi aikaa, saadaan myös tuloksia. Lisäksi kehitettiin pienryhmätoimintaa ja hyviä kokemuksia saatiin yhdistämällä maahanmuuttajia ja pajalaisia. Ohjauksen lisäksi tarjottiin lyhytkoulutuksia, yleisiä kielitutkintoja ja tukea tutkintojen rinnastamiseen ja tunnustamiseen. Palautekyselyt kehitettiin kohderyhmä huomioiden. Rekrytukipisteessä kehitettiin myös monikulttuurisuuskoulutus-kokonaisuus, jonka avulla yritysten työntekijät voivat analysoida ennakkoluulojaan ja saada ymmärrystä maahanmuuttajien kohtaamiseen.
Logistiikan opintokeskus suunniteltiin vastaamaan työvoimapulaan, mutta alalle nousi suurtyöttömyys. Yhteishankintakoulutuksia ei toteutunut markkinoinnista huolimatta. Syitä oli taantuma, yrittäjien luottamuspula viranomaisiin ja ehkä sekin, että projekti ei toiminut Protek-hankeen suojassa. Saatiin kuitenkin tulos, jota alun perin ei tavoiteltu: Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Hangon viranomaiset ja yrittäjät kohtasivat vuoropuhelussa, joka ideoi alueelle kipeästi tarvittavaa koulutusta. Ensimmäiset hankolaiset ovat jo saaneet ammatillisen tutkinnon tämän kohtaamisen ansiosta.
Sidosryhmille tiedotettiin segmenteittäin. Lehtijuttuja julkaistiin 10 eri lehdessä ja tunnettuutta lisäsivät radio ja kerran TV. Viestintä toteutui myös mm. sähköpostitse, kirjeitse, tiedotustilaisuuksissa, tapahtumissa ja seminaareissa ja Internetissä.
Epäonnistuminen tapahtui jatkuvuutta ajatellen; Rekrytukipiste ei saanut jatkorahoitusta. Vielä on riski, että vaikka työpajatoiminta saisi jatkorahoituksen, se ei saisi riittävää panostusta henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Rekrytalliin ohjautui yhteensä 266 asiakasta, joista maahanmuuttajia oli 167. Vain muutamat keskeyttivät; projektin päätti 250 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittui 49. Projektin päättäneistä töihin muualle kuin avoimille työmarkkinoille sijoittui 33 ja opiskelemassa oli projektia päättäessään 88 henkilöä. Tavoitteisiin saada 40 % työelämään, ei päästy. Lähes 68 %:lle löytyi kuitenkin vaihtoehto työttömyydelle ja mm. osa koulutukseen lähteneistä on jo saanut työpaikan avoimilta markkinoilta. Yhteistyöyritysten ja -organisaatioiden määrä ylitettiin tavoitteisiin nähden. Kun tuloksia peilataan työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin, projekti on ollut varsin kustannustehokas ja toiminta on ollut yhteiskunnallisesti kannattavaa.