Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10782

Projektin nimi: Arvokkaiden rakennusten korjausosaamista Lappiin

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: PL 8060

Puhelinnumero: 020 636 0010

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Timo Jokelainen

Asema: Alueidenkäyttöpäällikkö

Sähköposti: timo.jokelainen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 040-5456372

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat rakennus- tai puualan ammatillisen koulutuksen hankkineet ja ammatissa toimineet puusepät, kirvesmiehet ja artenomit sekä muut alasta kiinnostuneet henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, matkailualan yrittäjät, toiminta-alueen asukkaat, rakennusten omistajat, alan oppilaitokset ja eri organisaatiot (Metsähallitus, Museovirasto, kylä- ja asukasyhdistykset).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23, joista naisia 6

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 36, joista naisten tutkintoja 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13, joista naisten tutkintoja 1

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden restaurointialan osaamista, mikä luo edellytyksiä työllistymiseen restaurointialalle ja toisaalta restaurointikisällin ammattitutkintoon valmistava koulutus ja siihen sisältyvä tutkintotilaisuus antavat valmiuksia myös jatkokoulutukseen. Osallistujien ammattitaitovaatimuksiin ja alan erityistarpeisiin vastataan projektin toimenpiteiden kautta. Tavoitteena on edistää myös restaurointialan osaajien verkostoitumista ja lisätä heidän kiinnostusta yrittäjyyteen. Lisäksi tavoitteena on edistää koulutuksen kehittämisen avulla oppilaitoksen valmiuksia suunnitella ja järjestää restaurointialan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta Lapin läänissä. Tavoitteena on hyödyntää kulttuuriympäristöön liittyviä voimavaroja mm. aluesuunnittelussa, elinkeinojen edistämisessä ja rakennusten uusiokäytössä. Kohderyhmänä ovat rakennus- tai puualan ammatillisen koulutuksen hankkineet ja ammatissa toimineet puusepät, kirvesmiehet ja artenomit sekä muut alasta kiinnostuneet henkilöt. Koulutuksen sisällön kehittäminen ja osallistujien opetussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kuuluvat projektin toimenpiteisiin. Projektissa aloittavia on 36 ja heille suunnattu koulutus on laajuudeltaan 25 ov ja se toteutetaan lähiopetuksena toiminta-alueen oppilaitoksessa ja työkohteissa. Koulutusprosessia arvioidaan annetun palautteen ja saatujen kokemusten avulla. Projektin toimenpiteillä lisätään rakennusten omistajien ja muiden tahojen kiinnostusta rakennusten korjausrakentamiseen, korjausrakentamiseen tarkoitettujen avustusten käyttöön ja osaavan restaurointialan ammattilaisten omaksumien tietojen ja taitojen hyödyntämiseen järjestämällä asiakaskoulutusta. Projektin tuloksena restaurointialan koulutus käynnistyy Lapin läänissä ja oppimisprosesseja hyödyntämällä lisätään osallistujien ammatillisia valmiuksia suoriutua alan tehtävistä. Osallistujien sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointi paranee oppimistulosten myötä. Projekti lisää kulttuuriympäristötietoisuutta ja aktivoi arvokkaiden kohteiden korjausrakentamista ja rakennusperinteen jatkamista. Restaurointialan koulutus tarjoaa kestävän kehityksen mukaista osaamista rakennusten hoitoon ja korjaukseen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottamisesta vastaa projektipäällikkö ohjausryhmässä hyväksytyn tiedotussuunnitelman mukaisesti. Tiedottamisessa käytetään toteuttajan kotisivustoa, sanomalehtiä, radiota ja televisiota. Tiedotustilaisuudet järjestetään rekrytointivaiheessa, koulutuksien yhteydessä ja seminaareissa. Projektin tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista tiedotetaan sidosryhmien ja toteuttajan ylläpitämissä sisäisissä ja ulkoisissa viestintävälineissä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosittain pidettävissä toimenpiteiden mukaisissa tilaisuuksissa arvioidaan projektin tavoitteiden, toimenpiteiden ja tulosten toteutumista. Projektin järjestämissä tilaisuuksissa käsitellään kehitettyjen käytäntöjen ja tulosten vaikuttavuutta ja arvioidaan tulosten saamia muutoksia. Koulutuksen kehittämiseen liittyviä kokemuksia käsitellään alan oppilaitosten yhteistyöhön lliittyvissä tapahtumissa ja tutkintotavoitteiden toteutumista käsitellään mm. opetushallituksen ja alan tutkintotoimikunnan kanssa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 296 896

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 401 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 360 339

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lapin ELY- keskuksen Y- vastuualue toimi projektin toteuttajana ja hallinnoijana ja Lapin ammattiopisto vastasi osatoteuttajana koulutusosiosta. Projektipäällikkö vastasi projektijohtamisesta ja ohjausryhmän kokousvalmisteluista. Tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ja projektin toimenpiteet kiinnostivat tiedotusvälineitä, joten projektista kertovia juttuja oli useita. Koulutussuunnittelija vastasi koulutusohjelman toteuttamisesta, sähköisen oppimisympäristön kehittämisestä ja opetuksen laadusta. Projektin toteutusaika oli 1.10.2008-31.5.2012.

Projektin lähtökohtana oli kehittää arvokkaiden rakennusten korjausosaamista Lapissa, missä osaamisen puute on ollut nähtävissä jo pitkään. Tavoitteena oli parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden restaurointialan osaamista sekä edistää osaajien verkostoitumista ja kiinnostusta alan yrittäjyyteen. Kohderyhmään kuuluvilla oli rakennus- tai puualan ammatillinen koulutus tai he olivat toimineet rakennusalalla. Koulutukseen haluttiin osallistujia eri puolilta Lappia, koska restaurointialan osaamisen puute oli nähtävissä kaikkialla Lapissa. Tästä johtuen koulutusta järjestettiin eri paikkakunnilla siten, että opetusta annettiin Rovaniemellä, Torniossa ja Ivalossa. Lisäksi projektin toimenpiteillä haluttiin tukea Lapin ammattiopiston valmiuksia suunnitella ja järjestää restaurointialan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä lisätä rakennusten omistajien kiinnostusta korjausrakentamiseen.

Koulutuksen kehittäminen ja koulutusohjelman toteuttaminen aloitettiin keväällä 2009 Rovaniemellä. Restaurointikisällin tutkintoon valmistan koulutuksen laajuuus oli 25 opintoviikkoa ja koulutus jaettiin lähi- ja etäopetukseen. Koulutuksessa korostettiin työelämälähtöisyyttä ja opintoja täydennettiin työmaavierailuilla ja seminaareilla. Koulutusohjelma piti sisällään mm. lähtötilanten kartoituksen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen, sähköisen oppimisympäristön hyödyntämisen sekä tutkintovaatimusten suorittamisen. Opetussuunnitelmaan kuuluivat mm. arkkitehtuurin historia, rakennustekniikan historia, rakennussuojelu, inventointi, rakennustutkimus, vauriokartoitus, työ- ja korjaussuunnitelman laadinta, puurakenteiden dokumentointi, rakennusfysiologia, hirren työstäminen ja puusepän taidot. Yrittäjyysopinnot ja työturvallisuuskurssit kuuluivat myös ohjelmaan. Osaamisen taso mitattiin tutkintosuorituksissa, joiden vastaanottamisesta ja arvioinnista vastasivat tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioitsijat.

Sidosryhmäyhteistyö sujui hyvin ja eri toimijoiden yhteisten ponnistusten siivittämänä projektille asetetut tavoitteet saavutettiin osittain etuajassa, joista merkittävin oli Lapin ammattiopistolle myönnetty restaurointikisällin ammattitutkintojen järjestämisoikeus. Projektin toimesta järjestettiin rakennusten omistajille myös asiakaskoulutuspäiviä, joiden toteuttamisessa eri toimijoiden välinen yhteistyö oli hyvin nähtävissä. Projektissa aloittaneista 23 henkilöstä valmistui 13 restaurointikisälliä, joilla oli hyvät edellytykset ryhtyä alan töihin ja verkostoitua keskenään. Lisäksi 5 osallistujaa suoritti osatutkinnon (restauroinnin perusteet), eli 18 osallistujaa oli mukana tutkintosuorituksissa.

Projektin tuloksena Lapissa on käynnistetty restaurointialan koulutus ja arvokkaiden rakennusten korjausosaamiseen on saatu kaivattua tietoa ja käytännön osaamista on voitu kehittää merkittävästi. Koulutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota valtakunnallisten tutkintovaatimusten edellyttämiin seikkoihin, kuten oikeisiin työtapoihin, materiaalien tuntemukseen, kuntoarviointiin ja dokumentointiin. Perinteiset korjausrakentamisen taidot voitiin nostaa esille ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa, mitä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Yrittäjyysopinnoilla tuettiin valmistuneiden mahdollisuuksia toimia itsenäisinä yrittäjinä tai yrityskumppaneina. Osallistujien vuorovaikutustaitoihin ja ammatilliseen osaamiseen kiinnitettiin huomiota ja tuloksena saatiin omista taidoistaan huolehtivia toimijoita, joilla on mahdollisuus toimia restaurointialalla ja siten työllistää itsensä uusien osaamisalueitten kautta.

Projektin tuloksena Lapin ammattiopisto lisäsi konkreettisesti valmiuksiaan toimia restaurointialan koulutuksen järjestäjänä. Lapin ammattiopistolle tarjoutui mahdollisuus kehittää alalle sopivaa oppimisympäristöä ja selvittää restaurointialan koulutusta koskevia erityisvaatimuksia. Koulutussuunnittelijan kutsuminen valtakunnallisten tutkintovaatimusten päivittämistyöhön oli hyvä viesti projektin tulosten vaikuttavuudesta.

Tietoisuus kansallisesti merkittävästä rakennuskannasta ja sen merkityksestä rakennusten omistajille lisääntyi asiakaskoulutuspäivillä, joiden järjestäminen kuului myös projektin toimenpiteisiin. Samalla voitiin parantaa tietoisuutta eri rahoitusvaihtoehtojen toteuttamisesta korjausrakentamisen yhteydessä. Korjausrakentamiseen suunnattujen avustusten käytöstä voitiin myös tiedottaa projektin toimenpiteiden myötä.