Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10803

Projektin nimi: Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille (TAIKA)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Kirkkokatu 16

Puhelinnumero: 09 19111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/palmenia

Projektin kotisivun osoite: www.palmenia.helsinki.fi/taika/, www.taikahanke.fi,www.sovellataidetta.fi

Vastuuhenkilön nimi: Anja Kuhalampi

Asema: Kehittämispäällikkö

Sähköposti: anja.kuhalampi(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 09 191 20250

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Freelance-taiteilijat
Sosialali- ja teveysalan henkilöstö
Lahden alueen vanhainkotien ja palvelutalojen henkilökunta
Pukkilan Onni-hyvinvointikeskuksen henkilökunta
Arabianrannan Aktiiviset eläkeläiset ry:n asukasyhdistys
Ikäinstituutti
Kotkan seurakunta
Kotkan kaupungin vastaanottokeskus
Mannerheimin lastensuojeluliito
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti
Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan laitos
Taidelähtöisistä menetelmistä kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot
Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO)
LuostoClassic
Tornionlaakson Teatteri (ToTe)
Kirkkopalvelut (Anneli Viljamaa)
Helsingin diakonissalaitos (Eeva Ryynänen), Hia-koti, Sanervakoti, Kinapori
Helsingin kaupunki (Marjaleena Tukiainen), Herttoniemen ranta (lapset, perheet, nuoret)
Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymä, Vammaisuus
Arabianrannan senioritalo
Vanhustenpalvelutalo yhdistys ry
Vanhustyönkeskusliitto ry
Opettajat / koulutuksen järjestäjien henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Taideoppilaitosten ja sosiaali- ja terveysalan opettajat
Lahden, Pukkilan, Turun ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi
Lahden, Pukkilan ja Helsingin Arabianrannan taiteilijat
Taiteiljayhdistykset ja -järjestöt
Taidelähtöisistä menetelmistä kiinnostuneet yrittäjät, liikelaitoikset ja ammatinharjoittajat
Kulttuuri-, taide- ja ympäristöalan järjestöt
Taidelähtöisistä menetelmistä kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot
Lappilaisen matkailun toimijat ja paikalliset pienyritykset
Opettajat / koulutuksen järjestäjien henkilöstö

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 292, joista naisia 273

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille (TAIKA) -hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Teatterikorkeakoulun Koulutus- ja kehittämispalvelut, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitos.

TAIKA-hankkeen tehtävänä on edistää taiteen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Käytännössä tämä taphtuu järjestämällä työpaikoilla taidepajoja, joihin työntekijät voivat osallistua. Taiteilijoille järjestetään perehdytystä ja mentorointia taidelähtöisten menetelmien käyttöön.

Hankkeen tavoitteita ovat soveltavan taiteen osaamisen nostaminen ja vieminen osaksi työyhteisöjen kehittämistoimintaa sekä uusien yhteisten toimintakenttien ja -mallien löytyminen yli sektorirajojen kulttuurialan, valtion, kuntien ja yksityisen sektorien välillä. Taiteen merkitys yhteisöllisyyden rakentajana, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kasvattajana, osallisuuden sekä luovuuden lisääjänä ymmärretään entistä paremmin eri elinkeinoelämän saroilla.

Kohderyhmänä ovat paitsi luovuudesta ja kulttuurista kiinnostuneet toimijat myös perinteisesti kulttuurista etäälle mielletytyt kohderyhmät. Sosiaali- ja terveysalan "törmäytykset" toimivat hankkeessa pilotteina ja testattuina malleina uusien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa muille elinkeinoelämän sektoreille.

Päätavoitteina on hankkeen pilottien kokemusten pohjalta 1) kerätä, tuottaa ja välittää tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä työyhteisöissä, 2) mallintaa prosessit, joilla taidelähtöisiä menetelmiä otetaan käyttöön työyhteisöissä ja 3) kehittää taidelähtöisten menetelmien käyttöä edistävää ohjaus- ja mentorointijärjestelmää.

Projektin tuloksena syntyy tietopankki ja mallinnus, joiden avulla taidelähtöisiä menetelmiä voidaan ottaa käyttöön luovuuden ja hyvinvoinnin kohottamiseksi erityyppisissä yrityksissä ja organisaatioissa. Teoreettinen tutkimustieto ja käytännön menetelmät kohtaavat.

Konkreettisena tuloksena syntyy sovellataidetta.fi -verkkopalvelu, joka tarjoaa kohtaamispaikan taidelähtöisten palvelujen tilaajille ja toteuttajille. Verkkopalvelusta löytyy taidelähtöisten palvelujen piirissä toimivien asiantuntijoiden esittelyluettelo sekä kuvauksia ja yksityiskohtaista tietoa soveltavan taiteen kentän tarjoamista ratkaisutavoista ja esimerkkejä toteutetuista koulutuksista, hankkeista ja projekteista sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Soveltavan taiteen ammattilaisille verkkopalvelu tarjoaa ilmaisen markkinointi- ja verkostoitumisväylän. Verkkopalvelu toimii sosiaalisen median periaatteiden mukaisesti eli se on käyttäjiensä sisällöllisesti ylläpitämä ja päivittämä palvelu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Koko hankkeen ajan tiedotetaan aktiivisesti verkostoiden kautta ja tiedotusvälineissä kaikista toiminnoista ja mahdollisuuksien mukaan pyritään dokumentoimaan pilottiprojektien työskentelyä kohderyhmien kanssa DVD:lle.

Syksyllä 2008 järjestetään aloitusseminaarin yhteyteen lehdistö- ja mediatilaisuus, jossa esitellään hankkeen tavoitteet ja osaprojektien pilotit.

Rekrytointivaiheessa käytetään osatoteuttajien laajoja verkostoja apuna ja tiedotetaan kohderymille mahdollisuuksista osallistua hankkeen osaprojekteihin.

Hankkeen käynnistyessä lähetetään tiedotteita järjestö-, yritys-, tiede- ja taidealan lehtiin ja muihin julkaisuihin. Pilottiprojektien tuloksia pyritään heti levittämään yhteistyöverkostojen kautta laajemmille yleisöille.

Toteutusvaiheessa pilottiprojektien aloitus- ja päätöstilasuuksiin kutsutaan alueellisia päättäjiä ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Hankkeen lopuksi järjestetään päätöstilaisuus, jossa tulokset raportoidaan mahdollisimman laajalle ja heterogeeniselle yleisölle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- Joulukuussa 2008 osaprojektit vaihtavat ensimmäisen kerran keskenään kokemuksia hankkeen hyvistä käytännöistä.
- Syyskuussa 2009 kootaan yhteen projektien alkuun liittyviä ongelmia ja onnistumisia ja tiedotetaan niistä hankkeen keskinäisissä verkostoissa ja kunkin osaprojektin omissa verkostoissa.
- Joulukuussa 2009 tehdään väliarvio tuloksista ja tiedotetaan niistä ohjausryhmässä ja mahdollisesti levitetään tietoa mulle hankkeeseen liittyville projekteille.
- Keväällä 2010 esitellään kohtaamisalustasiantuntijapankki ja perehdytyspaketti mahdollsimman laajalle ja heterogeeniselle yleisölle.
- Syksyllä 2010 järjestetään valtakunnallinen seminaari, jossa kerrotaan hankkeen tulokista ja hyvistä käytännöistä ja kutsutaan paikalle eri elinkeinoelämän sektoreiden päättäjiä ja vaikuttajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja osaprojektien kohderyhmää.
- Marraskuussa valmistuu hankkeen arviointiraportti josta tehdään laajaan levitykseen menevä julkaisu ja DVD ja hankkeen hyvät käytännöt jalkautetaan kentälle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 170 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 166 240

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 418 730

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 386 818

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työelämässä voidaan taiteen avulla edistää ainakin oppimista, yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Osallistuminen taiteelliseen toimintaa voi siten parantaa työhyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja edistää tuottavuutta. Taide voi myös kasvattaa työyhteisön innovaatiokyvykkyyttä.

Valtakunnallinen TAIKA-hanke vei taiteeseen perustuvia menetelmiä työelämään vuosina 2008–2011. Taidehankkeita on aiemmin suunnattu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan asiakkaille, mutta TAIKA tarjosi nimenomaan työntekijöille mahdollisuuden osallistua taidelähtöisiin työpajoihin. Tavoitteena oli juurrutta menetelmia hoitoalan arkeen ja viedä taiteellisia menetelmiä myös muille työelämän sektoreille, sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelle. Lopullisena tavoitteena oli mallintaa menetelmien käytön prosessia työpaikoilla. Hankkeen tulosten painopiste on siis mallinnustyössä ja prosessianalyysissa.

Hankkeen pitkäkestoiset pilotit toteutettiin sosiaali- ja terveysalalla. Ne onnistuivat hyvin ja tulokset olivat positiivisia. Hankkeen pyrkimys viedä taidelähtöisiä menetelmiä muille työelämän sektoreille ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Kokemuksia menetelmien viemisestä muille toimialoille saatiin lähinnä lyhytkestoisistä työhyvinvointipäivistä.

Hankkeen pilottitoiminnan pohjalta tuotettiin prosessianalyysi taidelähtöisten menetelmien käytöstä työpaikoilla. Prosessianalyysi on kuvattu Taide käy työssä-artikkelikokoelmassa. Analyysin tuloksia on tiivistetty verkkojulkaisuun Taidetta työelämään. Molemmat löytyvät hankkeen verkkosivuilta (http://www.taikahanke.fi).

Taiteellisen toiminnan aloittamiseen liittyvien estävien ja edistävien tekijöiden tunnistaminen ja analysoiminen on kehittämistyön kannalta keskeistä. Aloittamista estäviä tai edistäviä tekijöitä löytyi sekä vastaanottajan että tarjoajan puolelta. Vastaanottavassa työyhteisössä esimiehet ovat avainasemassa. Aloittamista edesauttaa, mikäli esimiehillä on omakohtaisia, positiivisia kokemuksia taiteellisesta toiminnasta. Jos omakohtaisia kokemuksia ei ole tai ne ovat negatiivisia, ennakkoasenteet saattavat estää koko toiminnan.

Aloittamisen haasteiden voittamiseksi taidelähtöiset menetelmät pitäisi arkipäiväistää, taidelähtöisen toiminnan mielleyhtymiä pitäisi kirkastaa ja selkiyttää. Jos työyhteisöissä ei tiedetä mitä taidelähtöiset menetelmät ovat, tai edes että sellaisia on olemassa, ei näitä menetelmiä osata kaivata.

Mielikuvien kirkastamisessa keskeinen kysymys on, mitä työnantajalle ja työntekijöille voi luvata. Taidelähtöisen toiminnan vaikutukset ovat ennen kaikkea laadullisia. Työhyvinvointia tai muita odotettuja positiivisia vaikutuksia ei voi taata, eikä vaikutuksia läheskään aina voi mitata tai muuten todentaa. Vaikutukset saattavat tulla paljon myöhemmin, eikä aina voida tietää, johtuiko vaikkapa työilmapiirin paraneminen juuri tietyn menetelmän käytöstä.

TAIKA-hankkeen havaintojen perusteella taidelähtöisillä menetelmillä on selvästi annettavaa työelämälle. Taidetyöpajojen jälkeen palaute on enimmäkseen positiivista. Pajoissa on koettu lähentymistä työtovereihin, ammattirajojen liukenemista, luovuuden heräämistä, rentoutumista, hyvinvointia ja yhteistä ilon ja rauhan kokemusta.

Osanottajien kokemat kokemukset ovat merkityksellisiä työyhteisön luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmasta. Työelämässä kaivattuja innovaatiota voidaan edistää luomalla suotuisia olosuhteita. Tarvitaan tiloja ja tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat, keskustelevat ja tekevät yhdessä. Tässä mielessä taidelähtöiset menetelmät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden, yhdessä tekemisen paikan, jossa ihmiset toimivat erilaisissa rooleissa kuin yleensä. Yhteinen tekeminen auttaa löytämään ratkaisuja ja ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Parhaimmillaan kehittyy tilanne, jossa ajatukset syntyvät yhteisesti ja koko ryhmä pääsee jaettuun luovaan tilaan.

Hanke toteutti Sovellataidetta.fi-verkkopalvelun, joka tarjoaa kohtaamispaikan taidelähtöisten menetelmien käyttäjille ja tilaajille. Palvelu toimii sosiaalisen median periaatteiden mukaisesti. Jokainen alalla toimiva taiteilija voi rekisteröityä ja käyttää verkkopalvelua markkinointikanavanaan. Vastaavasti palvelusta kiinnostuneet voivat etsiä verkkosivuilta sopivaa taiteilijaa. Sivustolta löytyy kuvauksia ja tietoa taidelähtöisistä menetelmistä, esimerkkejä hankkeista ja julkaisuista sekä muuta aiheeseen liittyvää tietoa.