Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10809

Projektin nimi: PK-raksaverkosto

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä, Keuda Aikuiskoulutus (myöhemmin Keuda)

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0213834-5

Osoite: Sibeliuksenväylä 55 A

Puhelinnumero: (09) 273 81

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.keuda.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Riitta Narko

Asema: Aikuiskoulutuksen rehtori

Sähköposti: riitta.narko(at)keuda.fi

Puhelinnumero: 050 361 4522

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen rakennusalan PK-yritykset ja mikroyritykset sekä näiden kanssa samassa verkostossa toimivat suuremmat yritykset, joilla on tarvetta henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen. Toimintaa kehittämällä ja verkottumalla muiden PK-yritysten kanssa tulee mahdolliseksi osallistua toteuttajana ja/tai alihankkinaja suurempiin projektijohtourakoihin. Projektilla pyritään myös henkilöstöä kouluttamalla ja koulutuksen kautta rekrytoimalla varautumaan rakennusalaa uhkaavaan työvoimapulaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.
Projekti tukee koulutuksen työelämälähtöisyyden ja henkilökohtaistamisen toteuttamista rakennusalan koulutuksessa. .

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin varsinaisen kohderyhmän lisäksi projektin tuloksista hyötyvät suuret yritykset, jotka toteuttavat projektijohtourakoita, joiden alihankkijoina tai osatoimittajina PK-yritykset tai näiden yritysten verkostot toimivat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 75, joista naisia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennustoiminnassa on laadunvarmistaminen ja laatujärjestelmien hyväksikäyttö tullut merkittäväksi kilpailutekijäksi. Laadun kehittäminen ja asiakastyytyväisyyden saavuttaminen perustana on hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö ja samat arvot ja laadunvarmistamismenettelyn omaava alihankintaverkosto. Rakennusalalla suuremmat projektit toteutetaan projektijohtourakoina, jossa pääprojekti jaetaan alaprojekteihin, jotka kilpailutetaan alihankkijoilla. Alihankkijat saattavat jakaa edelleen saamansa osaprojektin alaprojekteihin, jotka kilpailutetaan toisilla alihankkijoilla. Tämä asettaa suuria vaatimuksia projektien toteutuksen, laadun hallinnalle ja työnjohdon ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämiselle. PK- yrityksillä yksin ei usein ole resursseja toimia suurten projektien aliurakoitsijoina, mutta verkottumalla toisten PK- yritysten kanssa tulee mahdolliseksi osallistuminen myös suurempien rakennusurakoiden ja -kohteiden toteutukseen.
Lähivuosina Suomessa uhkaa rakennusalalla työvoimapula suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, mikä johtaa työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen.
PK- yrityksillä johtuen resurssien rajallisuudesta ja henkilöstömäärän pienuudesta ei yksin ole resursseja toteuttaa henkilöstön koulutusta. PK yritysten ja ammatillisen oppilaitosten verkottumisella voidaan koulutuksessa ja muissa henkilöstön kehittämishankkeissa päästä suurempiin ryhmiin ja hyödyntämään eri työvoimakoulutuspoliittisia rahoitusmuotoja.

Projektin alkuvaiheessa luodaan verkosto, johon kuuluu 10 rakennusalan PK-yritystä, 4 samassa verkostossa toimivaa suurta yritystä ja heidän alihankkijoitaan. Aloitusvaiheessa kartoitetaan yritysten toiminnan sekä henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet, luodaan suunnitelma toiminnan ja henkilöstön kehittämiselle. Projektin aikana luodaan malli, jolla pyritään saavuttamaan tasalaatuisuus projektijohtourakoitsijan ja aliurakoitsijoiden muodostaman ketjun eri vaiheessa. Tavoitteena saada myös aliurakoitsijat noudattamaan pääurakoitsijan laadunvarmistusjärjestelmiä ja siten takamaan urakoiden laadun ja projektisopimuksen vastaavuus.
Projektin toimintaan osallistuville yrityksille järjestetään kaksi kertaa vuodessa verkottumisseminaareja, joissa ulkopuolisten alustusten pohjalta kehitetään verkostoyhteistyötä, ja laadun kehittämistä.
Yhteistoiminnassa te -keskuksen kanssa toteutetaan henkilöstönkoulutusta yhteishankintana. .
Koulutus toteutetaan yritysten koulutustarpeiden kartoituksen tietoja hyväksikäyttäen ja niiden pohjalta laaditaan henkilökohtaiset opinto- ja näyttösuunnitelmat. Tavoitteena hyödyntää verkostoa, jotta koulutusryhmät tulevat riittävän suuriksi ja koulutus voidaan kohdentaa yritysten tarpeista lähteväksi.
Työperäisen maahanmuuton osalta luodaan yhdessä yritysten kanssa malli, jolla ko henkilöt pääsevät ammatillisen koulutuksen ja kotouttamistoimenpiteiden kohteeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheissa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottamisessa hyödynnetään myös Keudan julkaisuja ja mahdollisesti muiden projektiin osallistuvien yhteistyökumppanien julkaisuja.
Projektin aikana järjestetään kaksi kertaa vuodessa teemaseminaareja, joiden yhteydessä myös tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Projektin tiedotussuunnitelma käsitellään ohjausryhmän ensimmäisessä kokousessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin aikana järjestetään kaksi kertaa vuodessa teemaseminaareja, joiden yhtenä tavoitteena on verrata eri yrityksissä sovellettavia käytäntöjä. Yhtenä tavoitteena on yritysverkostojen sisällä verrata ja kertoa hyvistä käytännöistä ja myös ottaa opiksi huonoksi todetuista käytännöistä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 213 489

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 890

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 635

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 375

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan

9. Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusalalla suuremmat projektit toteutetaan projektijohtourakoina, jossa pääprojekti jaetaan alaprojekteihin, jotka kilpailutetaan alihankkijoilla. Alihankkijat saattavat jakaa edelleen saamansa osaprojektin alaprojekteihin, jotka kilpailutetaan toisilla alihankkijoilla. Tämä asettaa suuria vaatimuksia projektien toteutuksen ja laadun hallinnalle ja myös työnjohdon ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämiselle. PK- yrityksillä yksin ei usein ole resursseja toimia suurten projektien aliurakoitsijoina, mutta verkottumalla toisten PK- yritysten kanssa tulee mahdolliseksi osallistuminen myös suurempien rakennusurakoiden ja -kohteiden toteutukseen.
Projektin tavoitteet olivat:
- Yritysten koulutus- ja osaamistarpeen kartoitus -työkalun kehittäminen (PROTEK)
- Yhteishankinta- ja täsmäkoulutus - osaamisen kehittäminen
- Projektin pilottikoulutusten järjestäminen
- Rakennusalan alihankintaverkoston kehittämistarpeiden kartoitus
- Yritysten verkottumisseminaarin järjestäminen
- Yritystapaamiset ja koulutuksen suunnittelu- ja järjestäminen yritysten koulutustarpeiden mukaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
Myös työperäisen työvoiman osuus Etelä-Suomessa on rakennusalan laman aikanakin ollut n. 20 % työvoimasta (Talonrakennusteollisuus ry tekemän kyselyn mukaan). Tästä syystä tavoitteena oli myös:
- Työperäisen maahanmuuton osalta luodaan yhdessä yritysten kanssa malli, jolla ko henkilöt pääsevät ammatillisen koulutuksen ja kotouttamistoimenpiteiden kohteeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheissa. Ulkomaalaisperäisen työntekijöiden koulutuksentarpeen kartoituksessa on Adultan edustajat olleet yhteydessä YIT Betonitööd Oü:n ja SRV:n edustajiin. Lisäksi on hyödynnetty Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kartoituksen tuloksia.

Projektin hallinnoija ja pääpartneri oli Adulta Oy 1.11.2008 -21.4.2010 välisen ajan. Omistajien haettua Adulta Oy konkurssiin 7.4.2010 liittyen OKM:n oppisopimusrahoituksen takaisinperintäpäätökseen projektin hallinnointi siirtyi 22.4.2010 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymälle. Osatoteuttajana toimi Siikaranta-opisto. Kumpikin partneri on omalta osaltaan kartoittanut projektin kohderyhmän yrityksiä. Projektin ohjausryhmässä ovat olleet ELY-keskuksen, Talonrakennusteollisuus ry:n ja rakennusalan yrityksen edustajat partnereiden edustajien lisäksi.
Rakennusalan taantuma on aiheuttanut sen, että hakuvaiheessa ollut työvoimapula on muuttunut lomautuksiksi ja irtisanomisiksi. Yritystapaamisissa painopiste raportointijaksolla oli korjausrakentamisen ja maanrakennusalan yrityksissä. Rakentamisen aktiviteetti on ollut suurempaa näillä alueilla. Raportointijakson lopussa myös talonrakennusalalla aktiviteetti lisääntyi ja useat yritykset aloittivat uusien kovanrahan rakennushankkeiden toteuttamisen. Tästä syystä työvoima koulutusten toteutus siirtyi toteutettavaksi projektin päätyttyä.
Projektin alkuvaiheessa on yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen Protek hankkeen verkoston (Muut ESR -hankkeiden edustajat ja PROTEK hankkeen edustajat) on kehitetty menetelmiä ja työkaluja yritysten osaamiskartoituksen suorittamiseen. Samanaikaisesti on oltu yhteydessä rakennusalan yrityksiin koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi. Adulta Oy oli ottanut käyttöön kehittämänsä ns. "Osaamisen pikatestin" rakennus- ja maarakennusalan perus- ja ammattitutkintojen koulutustarpeen kartoittamiseen. Adulta Oy:n edustajat ovat ko. kaudella tehneet osaamistarvekartoitusta maanrakennusalan yritysten kanssa. "Osaamisen pikatesti" perustuu näyttötutkintojen moduulirakenteeseen ja on laajennettavissa myös muiden koulutusalojen alakohtaiseen osaamisen kartoitukseen.

Projektin aikana toteutettiin neljän seminaarin /tietoiskun sarja, joiden aiheet olivat:
- 8.10.2009 "Ajankohtaista työturvallisuudesta" -seminaari, johon osallistui 64 rakennusalan yritysten, alan järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden edustajaa.
- 2.2.2010 "Harmaat markkinat kuriin -oikea tarjoushinta " - seminaari, johon osallistui 35 rakennusalan yritysten, alan järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden edustajaa.
- 18. 5.2010 "Sopimuskäytäntö ja reklamaatiot" - seminaari, johon osallistui 50 rakennusalan yritysten, alan järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden edustajaa.
- 28.10.2010 "Laadun kehittäminen ja valvonta rakennusteollisuudessa" -seminaari , johon osallistui 34 rakennusalan yritysten, alan järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden edustajaa.
Seminaarien kautta saatiin yhteys sekä suuriin, keskisuuriin ja pieniin yrityksiin ja voitiin hyödyntää saatuja kontakteja laajemmin projektin tavoitteiden toteuttamiseen.