Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10821

Projektin nimi: Valtaväylä 2 - Highway 2

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sosiaali-ja terveysalan yksikkö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Keskuskatu 32 E

Puhelinnumero: 0201245000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.seamk.fi/valtavayla, 1.6.2012 alk. os. www.seamk.fi/Suomeksi/SeAMK_Info/Yksikot/SeAMK_Sos

Vastuuhenkilön nimi: Asta Heikkilä

Asema: Yksikön johtaja

Sähköposti: asta.heikkila(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 020 1245111

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Ilmajoki, Lapua, Seinäjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Valtaväylä2-projektin kohderyhmä ovat työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt sekä työttömät työnhakijat, jotka saavat toimeentulotukea ja heidän voidaan katsoa kuuluvan aikuissosiaalityön palveluiden piiriin. Asiakkailla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja he tarvitsevat yksilöllistä tukea ja useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä. Kohderyhmään kuuluvat myös vammaiset asiakkaat.
Kohderyhmä:
- kirjallisilla hakemuksilla toimeentulotukea hakevat asiakkaat, joiden syvällisempään palveluun perussosiaalityössä ei ole riittäviä resursseja
- pitkään toimeentulotuen piirissä olleet asiakkaat
- lastensuojelun kautta asiakkaaksi tulevat vanhemmat,
- TYP:n palveluiden ulkopuolella olevat tai sieltä takaisin lähettävälle org. palautuvat asiakkaat
- kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat
- työhallinnosta vain sosiaalitoimen palveluiden piiriin siirtyvät asiakkaat (0900-koodi)
- muut moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat (esille on noussut mm. tarve järjestää jo ennen TYP-asiakkuutta motivoiva tukijakso ko. palveluun siirtymiseksi)

Matalan kynnyksen terveyspalvelut kokeilun kohderyhmää ovat työttömän oevat henkilö alueen TE-toimistossa, sosiaalivirastossa sekä muissa eri tahoissa asioivat henkilöt. Näitä ovat esim. seurakuntien diakoniatyö ja Toimintojen Talo (Kasperin kaupunginosan järjestötoimija).
Pyritään löytämään varsinaista kohderyhmää uusista suunnasta ja saamaan heidät terveydenhuollon piiriin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

-Hankkeen toiminta-alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimet ja niiden henkilöstö
-Alueen työvoimatoimistojen henkilöstö
-Järjestösektorin toimijoita alueella. Hanke linkittyy mm. erilaisten vertaistukea- ja oma-apua tarjoavien toimijoiden kanssa. (kts liite alueen järjestötoimijoista)

Oppilaitokset
Kumppanuushankkeet (KaksKättä paja, Pohjanmaa-hanke, Keski-Suomen välityömarkkinat-hanke)
Alueen yritykset
Muut EP:n alueen välityömarkkina-hankkeet sekä Stakesin hallinnoima välityömarkkina-hanke (Eveliina Pöyhönen).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 90, joista naisia 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 87, joista naisia 24

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valtaväylä - Highway 2-projekti kuuluu projektikokonaisuuteen, joka toteuttaa ja kehittää aktiivista sosiaali- ja työvoimapolitiikkaa poikkihallinnollisesti välityömarkkinoilla Etelä-Pohjanmaalla. Toisen osion projektikokonaisuudesta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan TE-keskus.
Kohderyhmää ovat sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön piiriin kuluvat asiakkaat, jotka tarvitsevat useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä yksilöllisissä kuntoutumis/työllistymis-prosessissaan välityömarkkinoiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita. Kohderyhmään kuuluvat myös TYP:n palveluiden ulkopuolella olevat tai sieltä lähettävään organisaation takaisin siirtyvät asiakkaat, vammaiset sekä laajasti kuntouttavan sosiaalityön piiriin kuuluvat henkilöt.

Projektin tavoitteena on jäsentää aikuissosiaalityön areenoita ja sisältöä sekä kehitetään aktivoivia, kuntouttavia ja osallistavia menetelmiä asiakkaille. Tavoitteena on lisästä asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallistuuta sekä vähentää huono-osaistuutta ja marginalisaatiota. Toimintaa voidaan tarkastella mm. sosiaalisena kuntoutuksena ja kuntouttavana sosiaalityönä. Projektissa syvennetään työvalmennus-mallia, kehitetään uusia malleja erilaisille oppijoille yhteistyönä oppilaitosten kanssa ja vaikutetaan yritysten rektytointikäytäntöihin. Valtaväylä 2-projektissa kehitetään myös kuntouttavaa työtoimintaa sekä yksilöllisien kuntoutumisprosessien toteuttamista työpaikoilla tapahtuvana.

Yhteisötasolla Valtaväylä 2-projektin tavoitteena on kehittää ja syventää entisestään aktiivisen sosiaalipolitiikan alueella tehtävää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Projektissa selkiinnytetään toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut sekä karsitaan päällekkäisyyksiä. Kartoitetaan kolmannen sektorin ideat ja resurssit työllisyydenhoitotyössä ja pyritään kytkemään järjestöjen toiminta paremmin viranomaistoimintaa täydentäväksi. Yksilö- ja yhteisötason kehittämistoimintaa ohjaa SUI (service users involvement)-teema, jota voidaan pitää osallistavana kehittämisenä.

Käytännön toimenpiteinä asiakkaille tarjotaan yksilökohtaista palvelu- ja uraohjausta. Palvelun lähtökohtana on palveluohjaajan, asiakkaan ja sosiaalityöntekijän yhteisesti tekemä sosiaalinen diagnoosi. Työmetodina on palveluohjaus. Asiakkaiden käytössä ovat myös Valtaväylä 1-projektin tarjoamat ammatillisen kuntoutumisen ja työllistymiseen liittyvät palvelut.
Projektiosioon sisältyy myös kansainvälistä yhteistyötä asiakkaiden osallisuus teemassa.

Projektin arvioitsija on Stakesin Jyväskylän alueyksikkö.

Valtaväylä 2-projektin yhteistyökumppaneita ovat alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimet, työhallinto, SoNET BOTNIA, päihde- ja mielenterveyspalveluita kehittävä Pohjanmaa-hanke, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Länsi-Suomen aluetoimisto, Tampereen yliopisto. Projektia hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Valtavirta 2-projektille laaditaan tiedotussuunnitelma kesän 2008 aikana ja se on yhteinen Valtavirta 1-projektin kanssa.

Alustava tiedotussuunnitelma sisältää erilaisia tiedotustoimenpiteitä- ja aikatauluja projektin elinkaaren mukaisesti. Tiedotussuunnitelma rakentuu sisäisen ja ulkoisen viestinnän pohjalta. Suunnitelman pohjana käytetään sidosryhmäanalyysia, jossa määritellään projektin viestinnän sisäisen areenan, asiakasareena, bisnes-areenan ja hallinnollisen areenan kohderyhmät ja viestintätavat.
Tässä vaiheessa voidaan todeta, että tiedottaminen sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä ja tiedotusvälineitä:
- kehittämiskumppaneiden sisäiset tiedotteet ja www-sivut
- lehdistötilaisuudet ja Valtaväylä-projektin omat www-sivut
- projektiesitteet
- Avoimet ovet-tilaisuudet
- tapaamiset eri verkostoissa
- järjestetään vuosittain työkokouksia aikuissosiaalityöstä kiinnostuneille
- radio, tv:n alueuutiset
- tuotetut julkaisut ym. materiaali
- mainostuotteet jne.
- seminaarit ja konferenssit

Tiedotusta järjestetään projektin koko elinkaarenajan. Volyymiltaan tiedottaminen on suurimmillaan projektin käynnistyessä ja elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin hyvien käytäntöjen ja uusien menetelmien levittäminen on ajankohtaista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyviä käytäntöjä ja uusia kehitettyjä menetelmiä levitetään laajasti koko kehittämiskumppanuudelle. Projektille laadittavassa hyvien käytäntöjen valtavirtaistamis-suunnitelmassa huomioidaan juurruttamisen edistäjä ja estäjät. (Peltola, Vuorento 2007).
Levittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota organisaatioiden tiedon siirtämiseen, jota pidetään keskeisenä valtavirtaistamisessa. Tiedon siirtämisellä projektin eri toimintavaiheiden aikana valmistutaan samalla kohtaamaan organisaatioiden muutokset (pois oppiminen), jonka uuden mallin tai menetelmän siirtäminen usein edellyttää. Tiedon siirtämisessä pyritään vuorovaikutukseen kaikkien kehittämiskumppaneiden kanssa.
Hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen on oppimista ja siten ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta. Hyvien käytäntöjen levittäminen Valtaväylät-projektissa on ihmillistä toimintaa, kokemustiedon purkamista sanoiksi ja käsitteiksi, dialogista kommunikaatiota, toisiltaan oppimista ja reflektointia. Projektissa tarjotaan oppimishenkinen tila -ba- ja luodaan oppiva agora toimijoiden kesken.
Projektin käytäntöjen kehittämisen - levittämisen aikana tiedostetaan ja pyritään pitämään knowing- doing gap mahdollisimman matalana. Tällöin projektissa ei kehitetä malleja, jotka eivät ole realistisia siirrettäväksi. Projektin valtavirtaistamiseen sitoutetaan myös ohjausryhmä.
Aikataulutus vuosisuunnitelmassa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 341 419

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 369

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 405 940

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 611

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Valtaväylä2-projektin tavoitteena oli kuntouttavan sosiaalityön menetelmien ja vaikuttavuuden sekä sisältöjen kehittäminen sosiaalivirastoissa. Mukana projektissa olivat Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki.
Kohderyhmään kuuluui pitkään työttömää olleita asiakkaita. Osa asiakkaista oli työvoiman ulkopuolella olevia. Toinen tärkeä kohderyhmä oli alueen välityömarkkinoiden toimijat (te-toimistot, sosaalivirastot, kunnat) sekä järjestösektorin toimijat.


Kehittämistyö perustui toimija- ja käyttäjälähtöiseen kehittämisidelogiaan, joilloin mukana olivat toiminta-alueen viranomaiset, palveluiden käyttäjät sekä järjestöjä. Peruslähtökohtana kehittämistyössä oli, että kaikki keitä asia eli työllistäminen, aktivointi, syrjäytymisen ehkäisy jne. kosketaa, ovat mukana kehittämistyössä.

Projektin kehittämisidelogia - toimijalähtöisyys - levisi ja integroitui usean ei hankkeen toimintaan. Projektilla luotiin uusia toiminta-malleja ja vahvistettiin ulkoisella arvoinnilla näkemystä siitä, että palveluohjauksellinen työote toimii ja tuo odotettuja vaikutuksia pitkään työttömänä olleiden asikkaiden tilanteisiin.

Projektilla mallinnettiin yhdessä muiden osahankkeiden kanssa mm. aikuissosiaalityötä. Uudessa tehtävässä työskennellään mallinnetun prosessin mukaisesti. Tätä mallia levitettiin myös kuntiin, jotka eivät olleet projektissa mukana. Lisäksi projektissa luotiin järjestö- ja toimijakarttoja, jotka on integroitu pysyvään toimintaan.

Valtaväylän ulkoinen arvointi oli maassamme ensimmäisiä, jolla pyrittiin mittaamaan sosiaalisia vaikutuksia. Välityömarkkinoiden asiakkaiden kohdalla on mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka palveluohjauksella ja muulla psykososiaalisella tuella on pystytty vaikuttamaan asiakkaiden terveyteen, talouteen,asumiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen. Projektissa kehitetty malli on jo jalostunut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen jatkokehittämsityössä ja sitä on testattu kolmen kaupungin aikuissosiaalityössä.

Palveluiden käyttäjien osallisuus kehittämistyössä lisääntyi projektin aikana usean eri toimijan ja viranomaisen kehittämistyössä. Projektin aikaiset kokeilut ovat innostaneet ja jatkaneet eri toimijoita sekä kehittämään toimintaa entisestään.

Käytännön asiakastyö perustui palveluohjaukselliseen työotteeseen. Projektiin osallistuminen oli monelle asiakkaalle merkityksellinen osallisuuden ja aktivoitumisen näkökulmasta. Palveluohjaajien ja laajan muun toimijajoukon kanssa asiakkaiden elämäntilanteert paranivat ja hyvinvointi lisääntyi. Osa asiakkaista suuntautui kohti työmarkkinoita ja osa omaehtoiseen opiskeluun. Mukana oli myös asiakkaita, joille työllistyminen ei enää ollut r