Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10823

Projektin nimi: Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.2.2009 ja päättyy 28.2.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0215194-5

Osoite: Simonkatu 6

Puhelinnumero: 020 413 23339

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mtk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mtk.fi/muutosvalmennus

Vastuuhenkilön nimi: Paula Viertola

Asema: johdon erityisavustaja

Sähköposti: paula.viertola(at)mtk.fi

Puhelinnumero: 040 825 2111

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Maataloustuotannosta luopumista tai tuotannon uudelleen suuntautumista pohtivat enintään 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat pääosin uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista. Muut ryhmät käynnistetään Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueella.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Maatalouden neuvontajärjestö Pro Agria, Uusyrityskeskukset, seudulliset yrityspalvelupisteet, kuntien ja alueiden elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kuntien maaseutuhallinto, ammatillista aikuiskoulutusta järjestävät organisaatiot, Maatalousyrittäjäin eläkelaitokset, työterveyshuolto, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 165, joista naisia 66

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 81, joista naisia 31

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maatalouden rakennemuutos johtaa Etelä-Suomen alueella arviolta 4 000 maatilalla tuotantotoiminnan uudelleen arviointiin vuoteen 2012 mennessä. Syksyn 2007 ratkaisu art.141.stä, toteutumassa olevan sokerijuurikkaan viljelyjärjestely ja tiedossa olevat maatalouspolitiikan uudistukset kiihdyttävät rakennemuutosta. Muutos koskettaa lähes 5 500 yrittäjää, joista 85 prosentilla on vielä aktiivista työikää jäljellä ja edessä uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Viljelijät ovat monitaitoisia mikroyrittäjiä, jotka tarvitsevat uuden toimeentulopohjan löytämiseen ulkopuolista tukea.

Projektissa luodaan Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin avulla pääosin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella tuotannon muutostilanteessa olevista viljelijöistä alueellisia Protek-kehittämisohjelman mukaisia yritysverkostoja. Valmennus toteutetaan yksilöllisenä kehitysprosessina 10-15 hengen ryhmissä. Ryhmiä toteutetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella sekä Varsinais-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueella.

Maaseudun muutosvalmennus antaa viljelijälle valmiuksia uuteen yrittäjyyteen, palkansaajaksi tai uudistamaan nykyistä tuotantoaan sekä pääsemään yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämistoimien piiriin ja toimimaan verkostoissa.

Projektilla edistetään maaseudun yrittäjyyttä ja osaavan työvoiman saantia, tuetaan ihmisten työssä jaksamista ja työurien pidentymistä.

Projektin toteuttaja on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Toteuttaja kilpailuttaa muutosohjauspalveluorganisaatiot ja muutosvalmennusyritykset.

Valmennusmenetelmää voidaan soveltaa myös muiden toimialojen kuin maatalouden mikro- ja
pienyrityksiin, jotka eri syistä johtuen joutuvat pohtimaan yrityksensä suuntaamista uudelleen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotussuunnitelma käsitellään ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa.
Lehdistötilaisuus hankkeen alkaessa.
Projektista tiedotetaan ESR-tiedotusohjeiden mukaisesti mtk.fi-verkkopalveluissa.
Maaseudun muutosvalmennus -esite.

Rekrytointi- ja toteutusvaihe:
Lehti-ilmoituksia, kirjeitä, verkkoilmoituksia ja alueellisia tiedotustilaisuuksia jatkuvasti ja tarpeen mukaan aina kun uusia ryhmiä voidaan rekrytoida
Tiedotteita ja haastattelutarjouksia ryhmien toiminnasta lehdistölle tarpeen ja harkinnan mukaan

Vuoden 2011 lopullla ja vuonna 2012 panostetaan lehti-ilmoittelua tukevaan suoramarkkinointiin puhelimella ja sähköposteilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Maaseudun muutosvalmennuksesta ja sen saamasta vastaanotosta käydään kertomassa niin paljon kuin mahdollista hakijan ja muiden yhteistyöorganisaatioiden tilaisuuksissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 220 064

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 439

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 220 064

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 215 439

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen alussa vuonna 2009 oli nähtävissä, että Etelä-Suomen maatiloilla uudelleen arvioidaan tuotantotoiminta. Tähän vaikuttivat useat maatalouspoliittiset uudistukset ja tukipäätökset. Monilla maatalousyrittäjillä oli vielä usea vuosi aktiivista työikää jäljellä ja edessä kokonaan tai osittain uuden toimeentulopohjan hakeminen joko yrittäjänä tai palkansaajana. Hankkeen sisällöllisenä tavoitteena oli auttaa ja tukea muutostilanteessa olevia yrittäjiä muutosten kohtaamisessa ja antaa henkisiä työvälineitä muutosten hallitsemiseen. Välineenä käytettiin Maaseudun muutosvalmennus -toimintamallin valmennusmetodia. Maaseudun muutosvalmennus on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n ESR-pilottihankkeessa vuosina 2005 - 2007 Kaakkois-Suomen ELY-keskusalueella kehittämä valmennusmetodi.
Maaseudun muutosvalmennus on ryhmävalmennuksena, 10 - 15 hengen ryhmissä toteutettava viljelijän yksilöllinen valmennusprosessi. Valmennus alkaa alkukeskusteluna ja työkirjan esittelyllä asiakkaan tilalla, jatkuu kahtena ryhmävalmennuspäivänä ja kotitöiden tekemisenä, päättyy yksilöllisiin kehityskeskusteluihin, kehittämissitoumusten tekemiseen ja ryhmän yhteiseen seurantapäivään. Valmennuksen kokonaiskesto on 3 - 4 kuukautta.
Hankkeen välillisenä tavoitteena oli välittää työvoimaviranomaisille ja elinkeinojen kehittämisorganisaatioille tietoa myös siitä, että maaseudun osaamisen hyödyntäminen on tärkeää, kun etsitään vastauksia työvoimapulaan, työurien pidentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.
Hankkeen hallinnoijan (MTK ry) palveluksessa oli osa-aikainen projektipäällikkö. Muutosohjauspalvelut ja -valmennuspalvelut ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta kilpailutuksen jälkeen.
Muutosohjauspalveluorganisaatioksi valittiin maatalouden neuvonta- ja konsultointijärjestö ProAgria Uusimaa ry, jolla on tuntuma kohderyhmään ja ajankohtaisiin muutostarpeisiin. ProAgria Uusimaa ry vastasi yhteistyössä Etelä-Suomen muiden ProAgrioiden ja MTK-liittojen kanssa valmennusryhmien kokoamisesta ja valmennusten käytännön järjestämisestä.
Muutosvalmennusyritykseksi valittiin Leaders Communication Oy, jolla on monipuolinen kokemus muutostilanteissa olevien ihmisten ja yritysten valmentamisesta muutokseen ja siitä eteenpäin. Yritys on ollut mukana muutosvalmennusmetodin kehittämisessä Kaakkois-Suomessa ja valmennusten toteuttamisessa Kainuussa. Yrityksen omistaja, Hans Nylund toimi itse muutosvalmentajana.
Hankkeen kohderyhmänä olivat tuotantotoiminnan muutostilanteessa olevat alle 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.
Hankkeen aikana valmennettiin yhteensä 9 ryhmää, joista Uudellamaalla 2, Varsinais-Suomessa 3, Kaakkois-Suomessa 2 ja Hämeessä 1 sekä 1 yhteinen Uusimaa-Varsinais-Suomi -ryhmä. Valmennusryhmien keskikoko oli 9 osanottajaa. Yhteensä 82 maatalousyrittäjää on käynyt valmennuksen läpi.
Vaasan Yliopiston Levon-instituutti teki hankkeesta vaikuttavuusarvioinnin. Hankkeen tulokset, tehokkuus ja vaikuttavuus olivat hyviä, ja hanke oli tehokkaasti toteutettu. Valmennusmetodia uskottiin voitavan käyttää muutosvalmennuksena muillakin toimialoilla kuten pienyrityksissä ja palkansaajien keskuudessa.
Hankkeen sisällölliset tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Valmennus selvästi vaikutti ajattelutapoihin ja muutti toimintamalleja. Valmennus auttoi löytämään uusia toimintatapoja, tuki itseluottamusta, antoi välineitä muutosten suunnitteluun, lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn sekä vapautti perinteiden ja edellisten sukupolvien painolastinsa.
Valtaosa valmennukseen osallistuneista ilmaisi saaneensa valmennuksesta paljon työvälineitä ja piti valmennusta onnistuneena. Muutosvalmentajaa pidettiin ammattitaitoisena ja asioita eteenpäin vievänä. Joitakin kriittisiä arvioita liittyi siihen, että muutosvalmentaja ei osannut maataloutta. Osa taas koki tämän valmentajan vahvuudeksi. Palautteiden perusteella valmennus sai asteikolla 1 - 5 arvosanan 3,8. Vaikuttavuusarvioinnissa haastatellut antoivat arvosanan 3,9.
Lähes kaikki osanottajat olivat valmiita suosittelemaan valmennusta tuttavilleen.
Palautteissa ja vaikuttavuusarvioinnissa osanottajat pitivät valmennuksen jokaista osaa perusteltuna. Aloituskeskustelussa valmennuksen tavoite selkiintyi. Työkirja ja kotityöt pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta. Ryhmävalmennuksia pidettiin valmennuksen helmenä, jonka onnistumiseen kuitenkin vaikuttivat aloituskeskustelu ja työkirjan asioiden käsittely. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä sitoutumisen paikka. Jokainen valmennukseen osallistunut laati kehityskeskustelussa henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman.
Hankkeen hallinnoija MTK pyrkii vaikuttamaan siihen, että valmennusmetodia voitaisiin toteuttaa jatkossa koko Suomessa ja myös pienyrityskentällä. Kysyntää valmennukselle näyttää olevan, koska elinkeinoelämän muutokset ovat jatkuvia ja uusia yrityksiä tarvitaan.