Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10825

Projektin nimi: Osaajia teollisuudelle-työllistymisen vahvistaminen

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.10.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 1036087-8

Osoite: Sepänkatu 4

Puhelinnumero: 0207715600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jykes.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jykes.fi/fi/tyovoimaa-teollisuudelle-palvelu

Vastuuhenkilön nimi: Olli Patrikainen

Asema: Johtaja

Sähköposti: olli.patrikainen(at)jykes.fi

Puhelinnumero: 0400644367

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Keski-Suomen maakunnassa teknologiateollisuuden ja puu- ja rakennetuoteteollisuuden pk-yritysten henkilöstö ja pk-yritysten rakennemuutoksen takia työttömyysuhan alla olevat tai työttömiksi joutuneet koulutetut työnhakijat (ammatinvaihtajat). Työllistymisesteiset alan koulutuksen saaneet työnhakijat ja nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille sekä Keski-Suomessa asuvat teknologiateollisuuden töistä kiinnostuneet ulkomaan kansalaiset ja heikosti koulutetut työnhakijat.

Saarijärvi-Viitasaari seutukunnalle toimenpiteistä kohdistuu noin 9%.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Pk-yritykset ja niiden henkilöstö sekä johto, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset sekä viranomaistahot. Lisäksi yhteistyökumppanit ja työyhteisöt osana vaikeasti työllistettävien toimia ja syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 545, joista naisia 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 500, joista naisia 72

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 30, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaajia teollisuudelle-työllistymisen vahvistaminen

Maakuntaan on valittu kärkiklusteriksi Uudistuvat koneet ja laitteet-klusteri. Kehittyviä klustereita ovat Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Kaikkia klustereita läpäisee tarve osaavasta työvoimasta.
Osaajia teollisuudelle-työllistymisen vahvistaminen-projekti on osa laajempaa Osaajia Teollisuudelle- kehittämisohjelmaa.

Projektin tavoitteena on löytää työvoimaa yritysten tarpeisiin kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin työllisyyskumppanuuksia vaikeasti työllistettävien työllistymisedellytysten vahvistamiseksi. Tavoitteena on myös kehittää koulutuksen ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen toimivia ratkaisuja, joilla edistetään nuorten työllistymistä.

Pk-yrityksille ja niiden henkilöstöille luodaan yhteistyömalleja ja palveluita, joilla parannetaan mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja tehostaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.

Kohderyhmänä ovat Keski-Suomen teknologiateollisuuden ja puu- ja rakennustuoteteollisuuden aloilla olevat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille sekä Keski-Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ja heikosti koulutetut työnhakijat. Lisäksi yhteistyökumppanit ja työyhteisöt osana vaikeasti työllistettävien toimia ja syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa.

Projektissa muodostetaan työmarkkinakentän toimijoiden yhteistoimintaverkostoja sekä
työelämän, työhallinnon ja ammatillisen koulutuksen sekä muiden organisaatioiden resurssoima Kehittämistiimi. Tiimin jäsenet tuovat yhteiseen käyttöön taustaorganisaatioidensa ja sidosryhmiensä (esim. sosiaalitoimi/velkaneuvonta) asiantuntemuksen sekä varmistavat organisaatioiden välisen tiedonkulun. Kehittämistiimi kehittää työelämälähtöisiä ohjaus- ja koulutusmenetelmiä sekä koordinoivat yhteistyöverkoston toimintaa.

Projekti organisoi yritysten, työvoiman ja koulutuksen yhteisen Oppimistehdas - ohjausjärjestelmän, jonka puitteissa voidaan kartoittaa työttömän henkilön työkyky ja ammattitaito. Oppimistehdasjärjestelmä toteuttaa työllistymistä edistäviä, henkilökohtaisia ohjaus- ja lisäkoulutustoimenpiteitä sekä rakentaa työelämään johtavia henkilökohtaisia ohjaus- ja koulutuspolkuja ammatinvaihtajille ja ulkomaalaisille.
Opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen työelämään organisoidaan ohjausresurssi, joka toimii linkkinä opiskelijalle koulutuksen ja yrityksen välisessä nivelvaiheessa.

Projektin tuloksena syntyy työllistymistä tukevaa ohjausta, sekä henkilökohtaisia oppimismenetelmiä vastaamaan rakennemuutosten negatiivisiin vaikutuksiin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Lisäksi projektilla kehitetään yhteistyömalleja ja palveluita nuorten työllistymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään tiedotussuunnitelma, jolla varmistetaan riittävä tiedottaminen projektin suunnitelmasta, tavoitteista, toiminnoista ja etenemisestä osallistuville organisaatioille, yrityksille ja muille sidosryhmille. Tiedotuksessa käytetään sähköpostia, osallistuvien organisaatioiden nettisivuja, markkinointikirjeitä ja henkilökohtaisia markkinointikäyntejä yrityksissä ja sidosryhmissä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2008 tiedotetaan projektin käytänteistä sidosryhmille, taustaorganisaatioille sekä projektiin osallistuville yrityksille. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.
2009 tiedotetaan projektin käytänteistä sidosryhmille, taustaorganisaatioille sekä projektiin osallistuville yrityksille. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

2010 tiedotetaan projektin käytänteistä sidosryhmille, taustaorganisaatioille sekä projektiin osallistuville yrityksille. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

2011 tiedotetaan projektin käytänteistä sidosryhmille, taustaorganisaatioille sekä projektiin osallistuville yrityksille. Lisäksi projektista tehdään loppuraportti, jossa kerrotaan projektin tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 272

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 044

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 416 445

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 401 223

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kohderyhmänä olivat Keski-Suomen maakunnassa teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennetuoteteollisuuden pk-yritysten henkilöstö ja pk-yritysten rakennemuutoksen takia työttömyysuhan alla olevat tai työttömiksi joutuneet koulutetut työnhakijat (ammatinvaihtajat), työllistymisesteiset alan koulutuksen saaneet työnhakijat ja nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille sekä Keski-Suomessa asuvat teknologiateollisuuden töistä kiinnostuneet ulkomaan kansalaiset ja heikosti koulutetut työnhakijat.

Välillisinä hyödynsaajina olivat Keski-Suomen teollisuuden pk-yritykset ja niiden henkilöstö sekä johto, kehittämisyhtiöt, oppilaitokset sekä viranomaistahot. Lisäksi välillisinä hyödynsaajina olivat yhteistyökumppanit ja työyhteisöt osana vaikeasti työllistettävien toimia ja syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa.

Tavoitteena oli osaltaan turvata osaava työvoima teknologiateollisuuden sekä puu- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksiin. Samanaikaisesti yrityksillä oli tarve kehittää henkilöstönsä osaamista yksilöllisillä lisäkoulutuksilla. Lisäksi luotiin pk-yrityksille ja niiden henkilöstöille yhteistyömalleja ja palveluita, joilla parannettiin mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja tehostaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Toimintamalli parantaa koulutuksesta työelämään siirtymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.

Finanssikriisiä seurannut maailmantalouden taantuma vaikutti kohdeyrityksien toimintaan ja kehittämiseen voimakkaasti. Kone- ja metallialan työntekijöiden kysyntä oli vähäistä ja lisäksi ammattitaitoisia henkilöitä jäi työttömäksi. Työnhakijoihin kohdistuvia toimenpiteitä ei voitu tehdä projektisuunnitelman mukaisesti.

Yritysten henkilöstön ammattitaidon lisäkoulutusten kysyntä ylitti alkuperäiset tavoitteet. Koulutuksiin varatut ostopalvelurahat käytettiin loppuun kesällä 2009. Näistä syistä johtuen projektihakemusta päivitettiin keväällä 2009 vastaamaan paremmin muuttunutta tilannetta ja lisäkoulutuksiin haettiin lisärahoitusta. Vuonna 2010 projektisuunnitelmaan lisättiin kohderyhmäksi puu- ja rakennustuoteteollisuuden pk-yritykset.

Projektin toteutuksessa olivat mukana maakunnan kehittämisyhtiöt. Projektin alussa perustettiin Jykesin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän edustajista koottu kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli kartoittaa kohdeyritysten tarpeet. Kehittämistiimin toimintaan osallistui myös Jyväskylän Työ- ja elinkeinotoimisto sekä K-S ELY-keskus. Projektista tehtiin prosessikuvaus ja määriteltiin toteutuksen vastuuhenkilöt. Kehittämistiimi kartoitti ja arvioi yrittäjien kanssa ammattihenkilöiden osaamisvajeita ja suuntaamalla yksilöllisiä lisäkoulutuksia erityisesti näihin tarpeisiin.

Talouden taantumassa yrittäjät halusivat mahdollisuuksiensa mukaan pitää kiinni henkilöstöstään ja pidättäytyivät näissä tapauksissa irtisanomisesta tai lomautuksesta nähden koulutukset satsauksena
tulevaisuuteen. Jo lomautettujen henkilöiden koulutustarpeisiin ei projektilla valitettavasti voitu vastata. Lisäkoulutusten tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä, työttömyysuhkaa ja poistaa osaamisvajetta.

Koulutuksiin osallistuneet valikoituivat yrityskäyntien yhteydessä tehtyjen keskustelujen pohjalta. Näille henkilöille toteutettujen yksilöllisten toimenpiteiden avulla parannettiin ammatillista osaamista ja työssä selviytymistä. Jykes vastasi koulutusten hankinnasta ja kilpailuttamisesta, sekä koulutussopimusten teosta ja seurannasta.
Lisäksi yrityskäynneillä pyrittiin löytämään mahdollisia piilotyöpaikkoja ja kannustettiin yrityksiä ennakoivaan rekrytointisuunnitteluun.

Osatoteuttaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä teki opetussuunnitelman tutkinnon osista koulutuspolku-lomakkeen. Koulutuspolku-lomakkeen tiedoilla arvioitiin työpaikan soveltuvuutta eri
koulutusohjelmien oppimisympäristöksi, haettiin yhteistyökumppaneita tiiviimpään yhteistyöhön (uudet oppimisympäristöt työpaikoilla) ja suunniteltiin koulutusta (opetussuunnitelma luodaan yhteistyönä). Tämä toiminta jäi pysyväksi toimintamalliksi.

Pk-yritysten osaamisen kehittämisessä tarvitaan jatkossakin toimijoita, jotka etsivät parhaat kouluttajat yritysten käyttöön. Julkisen tuen merkitys on korostunut vallitsevassa markkinatilanteessa ja sitä tarvitaan myös lähitulevaisuudessa.