Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10829

Projektin nimi: MAST - Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.7.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Osoite: Käsityöläiskatu 10, PL 362

Puhelinnumero: 02 330 000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.turku.fi/opetus

Projektin kotisivun osoite: www.mastohjaus.fi

Vastuuhenkilön nimi: Pia Lagercrantz

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: pia.lagercrantz(at)turku.fi

Puhelinnumero: 044 907 3080

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Laitila, Koski, Tl, Oripää, Aura, Marttila, Kaarina, Lieto, Turku, Vehmaa, Rusko, Pöytyä, Pyhäranta, Raisio, Taivassalo, Sauvo, Somero, Uusikaupunki, Salo, Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 25-vuotiaat syrjäytymis- ja erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret,
- joiden opintomenestys perusopetuksessa on heikko ja joiden ammatinvalinta on selkiytymätön
- jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa
- jotka ovat vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot tai ovat jo opintonsa keskeyttäneet
- joiden toisen asteen tutkintoon valmistuminen on vaarassa pidentyä huomattavasti
- jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulun ja työelämän välisessä nivelvaiheessa

Lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat
- oppilaitosten opettajat ja ohjaajat sekä työpajojen henkilöstö
- viranomaiset (nuoriso- ja sosiaalitoimi, terveystoimi ja muu julkishallinto)
- työnantajat
- yrittäjät

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektissa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen myötä kohderyhmiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös vanhemmat, koulutusorganisaatiot eri puolilla Suomea, erilaiset syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa toimivat organisaatiot ja projektit, viranomaistahot paikallisella ja kansallisella tasolla, työvoimahallinto, paikallisen ja kansallisen tason päättäjät sekä tiedotusvälineet ja niiden kautta ns. suuri yleisö.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 921, joista naisia 515

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14, joista naisten työpaikkoja 6

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa. Projektissa kehitettävä malli perustuu oppilaitosten ja työpajojen sekä perusopetuksen ja toisen asteen väliseen yhteistyöhön, maakunnallisen nuorten seurantajärjestelmän kehittämiseen, uusien pedagogisten ohjausmallien käyttöönottoon, toisen asteen koulutusten keskeyttämisten vähentämiseen ja läpäisyn lisäämiseen, nuorten koulusta työelämään siirtymisen edistämiseen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen.

Projektin toimenpiteet jakaantuvat kolmen eri teemakokonaisuuden alle. Nämä teemakokonaisuudet ovat 1) koulujen ja nuorten työpajojen välinen yhteistyö, 2) ensimmäinen nivelvaihe ja keskeyttämisen ehkäisy sekä yksilölliset ohjaus- ja oppimispolut, ja 3) läpäisyn tehostaminen toisella asteella ja työelämään siirtyminen.

Kaikki teemakokonaisuudet läpäisevät teemat projektissa ovat a) pedagogisten ohjausmallien kehittäminen, b) alueellisten verkostojen kehittäminen, c) seurantajärjestelmien kehittäminen (nuorten sijoittuminen koulutukseen ja/tai työelämään, läpäisy, vastuiden määrittäminen) ja d) mallintaminen/tuotteistaminen, juurruttaminen ja levittäminen (valorisaatio).

Hanke hyödyntää toiminnassaan maakunnallisten kumppaniensa lisäksi hanketoimijoiden valtakunnallisia yhteistyöverkostoja sekä rakentaa uusia verkostoja sekä projektin levittämistoiminnan että arvioinnin tueksi.

Projektissa luotavaa mallia voidaan jatkossa hyödyntää myös muualla Suomessa.

Projektin kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa sekä erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret,
- joiden opintomenestys perusopetuksessa on heikko ja joiden ammatinvalinta on selkiytymätön
- jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa
- jotka ovat vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot tai ovat jo opintonsa keskeyttäneet
- joiden toisen asteen tutkintoon valmistuminen on vaarassa pidentyä huomattavasti
- jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulun ja työelämän välisessä nivelvaiheessa

Lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat
- oppilaitosten opettajat ja ohjaajat sekä työpajojen henkilöstö
- viranomaiset (nuoriso- ja sosiaalitoimi, terveystoimi ja muu julkishallinto)
- työnantajat
- yrittäjät

Projekti toteutetaan alueen koulutusorganisaatioiden, nuorten työpajojen ja muiden toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Projektin hallinnoiva organisaatio on Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotustoiminta jakaantuu ulkoiseen ja sisäiseen tiedottamiseen.
Sisäisen tiedotuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat projektin toteuttajaorganisaatiot ja yhteistyökumppanit. Tiedotuksen avulla välitetään tietoa projektin etenemisestä, kehittämistarpeista, hyvistä käytännöistä jne.
Ulkoisen tiedotuksen kohteena ovat projektin varsinaisen kohderyhmän lisäksi muut kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot, projektit, järjestöt, eri viranomaistahot, yritykset, työmarkkinajärjestöt, päättäjät alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, tiedotusvälineet sekä ns. suuri yleisö.
Projektin toiminnasta ja saavutetuista tuloksista tiedotetaan koko projektin elinkaaren ajan. Projektin alkuvaiheessa tiedottaminen keskittyy projektin tavoitteisiin ja tulevaan toimintaan tavoitteena sitouttaa kohderyhmä, toteuttajaorganisaatiot sekä muut yhteistyökumppanit ja toimijat projektin toimintaan ja tavoitteiden toteuttamiseen. Myöhemmässä vaiheessa keskeiseksi nousee projektin tuloksista, hyvistä käytännöistä ja toimenpide-ehdotuksista tiedottaminen.
Projektin sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa käytettävät keinot valitaan aina tiedotettavan asian ja kohderyhmän mukaan. Käytössä ovat muun muassa seuraavat tiedotuskanavat:
Internet
Tapahtumat, messut
Yhteistyöverkostot ja niiden kehittäminen
Median käyttö tiedotuskanavana
Raportointi
Seminaarit ja kokoukset
Muut tiedotuskanavat (esim. henkilöstölehdet, tietokannat jne.)
Omat julkaisut
Mainostaminen ja markkinointi

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Levittämistoiminnan tavoitteena on juurruttaa projektissa syntyvät hyvät käytännöt toteuttaja- tai muiden organisaatioiden normaalitoiminnaksi sekä levittää tuloksia muiden toimijoiden käyttöön. Levittämistoimintaa toteutetaan projektin koko elinkaaren ajan. Projektin alkuvaiheessa levittämistoiminnan tavoitteena on toteuttajien ja muiden yhteistyökumppanien sitouttaminen ja myöhemmässä vaiheessa tulosten juurruttaminen ja laajempi levittäminen.
Levittämisessä keskeisessä roolissa ovat hankkeen toteuttajaorganisaatiot ja näiden verkostot. Erityistä huomiota kiinnitetään alusta saakka toimijoiden välisen luottamuksen ja avoimen kommunikaation rakentamiseen. Ohjausryhmällä on tärkeä rooli tulosten levittämisessä ja valtavirtaistamisessa.
Levittämistoiminassa luodaan uusia ja hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Esim. Turun ammatti-instituutin VaSkooli-projektin vetämän EQUAL-teematyöverkoston kanssa on sovittu levittämisyhteistyön jatkamisesta uudella ohjelmakaudella.
Levittämistavoitteiden saavuttamiseksi käytetään mm. seuraavia keinoja:
Hyvien käytäntöjen kerääminen, mallintaminen ja tuotteistaminen
Projektin sisäinen levittäminen
Tiivis yhteistyö muiden projektien kanssa
Alueellisten ja kansallisten verkostojen ja kumppanuuksien hyödyntäminen
Erilaisten materiaalien ja julkaisujen tuottaminen
Seminaarien, workshopien ja muiden levittämistilaisuuksien järjestäminen
Tiedotus- ja markkinointi
Levittäminen ja valtavirtaistaminen

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 707 104

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 703 390

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 810 292

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 880 231

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

MAST -projektin tavoitteena oli luoda maakunnallinen nuorten ohjausmalli sekä kehittää ja vakiinnuttaa ohjauksesta vastaavien tahojen asiantuntijaverkosto Varsinais-Suomeen 1.1.2009-31.12.2011 välisenä aikana. Ensisijaisena kohderyhmänä projektissa olivat syrjäytymisvaarassa olevat alle 25-vuotiaat nuoret. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat oppilaitosten opettajat ja ohjaajat, työpajojen henkilöstö, eri viranomaistahot, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat sekä yrittäjät.

Projektissa kehitetty ohjausmalli perustuu oppilaitosten ja työpajojen sekä perusopetuksen ja toisen asteen väliseen yhteistyöhön, maakunnallisen nuorten seurantajärjestelmän ja uusien pedagogisten ohjausmallien käyttöönottoon sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Näillä toimenpiteillä pystytään tukemaan nuorten siirtymistä opintopolulla eteenpäin, vähentämään keskeyttämisiä sekä edistämään läpäisyä.

Projektin toimenpiteet jakaantuivat kolmen eri teemakokonaisuuden alle, jotka olivat:
1.Koulujen ja nuorten työpajojen välinen yhteistyö
2.Ensimmäinen nivelvaihe ja keskeyttämisen ehkäisy sekä yksilölliset ohjaus- ja oppimispolut
3.Läpäisyn tehostaminen toisella asteella ja työelämään siirtyminen.

Yhteiseen ohjausmalliin sitoutuivat seuraavat projektin toimijatahot:
-Turun ammatti-instituutti-Åbo yrkesinstitut (hallinnoiva organisaatio)
-Turun kaupungin opetustoimi
-Turun kaupungin nuorisotoimi
-Salon seudun koulutuskuntayhtymä
-Salon kaupunki, pajatoiminta
-Bovallius-ammattiopisto Turku
-Uudenkaupungin ammattiopisto Novida
-Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO
-Loimaan koulutuskuntayhtymä
-Sosiaalipalvelusäätiö Raina
-Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry
-Laitilan Nuorisoverstas ry
-Naantalin kaupunki, Multipaja-hanke
-Liedon kunta, Kisällikellari
-Turunmaan seutu ry-Åbo Kringlan rf

Maakunnallisen ohjausmallin perustana ovat yhteiset arvot (tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioittaminen, vastuullisuus ja kehitysmyönteisyys) ja niiden mukaiset käytännön toimenpiteet, joihin projektissa mukana olevat toimijat sitoutuivat. Jokainen toimija sitoutui tiettyjen toimenpiteiden käyttöön ottoon sekä yhdessä sovitun ohjauksen ja tuen tason varmistamiseen. Toiminnan tueksi kehitettiin materiaalia, joka koostui toimintamalleista, prosessikuvauksista, ohjeista, lomakkeista ja sopimuksista.

Maakunnallisen ohjausmallin lisäksi keskeiset tulokset teemoittain olivat seuraavat:
Koulujen ja nuorten työpajojen yhteistyö:
-Oppilaitosten ja pajojen välinen sopimus opetussuunnitelman mukaisten ammatillisten opintojen suorittamisesta työpajoilla toimintamalleineen
-Ammattialoittain avatut opetussuunnitelmat ja niiden pohjalta työstetyt eri työpajojen omat opetussuunnitelmat, jotka pohjautuvat yleiseen opetussuunnitelmaan ja noudattavat yleisiä arviointikriteereitä.
-Oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön kehittämisen sparraus- ja koulutustilaisuudet
-MAST-opettajan työ ja toimintamalli

Ensimmäinen nivelvaihe ja keskeyttämisen ehkäisy sekä yksilölliset ohjaus- ja oppimispolut:
-perusopetuksen päättöluokalla olevien ammatinvalintaa tukevat mallit: koulukokeilupäivien kehittäminen, pajaopintojen yhdistäminen opetukseen, erityistä tukea tarvitsevien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmentavan koulutuksen toimintamallit
-ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden nuorten ohjauksen prosessikuvaus ja malli; uusien työnkuvien kehittäminen ja vastuiden määrittäminen perusopetuksen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa sekä keskeyttämistilanteissa
-kotikuntavastuun malli (maakunnan ohjauksen vastuuhenkilöt)

Läpäisyn tehostaminen toisella asteella ja työelämään siirtyminen:
-erityisopetuksen kehittäminen toisella asteella
-keskeyttämisen ehkäisyn toimintamallit ja toimenpideohjelma
-työelämävalmiudet- ja työnhakukurssi toiselta asteelta valmistuville
-kuntien vastuun korostaminen valmistuvien työllistämisessä (kirjeet kunnille)
-erilaiset lomakkeet, materiaalit, työkirjat ym.

Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä hyödynsivät toteuttajaorganisaatioiden lisäksi alueelliset yhteistyökumppanit sekä muut koulutusorganisaatiot, nuorten kanssa työskentelevät tahot ja projektit eri puolilla Suomea. Tietoa hyvistä käytännöistä levitettiin erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja levittämistilaisuuksissa hyödyntäen projektin julkaisuja (erityisesti MASTiaisia-maakunnallinen ohjausmalli käytössä ja käytännöissä loppujulkaisu ja ohjaajan kansio) sekä projektin www-sivuille koottua materiaalia.

MAST-projektin toteuttajaorganisaatiot sitoutuivat maakunnallisen ohjausmallin ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi ohjausmallin ja toimenpiteiden toteuttamiseen sitoutuivat myös Turun ammattiopistosäätiö ja Peimarin koulutuskuntayhtymä, vaikka ne eivät olleet projektin toteuttajaorganisaatioita. Näin kehitetyt hyvät mallit ja toimenpiteet jatkuvat osana organisaatioiden omaa toimintaa projektin jälkeenkin.