Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10830

Projektin nimi: Valtaväylä 1 - Highway 1

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sosiaali-ja terveysalan yksikkö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Keskuskatu 32 E

Puhelinnumero: 0201245000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.seamk.fi/valtavayla 1.6.2012 alk. www.seamk.fi/Suomeksi/SeAMK_Info/Yksikot/SeAMK_Sosiaali

Vastuuhenkilön nimi: Asta Heikkilä

Asema: Yksikön johtaja

Sähköposti: asta.heikkila(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 020 1245111

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun

Kunnat: Ilmajoki, Kuortane, Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Ähtäri, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat välityömarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ns. marginaalityövoimaan kuuluvat työttömät työnhakijat. Tarkemmin kohderyhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä työllistymisprosessissaan. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus ei enää vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia.
Projektikokonaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna asiakaat ovat työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteisiä, jotka liikkuvat välityömarkkinoilla tavoitteenaan työllistyminen avoimielle työmarkkinoille ja/tai ammatillisen koulutuksen aloittaminen.

Jos asiakkaan yksilöllisen prosessin aikana yhteisesti todetaan, että työllistyminen ei ole realistinen vaihtoehto, asiakkaan on mahdollista siirtyä Valtaväylä 2-projektin osallistavien toimenpiteiden piiriin (samoin TYP:sissa palvelunsa päättävät asiakkaat).

Kohderyhmään kuuluvat myös palkkatuetussa työssä kunnissa tai kolmannella sektorilla olevat asiakkaat. Tässä ryhmässä kiinnitetään huomioita yleisten ja ammatillisten työelämävalmiuksien paramiseen ja aktiiviseen työnhakuun palkkatuetun työn aikana. Myöhemmin päätetään siitä, otetaanko kohderyhmään myös yrityksiin palkkatuella määräaikaisiin työsuhteisiin sijoitettuja asiakkaita.
Järjestetään eri kuntien yksiköille erilaiset osaajat-koulutus, jolla tuetaan kuntien työllistämistyötä antaen ohjausvalmiuksia.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kuntien sosiaali- ja terveystoimet ja niiden henkilöstö.
Alueen työvoimatoimistojen henkilöstön sekä TYP. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyöhön alueen työvoimatoimistojen kanssa. Yhteistyö painottuu osallistujien rekrytointiin, työvoimapoliittiseen koulutukseen, palkkatukiin, työelämävalmennuksiin ym. toimenpiteisiin, jotka käytännössä hoidetaan työhallinnon kautta.
Kolmannen sektorin toimijat alueella
Kumppanuushankkeet (KaksKättä paja, Pohjanmaa-hanke, Keski-Suomen välityömarkkinat-projekti)
Alueen yritykset ja oppilaitokset
Muut alueen uudet hankkeet

Toiminta-aluuen kunnat ja kuntein työllistämistyön kehittyminen.

HUOM! Hanke käynnistyy pilottina 1.6 2008 alkaen Seinäjoen seudulla. Tällä hetkellä ovat käynnissä esittelyt ja neuvottelut Härmänmaan, Kuusiokuntien ja Järviseudun seutukuntien kanssa. Ajatuksena on, että hankeen toiminta laajentuu muihin seutukuntiin viimeistään vuoden 2009 alusta. Perusteluna tähän on uuden kuntaliitokset sekä kuntien uudet palvelurakenteet vuonna 2009 (esim. Kaksineuvoinen)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 180, joista naisia 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 177, joista naisia 92

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten tutkintoja 2

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valtaväylä 1-projekti kuuluu kokonaisuuteen, joka toteuttaa aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa poikkihallinnollisesti välityömarkkinoilla (siirtymätyömarkkinat ja välittävät työmarkkinat). Projektikokonaisuuden toinen osa on Länsi-Suomen Lääninhallituksen rahoittama Valtaväylä 2-projekti. Valtaväylä 1-projekti vastaa rakennetyöttömyyden purkuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn moniammatillisen verkostotyön avulla. Painopisteenä on asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden ja ammatillisen koulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille.

Projektin kohderyhmää ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat eri viranomaisten yhteisasiakkat, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja jotka tarvitsevat moniammatillista tukea työllistymisprosessin eri vaiheissa. Nuorien ja aikuisten asiakkaiden tukena asiakkailla ovat moniammatilliset palveluohjaajat. Yhteisötasolla kohderyhmään kuuluvat erityisesti kolmannen sektorin toimijat sekä viranomaiset, yritykset, oppilaitokset ja muut kehittämiskuppanit.

Valtaväylä 1-projektin tavoitteena kehitetään työvalmennuksen syvyyttä kohti työssäkäyntiavustusta tai työssäohjausta käytetääväksi eritystä tukea tarvitsevien asikkaiden työllistämisessä. Projektissa uusia tuotoksia on kehitettevä "sparraus", jolla asiakkaita aktivoidaan työhallinnon aktiivitoimenpiteiden aikana, ja siten lisätään varsinkin palkkatuentun työn vaikuttavuutta. Sparrauksella varmistetaan myös asiakkaiden yleisten ja ammatillisten työelämävalmiuksien kehittyminen määräaikaisen työn aikana. Lisätään yritysyhteistyötä ja kehitetään uusia matalan kynnyksen työpaikkoja (tuettu ja sosiaalinen työllistäminen). Valtaväylä 1-projektissa kartoitetaan ja kehitetään kuntien ja kolmannen sektorin jälleensijoittamista. Valtaväylä 1-projketissa lisätään yhteistyötä kaikkientyöllisyyden hoidon piirissä olevien toimijoiden kesken. Oppilaitosten kanssa rakennetaa uudenlaisia koulutusmalleja erilaisille opiskelijoille (työammatti ja tuettu opso).

Valtaväylä-projekti tekee yhteistyötä SoNET BOTNIAn, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Länsi-Suomen aluekeskuksen, Pohjanmaa-hankkeen, Tampereen yliopiston, KaksKättä-pajan sekä Keski-Suomen välityömarkkinat-projektin kanssa. Valtavirta 1-projektin kehittämistyö on osallistavaa kehittämistä. Kehittämistyötä ohjaa SUI-teema (servise users involvement).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Valtavirta 1-projektille laaditaan yhteinen tiedotussuunnitelma Valtavirta 2-projektin kanssa.

Alustava tiedotussuunnitelma sisältää erilaisia tiedotustoimenpiteitä- ja aikatauluja projektin elinkaaren mukaisesti. Tiedotussuunnitelma rakentuu sisäisen ja ulkoisen viestinnän pohjalta ja suunnitelman pohjana käytetään sidosryhmäanalyysia. Tiedottaminen sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä ja tiedotusvälineitä:

- kehittämiskumppaneiden sisäiset tiedotteet ja www-sivut
- lehdistötilaisuudet ja Valtaväylä-projektikokonaisuuden omat www-sivut
- projektiesitteet
- tapaamiset eri verkostoissa
- järjestetään vuosittain työkokouksia
- radio, tv:n alueuutiset
- tuotetut julkaisut ym. materiaali
- asiakkaiden omat kertomukset muutoksesta
- mainostuotteet
- seminaarit, messut ja konferenssit
- kv-yhteistyö

Tiedotusta järjestetään projektin koko elinkaaren ajan. Volyymiltaan suurinta tiedottaminen on projektin käynnistyessä ja elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin levitetään hyviä käytäntöjä= disseminaatio.

Järjestetään kumppanuushankkeiden kanssa Tiedotus-tour ja esitellään projektin käytäntöjä Seinäjoella, Jyväskylässä, Tampereella ja Raumalla. Kohderyhmää viranomaistahaot, projektitoimijat ja muut aiheesta kiinnostuneet.

Osallistutaan kumppanuushankkeiden kanssa mahdollisesti syksyn 2011 Sadonkorjuu-seminaariin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyviä käytäntöjä ja uusia kehitettyjä menetelmiä levitetään laajasti koko kehittämiskumppanuudelle. Laaditun valtavirtaistamissuunnitelman päivitettämisessä huomioidaan juurruttamisen edistäjä ja estäjät. (Peltola, Vuorento 2007). Juurruttamisessa (kuten kehittämisessäkin) huomioidaan myös ympäristön muutos (2008-2012) projektin toteutusaikana.

Levittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota organisaatioiden tiedon siirtämiseen, jota pidetään keskeisenä. Tiedon siirtämisellä projektin eri toimintavaiheiden aikana valmistutaan samalla kohtaamaan organisaatioiden muutokset (pois oppiminen), jonka uuden mallin tai menetelmän siirtäminen usein edellyttää. Tiedon siirtämisessä pyritään vuorovaikutukseen kaikkien kehittämiskumppaneiden kanssa. Hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen on oppimista ja siten ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta. Hyvien käytäntöjen levittäminen Valtaväylät 1-projektissa on ihmillistä toimintaa, kokemustiedon purkamista sanoiksi ja käsitteiksi, dialogista kommunkaatiota, toisiltaan oppimista ja reflektointia. Projektissa tarjotaan oppimishenkinen tila -Ba- ja luodaan oppiva agora toimijoiden kesken.

Projektin käytäntöjen kehittämisen - levittämisen aikana tiedostetaan ja pyritään pitämään knowing- doing gap mahdollisimman matalana. Tällöin projektissa ei kehitetä malleja, jotaka eivät ole realistisia siirrettäväksi. Hyvä kanava levittämiseen on myös käytännön asiakastyö.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 491 234

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 485 449

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 615 850

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 591 813

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Valtaväylä1-projekti toimi Etelä-Pohjanmaan 10 kunnan ja neljän TE-toimiston aluella. Valtaväylä 1-projektilla oli kaksi rinnakkaishanketta eli Valtaväylä 2-hanke ja Valtaväylä 3-hanke. Osahankkeista muodostui toiminta-alueella poikkihallinnolliset kokonaisuudet.

Valtaväylä 1-projektin tavoitteena oli kehittää välityömarkkinoilla palveluohjausta, työvalmennusta ja uraohjausta. Projektin tavoitteisiin kuului myös työnanataja-yhteistyön kehittäminen.
Tavoitteena oli luoda vaikuttavia ja asiakkaita eri tavalla osallistavia ja aktivoivia toimintamalleja ja ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden hyvinvointia.
Poikkihallinnollisella yhteistyöllä viranomaitahojen kesken vahvistettiin toimijoiden yhteistyötä ja selvennettiin kunkin toimijan vastuita ja tehtäviä välityömarkkinoilla.

Käytännön asiakastyön kohderyhmänä olivat pitkään työttömänä olleet asiakkaat. Palveluohjauksessa oli mukana yhteensä 177 asiakasta. Osa heistä jatkoi työvalmennuksessa ja uraohjauksessa.
Käytännön asiakastyö perustui palveluohjaukselliseen työotteeseen. Projektiin osallistuminen oli monelle asiakkaalle merkityksellinen osallisuuden ja aktivoitumisen näkökulmasta. Palveluohjaajien ja laajan muun toimijajoukon kanssa asiakkaiden elämäntilanteet paranivat ja hyvinvointi lisääntyi. Osa asiakkaista suuntautui kohti työmarkkinoita ja osa omaehtoiseen opiskeluun. Mukana oli myös asiakkaita, joille työllistyminen ei enää ollut realistista. Osa näistä asiakkasita oli ollut jo työvoiman palvelukeskuksenkin asiakas, jossa palvelu oli päätetty ja asiakas palautettu lähettävälle taholle.


Kehittämistyö perustui toimija- ja käyttäjälähtöiseen kehittämisidelogiaan, joilloin mukana kehittämisessä olivat toiminta-alueen viranomaiset, palveluiden käyttäjät sekä järjestöjä. Peruslähtökohtana kehittämistyössä oli se, että kaikki keitä työllistäminen, aktivointi, syrjäytymisen ehkäisy jne. koskettaa, ovat mukana kehittämistyössä.
Projektin kehittämisidelogia - toimijalähtöisyys - levisi ja integroitui usean ei hankkeen toimintaan.
Projektilla luotiin uusia toiminta-malleja ja vahvistettiin ulkoisella arvoinnilla näkemystä siitä, että palveluohjauksellinen työote toimii ja tuo odotettuja vaikutuksia pitkään työttömänä olleiden asikkaiden tilanteisiin.

Projektilla mallinnettiin yhdessä muiden osahankkeiden kanssa mm. aikuissosiaalityötä. Toiminnalla vahvistettiin kuntien aikuissosiaalityötä, joka kohdistuu asiakkaiden kuntouttamiseen ja motivoimiseen. Yhteistyössä Valtaväylä 2-projektin kanssa mallinnettiin matalan kynnyksen työttömien työterveyshuolto malli.
Lisäksi projektissa luotiin järjestö- ja toimijakarttoja, jotka on integroitu pysyvään toimintaan.

Valtaväylän ulkoinen arvointi oli maassamme ensimmäisiä, jolla pyrittiin mittaamaan sosiaalisia vaikutuksia. Välityömarkkinoiden asiakkaiden kohdalla on mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka palveluohjauksella ja muulla psykososiaalisella tuella on pystytty vaikuttamaan asiakkaiden terveyteen, talouteen,asumiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen. Projektissa kehitetty malli on jo jalostunut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen jatkokehittämsityössä ja sitä on testattu kolmen kaupungin aikuissosiaalityössä.

Palveluiden käyttäjien osallisuus kehittämistyössä lisääntyi projektin aikana usean eri toimijan ja viranomaisen kehittämistyössä. Projektin aikaiset kokeilut ovat innostaneet eri toimijoita jatkamaan kokemusasiantuntijatoimintaa sekä kehittämään toimintaa entisestään.


Toiminta-alueen kuntien osaaminen erialisten osaajien kohtaamisessa ja ohjaamisessa työpaikoilla vahvistui järjetettyjen koulutusten myötä. Koulutuksen jälkeen työpaikkojen lähiesimiehillä on parempi käsitys siitä, millaista tukea erilaisialla aktivointijaksoilla pitkään työttömänä olleet asiakkaat tarvitsevat.
Lisäksi projekti tuki kuntia kuntouttava työn kehittämisessä. Toiminta-aluelle saatiin luotua kuntouttavan työn uusia toteutusmuotaja.

Käytäntöön integroitui myös uudet tai päivitetyt aktivointityössä käytetyt lomakeet. Toiminta-aikana luotiin myös ohjeistusta ja lomakkeistoa tavoitteiden asetteluun erilaisille aktivointijaksoilla.

Projektin aikan tuettiin erityisesti työnantajia asiakkaiden rekrytointiprosessissa. Työnantajille on tärkää asiakkaan motivaatio, oppimiskyky ja osaaminen. Asiakkaan yksilöllinen työllistymisprosessi lähti liikkeelle aina yleisten ja ammatillisten työelämävalmiuksien selvittämisellä.
Prosessin aikana työvalmentaja toimi tukena sekä työnantajille että asiakkaille.

Pitkään työttömänä olleen asiakkaan polku kohti työmarkkinoita koostui palveluohjauksesta, työvalmennuksesta sekä uraohjauksesta.
Tärkeää on tarjota asiakkaalle oikea-aikaista ja riittävää tukea prosessien eri vaiheissa.