Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10833

Projektin nimi: Kympit - Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: PL 239 (Paraatikenttä 6, 2. krs)

Puhelinnumero: 09-191 20 720

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/palmenia

Projektin kotisivun osoite: www.kiekuma.fi

Vastuuhenkilön nimi: Anu Kilpinen

Asema: erikoissuunnittelija

Sähköposti: anu.kilpinen(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 050-3160 533

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Iitti, Virolahti, Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen lopullinen hyödynsaajaryhmä ovat Kymenlaaksossa asuvat maahanmuuttajat sekä alueelle hakeutumassa olevat työperäiset maahanmuuttajat.

Koulutustoimenpiteiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajille ammattiaineita opettavat opettajat.

Hankkeessa kehitetettyjen perehdyttämisohjeistuksen ja riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeiluvaiheen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajia palkanneet yritykset ja organisaatiot sekä niiden maahanmuuttajatyöntekijät metalli-, auto- ja kuljetus sekä hoitoalalla.

Kartoitusten kohderyhmänä ovat suomalaiset viranomaiset ja työnantajat sekä venäläistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat.

Teemafoorumeihin ja työpajoihin osallistuvat työvoimahallinnon henkilöstö, työnantajat, viranomaiset, oppilaitokset, kolmas sektori ja/tai hankkeet.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Suomen kielen opettajat maahanmuuttajakoulutuksia järjestävissä oppilaitoksissa ja yksittäiset kouluttajat, joille kehitetään opetusmateriaalia projektin aikana.

Kiekuma.fi -sivuston kautta muut maahanmuuttajiin liittyviä koulutuksia, rekrytointia tai viranomaistyötä tekevät tahot ja verkostot.

Kehittämistyön kautta välillisenä kohderyhmänä ob Kouvolan seudun maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä MYTTY.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 70, joista naisia 53

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektilla vastataan tarpeeseen nopeuttaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymistä osaamista vastaavaan työhön. Kotoutumiskoulutus ei tue nopeaa työllistymistä, sillä perinteisessä koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot eivät vielä riitä takaamaan maahanmuuttajaväestön työmarkkinakelpoisuutta eri ammattialoilla. Työllistymisen esteenä on usein työtehtävien hoitamiseen vaadittavan riittävän kielitaidon puute. Tässä projektissa kehitetään malli riittävän kielitaidon hankkimisesta metalli-, auto- ja kuljetusalalla sekä hoitoalalla. Työtehtävässä vaadittavan riittävän kielitaidon hankkiminen edellyttää oppilaitoksessa opiskelun lisäksi työpaikalla tapahtuvaa tuettua ammattikielen opiskelua. Työantaja tarvitsee tietoa ja taitoja
maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttämisestä ja ohjaamisesta kielitaidon kehittymisessä. Osaavan työvoiman työssä pysymiseen vaikuttaa perheen kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan.

Toimenpiteet:
1.Kuvaukset työtehtävässä tarvittavasta riittävästä kielitaidosta (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala)
2. Oppimateriaalia ja sanastoja työtehtävässä riittävän kielitaidon opettamiseen ja tukemiseen maahanmuuttajille, opettajille ja työyhteisöille (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala)
3. Koulutus ammattiaineiden opettajille (maahanmuuttajan tukeminen ammattialan opiskelussa suomen kielellä)
4. Malli riittävän kielitaidon hankkimisesta yhdistämällä oppilaitoksessa oppiminen ja työssäoppiminen ja mallin käytännön kokeilu osana oppilaitoksen toimintaa
5. Työpajat ja foorumit verkostoitumiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi
6. Lääkärien kielitesti työnantajalle kielitaidon määrittelyyn
7. Maahanmuuttajille soveltuva ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvä osaamiskartoituksen toimintamalli
8. Ohjeistus maahanmuuttajien perehdyttämissuunnitelman laadintaan työnantajille ja perehdyttämissuunnitelman kokeilu työpaikalla
9. Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkosto
10. Monipuolistunut KIEKUMA.FI -sivusto
11. Monipuolistunut ja vakiintunut asiantuntijoiden Mytty-verkosto
12. Johtopäätökset kartoituksista (a) viranomaisten ja työnantajien suhtautuminen kiinalaisiin maahanmuuttajiin, b) venäläistaustaisten maahanmuuttajien perheiden kotoutuminen )
13. Vertailuaineisto ja esimerkkejä perheen kotoutumisesta työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa

Arvioidut vaikutukset:
Hanke nopeuttaa osaavan maahanmuuttajatyövoiman työllistymistä ja edistää maahanmuuttajien integraatiota sekä parantaa heidän työmarkkinakelpoisuuttaan. Maahanmuuttajien työelämävalmiudet riittävän kielitaidon osalta paranevat. Työnantajien valmiudet maahanmuuttajataustaisen työntekijän rekrytoimiseen ja perehdyttämiseen paranevat. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö ja kumppanuus kehittyvät. Teemafoorumeiden ja työpajojen sekä verkostojen avulla poikkihallinnollinen viranomaisyhteistyö kehittyy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotussuunnitelma:

MARKKINOINTIVAIHE
Hankkeesta tiedotetaan hankkeen kohderyhmille infotilaisuuksin, tapaamisin sekä Palmenian ja osatoteuttajien internetsivujen kautta. Lisäksi tiedotetaan kaupunkien maahanmuuttajakoordinaattorien, Kymen Yrittäjien ja hankkeen kaikkien muiden yhteistyökumppaneiden välityksellä.
Tiedotusvälineille lähetetään alkutiedote.

TOTEUTUSVAIHE
Toteutuksen aikana hankkeesta ja kartoituksien tuloksista tiedotetaan hankkeen yhteistyökumppaneille ja ohjausryhmän jäsenille tapahtumissa, tapaamisissa, sähköposteilla sekä verkko-sivuston (hankkeen internet sivusto kiekuma.fi) kautta. Myös tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita.

TULOSTEN LEVITTÄMINEN
Työpajoissa ja teemafoorumeissa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille.
Muiden hankkeiden tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Tuloksista tiedotetaan myös tiedotusvälineille. Hankkeen tulokset julkaistaan Kiekuma.fi -sivustolla, josta raportit ja selvitykset ovat tulostettavissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2008
Hyvien käytäntöjen keruun ja levityksen suunnittelu toteuttajatahojen kokouksessa

2009
Tammikuu-kesäkuu 2009

Ohjausryhmän perustamiskokous:
- hyvien käytäntöjen levityksestä sopiminen
- ohjausryhmän jäsenet osallistuvat levitykseen omissa organisaatioissaan ja tiedottavat omille sidosryhmilleen.
Tiedotuksen ja markkinoinnin käynnistäminen
Kiekuma.fi -sivuston hyödyntäminen Kympit-hankkeessa
1. työpaja/teemafoorumi julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille

Heinäkuu-joulukuu 2009

Riittävän kielitaidon kuvaukset ja hankkimisen mallin levitys ohjausryhmän ja verkostojen kokouksissa, Kiekuma.fi -sivustolla ja työpajassa/teemafoorumissa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille

2010

Oppimateriaalin ja sanastojen, lääkärien kielitestien, perhettämissuunnitelmien sekä 1. kartoituksen ja selvitystyön tulosten levittäminen ammattiaineiden opettajien koulutuksessa, työpajoissa/teemafoorumeissa, verkostojen ja ohjausryhmän kokouksissa ja Kiekuma.fi -sivustolla,

Heinäkuu-joulukuu 2010
Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeilu osatoteuttajien oppilaitoksissa

2011

Lopullisten tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen sidosryhmien kautta työpajoissa/teemafoorumeissa, verkostojen ja ohjausryhmän kokouksissa ja Kiekuma.fi -sivustolla

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 376 283

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 809

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 032

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 433 455

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kympit -Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi -hanke rakennettiin vastaamaan tarpeeseen nopeuttaa osaavan maahanmuuttajatyövoiman työllistymistä ja edistämään maahanmuuttajien integraatiota sekä parantamaan heidän työmarkkinakelpoisuuttaan.

Hankkeessa haettiin ratkaisuja ja työkaluja tuottamalla uutta tietoa, materiaaleja ja osaamista kymenlaaksolaisten toimijoiden käyttöön. Maahanmuuttajatyötä on tehty useiden toimijoiden kanssa lukuisissa eri hankkeissa. Tässä hankkeessa tavoitteena oli koota ja yhdistää myös eri hankkeiden jo tuottamia hyviksi havaittuja aineistoja ja menetelmiä. Lisäksi hanke pyrki vahvistamaan ja laajentamaan olemassa olevia verkostoja sekä tuomaan hankkeessa ajankohtaisia maahanmuuttajakysymyksiä esille niillekin toimijoille, jotka eivät vielä ole olleet aktiivisesti mukana tämän aihepiirin verkostoissa. Ajankohtaista tietoa vietiin eteenpäin työnantajille, viranomaisille ja päättäjille.

Eurooppalaisen viitekehyksen pohjalta kuvattiin, minkä tasoista suomen kielen taitoa auto- ja kuljetusalan, terveydenhoidon ja metallialan opinnoissa ja työssä tarvitaan. Suomen kielen opettajat kävivät seuraamassa projektin ammattialojen ammattiaineiden opetusta. Tarkastelun pohjalta tunnistettiin ongelmakohtia ja kehityshaasteita, joita työstettiin hankkeessa eteenpäin. Näitä olivat mm. suomi toisena kielen opettajan ja ammatillisten aineiden opettajien yhteistyö, auto- ja kuljetusalan "Työkalupakki" ja auto- ja kuljetusalalle sekä metallialalle hakeutuvien maahanmuuttajien ammatillisen kielitaidon arvioinnin osaamiskartoitukset.

Hankkeessa rakennettiin ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaitotesti työnantajille rekrytoinnin tueksi. Tehtävät ovat mallitehtäviä, joita testaaja voi käyttää omia testitehtäviään laatiessa. Testi perustuu tason B2 osaamiseen, jota lääkärin tehtävien hoitaminen vähintään vaatii. Saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että hyvänä -mutta ei riittävänä -kielitaitoa pidetään silloin, kun se keskimäärin on vähintään YKI4 (B2). Ei voida määritellä yleisesti käsitettä riittävän hyvä, vaan kielitaidon vaatimukset täytyy mitoittaa suhteessa ammattiin ja työtehtäviin. Testiin käytetään aikaa 2 - 2,5 tuntia. Osallistujille laaditaan kielitaitoarvio kaikista osakoetuloksista eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. Testiin kuuluu viisi osakoetta: Kuullun ymmärtäminen, Puhuminen, Tekstin ymmärtäminen, Ammattisanasto ja rakenteet, Kirjoittaminen.

Teemafoorumeissa ja työpajoissa käsiteltiin projektissa mukana olevien tahojen esiin nostamia ajankohtaisia maahanmuuttaja-aiheita ja työstettiin sovellusta omaan työhön. Teemasta riippuen osallistujat edustivat työvoimahallinnon henkilöstöä, työnantajia, viranomaisia, oppilaitoksia, kolmatta sektoria ja/tai hankkeita. Kartoitusten ja selvityksen raportit ja niiden johtopäätösten hyödyntämistä työstettiin myös työpajoissa. Kiekuma.fi -sivuston kautta tuloksia ja hyviä käytänteitä voivat hyödyntää myös muut maahanmuuttajiin liittyviä koulutuksia, rekrytointia tai viranomaistyötä tekevät tahot ja verkostot, jotka eivät ole osallistuneet Kympit-hankkeen toimenpiteisiin.


Hankkeen aikana tehty verkostoitumistyö innosti monia toimijoita. Tiedonkulku organisaatioiden välillä sekä kaupunkien sisällä ja välillä lisääntyi. Kotkan Moniklubi- ja Kouvolan Mytty-verkostot vakiinnuttivat itsensä kotikaupunkiensa maahanmuuttotyön keskeisiksi työvälineiksi. Aktiivisen verkoston avulla tieto tavoittaa kohderyhmänsä entistä varmemmin. Hankkeen puitteissa käynnistyi myös eri oppilaitoksia, koulutustasoja (2. aste, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) ja ammattialoja edustavien kouluttajien dialogi, joka on rikastanut kaikkia osapuolia. Kouluttajat ovat tapaamisissa käsitelleet eri ammattialojen käytänteitä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa ja opetuksessa.

S2-opettajien ja ammatillisten kouluttajien yhteistyö havaittiin toimivaksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi toimintatavaksi. S2-opettajat kävivät seuraamassa ammatinopetusta sekä käytännön työnopetusta. He saivat myös käyttöönsä ammatillisessa opetuksessa käytettävää oppimateriaalia sekä muuta aineistoa. S2-opettajien ja ammatillisten opettajien käymä dialogi ja kokemusten vaihto koettiin hedelmälliseksi. Ammatillisten opettajien tietämys maahanmuuttajaopiskelijoiden kielellisistä erityistarpeita ja niiden huomioimisesta lisääntyi. Yhteistyön avulla voitiin kehittää sekä suomen kielen opetusta että ammatillisen koulutuksen teoria- ja käytännön opetusta.