Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10839

Projektin nimi: FURENO-D (Future of Renovation-Development project)

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Osoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358144446611

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jamk.fi/korjausrakentaminen

Vastuuhenkilön nimi: Jukka Konttinen

Asema: Koulutus- ja t&k-päällikkö

Sähköposti: jukka.konttinen(at)jamk.fi

Puhelinnumero: +358408255681

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- rakennusalan yritykset ja niiden henkilöstö Keski-Suomessa
- kiinteistöjen omistajat ja kiinteistöyhtiöt
- rakennusalaan liittyvät koulutus- ja tutkimuslaitokset ja niiden henkilöstö
- suunnittelutoimistot ja niiden henkilöstö
- isännöintipalveluyritykset ja niiden henkilöstö
- rakennustarvike- ja rakennusosavalmistajat ja niiden henkilöstö

Projektin kustannuksista arvioidaan kohdistuvan viisi (5) % Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueelle.

3.3 Välilliset kohderyhmät

- vakuutusyhtiöt
- rakennusalan opiskelijat
- kohdeyritysten asiakkaat
- kiinteistöjen asukkaat/käyttäjät

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 50, joista naisia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48, joista naisia 8

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen rakennuskanta uusiutuu hitaasti ja korjausrakentaminen on välttämätöntä rakennuskannan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tämän seurauksena rakentamisen painopiste siirtyy korjausrakentamiseen. Rakennuskanta edellyttää sekä ylläpitäviä että laadullisia korjaustoimenpiteitä. Niiden kestävässä suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavia ylikansallisia trendejä ovat ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen.

Korjaamisessa korostuvat yhä enemmän energiatehokkuuteen sekä käyttäjien terveyteen, hyvinvointiin ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen liittyvät tarpeet. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja sisäilman laadun parantaminen ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeää.

Korjausrakentamisessa on paljon toimijoita, joiden osaaminen, käytetyt materiaalit ja työmenetelmät ovat vaihtelevia ja lopputuloksen laatu on epätasainen. Korjauspalvelujen tuotteistaminen on vaikeaa ja korjaamiseen erikoistuneita ammattitaitoisia palveluja on vähän saatavilla. Kiinteistöjen omistajilla on puutteelliset tiedot elinkaariajattelusta, mistä johtuen korjausrakentamista viivytetään liian pitkään.

Projektin kohderyhmään kuuluu keskisuomalaisten rakennusalan yritysten, kiinteistöyhtiöiden, suunnittelutoimistojen, isännöintipalveluyritysten, rakennustarvike- ja rakennusosavalmistajien ja rakennusalan koulutus- ja tutkimuslaitosten henkilöstöä sekä kiinteistöjen omistajia.

Projektin kehitystavoitteita ovat: 1) rakennuskannan korjaustarpeen ymmärtäminen elinkaaren, kiinteistön talouden ja ylläpidon kannalta, 2) asumisen terveyden, viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen, 3) rakennusalan osaamisen ja koulutuksen kehittyminen sekä 4) rakentamispalvelujen laadun ja kustannusten yhteensovittaminen.

Projektin tarkoituksena on korjausrakentamisen osaamisen, palvelujen ja laadun kehittäminen Keski-Suomessa.

Projektin tuloksina: 1) Korjausrakentamisen palveluprosessit ja osaaminen ovat kehittyneet osallistuvissa yrityksissä Keski-Suomessa, 2) korjausrakentamisen suunnittelijoiden osaaminen vastaa korjausrakentamisen laadullisia tarpeita, 3) korjaus- ja saneerausrakentamiseen liittyvä T&K-toiminta tukee alan yritysten kilpailukykyä sekä 4) kiinteistönomistajilla on kehittyneet valmiudet suunnitelmalliseen korjausrakentamiseen.

Projektin tuotoksia ovat: palvelujen ja osaamisen analyysiraportit, yritysten ja palveluketjujen kehittämissuunnitelmat, alan koulutuksen kehittämissuunnitelmat, koulutussisällöt ja -materiaalit, korjausrakentamisen internet-portaali, suunnitelmia tuotekehityshankkeista sekä tiedotus- ja koulutusmateriaalit kiinteistönomistajille.

Projektin vaikutuksina yritysten korjausrakentamisen ja siihen liittyvien palvelujen osaaminen lisääntyy ja työn laatu paranee sekä henkilöiden mahdollisuudet työmarkkinoilla paranevat. Yritysten kilpailukyky ja kannattavuus paranevat henkilöstön osaamisen kehittyessä. Tästä seuraa korjausrakennustöiden laadun paraneminen ja kiinteistönpidon perustuminen nykytilannetta paremmin elinkaariajatteluun.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottaminen perustuu projektin alussa laadittavaan tiedotussuunnitelmaan, jossa kuvataan:
1. Mitä ja miten osapuolille hyödyllistä tietoa kerätään
2. Mitä kerätystä tiedosta raportoidaan/tiedotetaan ja kenelle
3. Raportoinnin/tiedotuksen muoto ja toteutustavat
4. Tiedottamisen ajoitus suhteessa projektin aikatauluun

Projektissa toteutetaan internet-portaali jonka avulla levitetään monipuolista tietoa korjausrakentamisesta ja siinä tarvittavasta osaamisesta. Aktiivisen tiedottamisen tavoitteena on korostaa kiinteistöjen oikea-aikaisen ja oikealla tavalla suoritetun korjausrakentamisen vaikutukset kiinteistöjen elinkaareen ja elinkaarikustannuksiin. Portaalin avulla on mahdollista tuoda esille Keski-Suomen maakunnassa toimivia korjausrakentamiseen liittyviä yrityksiä ja muita toimijoita.

Pääasiallisina tiedotuskanavina käytetään internet-sivujen lisäksi maakunnan alueella toimivia medioita ja valtakunnallisia ammattijulkaisuja. Kaikessa projektin tiedottamisessa noudatetaan EU:n viestintäohjeistusta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksia ja siinä löydettyjä hyviä käytänteitä julkaistaan maakunnan alueella toimivissa medioissa, alan seminaareissa, korkeakoulujen järjestämissä tilaisuuksissa, opinnäytetöinä, artikkeleina ammattilehdissä sekä projektia ja sen tuloksia käsittelevissä julkaisuissa.

Hyviä käytänteitä voidaan levittää tehokkaasti myös projektin aikana järjestettävissä korjausrakentamista käsittelevissä seminaareissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 156 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 148 481

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 234 985

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 190

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

FURENO-D kehittämisprojektin tavoitteena oli korjausrakentamisen osaamisen, palvelujen ja laadun kehittäminen Keski-Suomessa. Tarve projektille ilmeni toukokuussa 2007 pidetyssä Keski-Suomen Kehittyvä asuminen klusterityöhön liittyvässä korjausrakentamisen kehittämisen suunnittelutyöpajassa, johon osallistui klusteriin kuuluvia yrityksiä ja kehittämisorganisaatioita.

Projektin kohderyhmään kuului keskisuomalaisten rakennusalan yritysten, kiinteistöyhtiöiden, suunnittelutoimistojen, isännöintipalveluyritysten, rakennustarvike- ja rakennusosavalmistajien ja rakennusalan koulutus- ja tutkimuslaitosten henkilöstöä sekä kiinteistöjen omistajia.

Projektin päätoteuttajana toimi Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / Jämsän ammattiopisto ja Keski-Suomen kiinteistöyhdistys. Jämsän ammattiopiston tehtävänä oli toteuttaa koulutusta Jämsässä ja Jyväskylässä alalla toimiville työntekijöille. Keski-Suomen kiinteistöyhdistyksen rooli oli toimia asiantuntijana ja linkkinä kiinteistöalan sidosryhmiin.

Projektin yritysrahoitusosuuden varmistamiseksi hankkeeseen pyrittiin sitouttamaan korjausrakentamisalalla toimivia yrityksiä. Näiden yritysten kanssa laadittiin aiesopimukset projektiin osallistumisesta. Aiesopimukset laadittiin 10 yrityksen kanssa.

Korjausrakentamisalan yritysten yhteistyötä pyrittiin synnyttämään ja mahdollistamaan klusterivetoisessa Korjausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet kehitysryhmässä.

Projektin tulostavoitteet olivat:
Tulostavoite 1: Korjausrakentamisen palveluprosessit ja osaaminen ovat kehittyneet projektiin osallistuvissa yrityksissä Keski-Suomessa. Tulostavoite 2: Korjausrakentamisen suunnittelijoiden osaaminen vastaa korjausrakentamisen laadullisia tarpeita. Tulostavoite 3: Korjausrakentamiseen liittyvä T&K-toiminta tukee alan yritysten kilpailukykyä Keski-Suomessa. Tulostavoite 4: Kiinteistönomistajilla on kehittyneet valmiudet suunnitelmalliseen korjaus- ja saneerausrakentamiseen.

Keväällä 2009 tehdyn kartoituksen perusteella suunniteltiin laskentapohja saneerauksen vaikutuksista rakennuksen elinkaarikustannuksiin. Se sisältää järjestelmittäin ja rakennusosittain: kustannukset, vaikutukset käyttökustannuksiin (energia, huolto, korjaus), vaikutukset asunnon käytettävyyteen ja arvoon sekä toteutusaikatauluun.

Koulutustarpeita kartoitettiin myös maaliskuussa 2010 pidetyssä työpajassa, jossa osallistujina oli eri ammattialojen asiantuntijoita.

Projektissa laadittiin 8/2010 tarveselvityskartoitus, jonka perusteella suunniteltiin isännöitsijöille ja taloyhtiön hallitusten jäsenille koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Taloyhtiöille (hallitusten jäsenet ja isännöitsijät) toteutettiin 5/2011 em. kyselyn perusteella Kiinteistöteknistä koulutusta taloyhtiöille -koulutus.

Tammikuussa 2011 laadittiin korjausrakentamisalan yrityksille suunnattu kysely koulutus- ja liiketoiminnan kehittämistarpeista.

Osatoteuttajan toimineen Jämsän ammattiopiston toimesta kartoitettiin noin 20 yrityksen halukkuus osallistua projektin toimintaan. Hankkeen päättymisen vuoksi ei jatkotoimenpiteitä ehditty aloittaa.

Yhteistyötä tehtiin myös ESKO - Esteetön koti - ja BalticClimate -hankkeiden sekä muiden Keski-Suomen "Kehittyvä asuminen" -klusterin hankkeiden kanssa. Tarkoituksena oli saada projektiin lisää yritysyhteistyötä ja uusia partnereita. Kansainvälistä yhteistyötä projektissa ei ollut.

Projektissa toteutettiin 5/2011 taloyhtiöille (isännöitsijät ja hallitukset) suunnattu Kiinteistöteknistä koulutusta taloyhtiöille-koulutus, koulutus oli maksullista. Koulutusta järjestettiin kurssimuotoisesti viitenä iltana ja siihen osallistui 31 henkilöä.

Projektissa toteutettiin alustava kartoitus SunSauna Oy:n kehittämistarpeiksi. Varsinainen kehitystyö oli jatkoa projektissa toteutetulle ja jatkokehitys tapahtui yrityksen omin voimin.

Projektissa kartoitettiin kyselyllä mm. liiketoiminnan kehittämistarpeita. Varsinainen liiketoimintaosaamisen kehittämisen kartoitustyö toteutettiin kahden korjausrakentamisalalla toimivan yrityksen kanssa. Näiden yritysten kanssa laadittiin sopimukset projektiin osallistumisesta. Lisäksi 6-7 yritystä olisi ollut kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen liiketoiminnan kehittämiseksi.

Kyselytutkimuksessa keskisuomalaisille isännöitsijöille ja taloyhtiön hallitusten edustajille kartoitettiin taloyhtiöiden kunnostusten ja korjaustarpeiden tilaa sekä tulevien vuosien tarpeita. esim. korjausresurssien suhteen. Samassa kyselytutkimuksessa kerättiin tietoa myös koulutustarpeista. Kyselytutkimuksen perusteella saatiin selvitys koulutustarpeista sekä korjausrakentamistarpeista ja taloyhtiöiden valmiudesta ennakoivaan kunnossapitoon.

Projektissa toteutettuun koulutukseen osallistunut opetushenkilöstö kehitti myös omaa ammatillista osaamistaan sekä jatkokehitti laadittua opetussisältöä ja -materiaalia.