Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10840

Projektin nimi: TYÖKE -Työelämälähtöinen koulutusmalli

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Länsirannikon koulutus Oy WinNova

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2245018-4

Osoite: Satamakatu 19

Puhelinnumero: 02- 623 5000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.winnova.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Taina Kivioja

Asema: kehityspäällikkö

Sähköposti: taina.kivioja(at)winnova.fi

Puhelinnumero: 044 4557306

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Harjavalta, Pori, Luvia, Nakkila, Kankaanpää, Ulvila, Kokemäki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Työelämälähtöinen koulutusmalli suunnitellaan ja toteutetaan lähihoitajakoulutukseen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan opettajat, alan työpaikkojen henkilöstö ja itse lähihoitajakoulutus. Koulutusmalli suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat Porin kaupunginsairaala, Ruskakodin palvelutaloyhdistys Porista, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän vuodeosasto ja vanhainkoti, Ulvilan vanhustenhuolto ja yksityinen vanhusten asumisyksikkö Tyllintupa, Harjavallan ja Porin kaupungin päiväkoteja (Liinaharja, Väinölä, Lemmikki ja Pohjatuuli).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmä ovat alan opiskelijat ja valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan lähihoitajakouluttajien verkosto, jolle toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti. Hankkeen tuloksista raportoidaan myös Opetushallitukseen, jolloin projektin tulokset voivat varsin laajatkin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 384, joista naisia 350

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tarkoituksena on kehittää ja pilotoida käytännössä uudenlainen työelämälähtöinen koulutusmalli, jossa tutkinnonperusteiden määrittämä ammattitaito opitaan mahdollisimman paljon aidossa työympäristössä opettajan ja kokeneen työntekijän johdolla. Tämän lisäksi tavoitteena on saada aikaan joustava ja tiivis yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän välille sekä kehittää työympäristöjä oppimisympäristöinä.

Uudentyyppinen koulutusmalli mahdollistaa myös hiljaisen tiedon siirtymisen vanhemmilta hoitajilta tuleville hoitotyöntekijöille. Kokemustiedon ja hiljaisen tiedon integroituminen on saavutettavissa vain ammatillisen toiminnan kautta.

Työelämälähtöinen koulutusmalli toteutetaan yhteistyössä päiväkotien, sairaalan, terveyskeskuksen, vanhainkodin ja yksityisten asumisyksikköjen kanssa.

Työelämälähtöistä koulutusta arvioidaan (sisäisesti ja ulkoisesti) jatkuvasti projektin edetessä (mm. projektiin osallistuvien työntekijöiden reflektoinnilla, joka opetusjakson jälkeen). Projektin ulkopuolinen taho toteuttaa projektin aikana opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta ja arvioi/tutkii mm. opetusmenetelmien vaikuttavuutta työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Lisäksi tutkitaan minkälaisia oppimisvalmiuksia uudenlainen koulutusmalli edellyttää opiskelijoilta.

Kehitetty työelämälähtöinen koulutusmalli tulee olemaan vastaus niihin haasteisiin, joita yhteiskunnan ja työelämän muutokset asettavat ammatilliselle koulutukselle. Koulutusmalli vahvistaa yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opettajien ja työelämän edustajien kanssa. Koulutusmallissa teoreettinen tietämys opetetaan konkreettisemmalla ja henkilökohtaisemmalla tavalla tuleville kädentaitajille. Teoriaopetus ei siis tarvitse aina luokkahuonetta vaan se voidaan suunnitellusti toteuttaa aidossa työympäristössä.

Tämän koulutustapa tulee todennäköisesti vähentämään koulutuksen keskeyttäneiden lukumäärää ja osaavan työvoiman saatavuus paranee sosiaali- ja terveysalalla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin Valorisaatio suunnitelma: Projektista tiedottaminen lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin ja työelämän edustajille sekä rahoittajan edustajille. Projekti levitetään muihin ammatillisiin oppilaitoksiin tiedotustilaisuuksilla, mediaa apuna käyttäen sekä korkeatasoisen tiedotus- ja koulutusseminaarin avulla.

Projektin vaikuttaminen ja valtavirtaistaminen: Projekti osallistuu mm. valtakunnallisille sosiaali- ja terveysmessuille, EDUCA-messuille sekä muille sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan ammattilaisille suunnatuille koulutuspäiville.

Työelämälähtöisen koulutusmallin juurruttaminen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin jatkuu myös projektin päätyttyä. Tässä apuna käytetään valtakunnallisia verkostoja mm. lähihoitajaverkosto.

Projektin toimesta järjestetään loppuseminaarin, johon kutsutaan yhteistyökumppanit, työelämän edustajia ja koulutuksen järjestäjiä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2009 Projektista tiedottaminen Projektista tiedottaminen lähialueen ammatillisiin oppilaitoksiin ja työelämän edustajille sekä rahoittajan edustajille
Lisäksi vuonna 2009 projektin levittäminen muihuin ammatillisiin oppilaitoksiin tiedotustilaisuuksilla, mediaa apuna käyttäen sekä korkeatasoisen tiedotus- ja koulutusseminaarin järjestäminen.
Vuonna 2010 Vaikuttaminen ja valtavirtaistaminen: Projekti osallistuminen valtakunnallisille sos. ja terv.messuille, EDUCA-messuille sekä muille sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan ammatillisille koulutuspäiville.
Vuonna 2012 Projektin juurruttaminen Työelämälähtöisen koulutusmallin juurruttaminen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin, juurruttaminen jatkuu projektin päätyttyäkin valtakunnallisia verkostoja hyväksikäyttäen. Loppuseminaarin järjestäminen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 298 872

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 360

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 356 114

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

TYÖKE-projekti toteutettiin Länsirannikon Koulutus Oy:n (WinNova) ja Satakunnan ammattiopiston (Sataedu) Harjavallan toimipisteen kanssa. Lisäksi tärkeinä yhteistyökumppaneina olivat sosiaali- ja terveysalan työyksiköt ja niiden henkilöstö sekä oppilaitosten opettajat ja opiskelijat.

Projektin tavoitteet:
- opiskelijoiden ammatti-identiteetti saa vankemman lähtökohdan
- opiskelu on mielekästä teorian ja käytännön integroituessa toisiinsa
- opiskelijoiden motivaatio kestää koulutuksen loppuun asti, keskeyttämiset vähenevät
- yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän kesken lisääntyy ja syvenee
- työpaikkaohjaajien ohjaustaidot syvenevät
- hiljainen tieto siirtyy tuleville ammattilaisille
- opettajien ja opiskelijoiden konkreettinen apu työpaikoilla
- opettajien työelämätuntemus lisääntyy
- opettajien opetusmenetelmällinen osaaminen lisääntyy ja monipuolistuu

Projektin tavoitteet konretisoituvat kehitetyssä koulutusmallissa, jossa hyödynnetään työpaikka oppimisympäristönä. Koulutusmalli pilotoitiin yhteistyössä työelämän kanssa kahdella eri lähestymistavalla Porin ja Harjavallan mallilla. Harjavallan koulutusmallissa opettaja on opiskelijoiden kanssa työpaikoilla opettamassa opetussuunnitelman mukaisia asioita. Koulutusmallissa työpaikka toimii luokkahuoneena. Porin koulutusmallissa osa oppilaitoksessa tapahtuvasta lähiopetuksesta on siirretty työelämäoppimisjaksoille (TEO). TEO -jaksojen määrä vaihtelee tutkinnon osittain 4-9 viikkoon. Oppimista suunnataan ja tuetaan ohjauksen sekä strukturoitujen portfolioiden avulla.

Pilotoiduissa koulutusmalleissa tavoitteena on yhdistää teoreettinen tietämys, käytännön tietotaito ja itsesäätelytieto joustavaksi toiminnaksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ohjasivat työpaikkaohjaaja ja opettaja. Oppimista tuettiin myös kirjallisten tehtävien (esim. portfoliot, oppimistehtävät), keskusteluiden ja palautepäivien avulla. Koulutusmalleissa korostuu kokemuksen kautta ja ongelmalähtöinen oppiminen, joihin pyritään saamaan merkitys ohjauksen, teoreettisen opiskelun ja omien pohdintojen kautta.

Projektin kohderyhmänä olivat lähihoitajakoulutuksen opiskelijat, sosiaali- ja terveysalan opettajat ja alan työyksiköiden henkilöstö.

Projektin tuloksena saatiin kehitettyä ja pilotoitua työelämälähtöinen koulutusmalli (Harjavallan ja Porin koulutusmallit) lähihoitajakoulutukseen yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan työyksiköiden kanssa. Järjestetiin opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta. Opettajien koulutuksen avulla pyrittiin kehitetämään opetusmenetelmiä ja pedagogisia taitoja niin, että työpaikalla tapahtuva opetus voidaan toteuttaa. Työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena oli lisätä työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaitoja ja kehittää työpaikkoja oppimisympäristöinä. Suunniteltiin tutkintokohtainen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma, jossa pääpaino on työelämässä tapahtuvassa oppimisessa ja opiskelijan oppimisprosessissa.

Projektin toiminnasta tehtiin ulkoinen arviointi. Arvioinnin tulosten perusteella TYÖKE-hanke on onnistunut vähintäänkin kohtuullisesti sille asetetuissa tavoitteissa. TYÖKE-hanke nähdään sen sidosryhmien keskuudessa hyödyllisenä, muun muassa koska se kykenee vastaamaan moniin lähihoitajakoulutuksessa kriittisimpiin haasteisiin. Tällaisina nousi arvioinnin aikana työelämän ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittäminen sekä teoreettisen ja käytännöllisen oppimisen yhdistäminen. Lisäksi esille nousi muun muassa työelämän ja koulutuksen yhteen sovittaminen, vuorovaikutustaitojen ja käytännön työtehtävien oppiminen aidoissa asiakastilanteissa, opiskelijan tutustuminen monipuolisesti erilaisiin työyhteisöihin ja työkulttuureihin sekä ajan hermolla pysyminen. Opiskelijoihin kohdistuvia hyötyjä olivat muun muassa työelämävalmiuksien paraneminen, työelämään liittyvien pelkojen väheneminen ja runsaan käytännön harjoittelun myötä motivaation lisääminen (useimmilla opiskelijoilla).