Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10843

Projektin nimi: Mahdollistaja

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2229500-6

Osoite: PL 30

Puhelinnumero: 020 610 6000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.thl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mahdollistaja.fi, www.syfo.fi/mahdollistaja

Vastuuhenkilön nimi: Anna Keto-Tokoi

Asema: projektipäällikkö

Sähköposti: anna.keto-tokoi(at)thl.fi

Puhelinnumero: 020 610 7074

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Imatran, Lappeenrannan, Turun, Helsingin, Vakka-Suomen, Kotkan-Haminan, Loimaan, Kouvolan, Lahden, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Lohja, Karkkila, Mynämäki, Nousiainen, Nummi-Pusula, Kerava, Laitila, Koski, Tl, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Oripää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Aura, Marttila, Karjalohja, Kaarina, Kirkkonummi, Pornainen, Lieto, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Iitti, Turku, Porvoo, Lappeenranta, Vehmaa, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Rautjärvi, Rusko, Virolahti, Hartola, Loviisa, Hamina, Heinola, Imatra, Orimattila, Ruokolahti, Padasjoki, Pöytyä, Nastola, Hollola, Savitaipale, Kotka, Taipalsaari, Hämeenkoski, Pyhäranta, Lemi, Raisio, Taivassalo, Suomenniemi, Sauvo, Asikkala, Kouvola, Miehikkälä, Kärkölä, Somero, Pyhtää, Sipoo, Sysmä, Luumäki, Parikkala, Uusikaupunki, Salo, Pukkila, Länsi-Turunmaa, Raasepori, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Vaikeasti työllistyvät, jotka tarvitsevat erityistä tukea työelämään siirtymisessä. Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanaiset. Kuntien ja kolmannen sektorin työnohjaajat ja muut em. kohderyhmän kanssa työskentelevät, jotka koulutetaan Mahdollistaja-mallin osaajiksi. Kuntien ja kolmannen sektorin työntekijät, joita koulutetaan PSPP-mallin käyttöön vaikeassa työllistyvien ja maahanmuuttajien palveluiden järjestämisessä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Aktiivisen sosiaalipolitiikan ja työhön kuntoutuksen toteuttajat (kunnat, järjestöt, yhdistykset ja yritykset) ja työntekijät, valtakunnallisen päätöksenteon elimet (ministeriöt, eduskunta, lääninhallitukset), kaikki välityömarkkinoilla toimivat tahot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 80, joista naisia 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 274, joista naisia 92

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankeessa otetaan käyttöön aiemmissa ESR-hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä (Mahdollistaja, PSPP). Mahdollistaja-mallin avulla parannetaan kuntien ja kolmannen sektorin organisaatioiden työtoiminnan ja tuetun työllistämisen prosesseja kouluttamalla ja prosesseja analysoimalla. Toimintamalli vahvistaa ohjaustyötä tekevien työntekijöiden ohjaamisvalmiuksia ja tukee kuntouttavassa työtoiminnassa tai tuetussa työssä olevia, erityisesti maahanmuuttajia, voimaantumisen ja jatkopolkujen rakentumisen näkökulmasta. Sen tuloksena maahanmuuttajien saamat palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa, mikä ehkäisee kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien syrjäytymistä ja edistää heidän työelämään pääsyään ja integroitumista. Mahdollistaja-koulutukset käynnistetään 2009 ja ohjausprosessien parantaminen painottuu vuosille 2009-2010.

Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavien palveluiden varmistamiseksi hankkeessa rakennetaan kolmannen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Tätä varten toimijat koulutetaan PSPP-mallin sisältöjen mukaisesti ja käynnistetään yhteistyömallien rakentaminen. PSPP on vastuullinen kumppanuusverkosto, jonka eri toimijoilla on yhteinen päämäärä minkä tavoittelemiseksi tehdään suunnitelmallista yhteistyötä. Hankkeen tuloksena kolmannen sektorin ja kuntien välinen kumppanuus maahanmuuttajien palveluiden järjestämisessä vahvistuu. PSPP-koulutukset käynnistyvät vuonna 2009, jonka jälkeen pääkaupunkiseudun yhteistyömallia aletaan rakentaa.

Hankkeessa tuotetaan mallinnuksia niistä interventiokokonaisuuksista ja työhön kuntoutumisen välivaiheista, joilla on merkitystä maahanmuuttajien työelämään pääsyssä ja voimaantumisessa. Lisäksi hankkeessa tuotteistetaan maahanmuuttajille tarkoitettu kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen palvelupaketti yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa. Tuotekehitysprosessin osana tuotetaan käsikirja maahanmuuttajien parissa tehtävään kuntouttavaan työtoimintaan ja tuettuun työllistämiseen.

Hankkeessa tuetaan vaikeasti työllistyviä, erityisesti maahanmuuttajia, työelämävalmiuksien vahvistumisessa ja autetaan heitä jatkopoluille koulutukseen, avoimille työmarkkinoille tai muuhun ratkaisuun. Hankkeessa mukana olevat maahanmuuttajat ovat aktiivisesti mukana arvioimassa ja kehittämässä heille tarjottavia aktiivisia sosiaali- ja työllisyyspoliittisia palveluita.

Hankkeen vaikutuksia arvioidaan hankkeessa toteutettavan sosiaalisen tilinpidon kautta. Sosiaalinen tilinpito on yhteisövaikutusten raportoinnin menetelmä, jolla projekti osoittaa ulkoisille sidosryhmilleen toimintansa tulokset ja lisäarvon tuoton yhteiskunnalle. Sosiaalisen tilinpidon avulla projektin sosiaaliset tulokset voidaan osoittaa luotettavasti ja uskottavasti.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeessa viedään eteenpäin aiemmissa ESR-hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä (Mahdollistaja, PSPP), juurrutetaan niitä käytännön toimintaan ja levitetään niistä tietoa aktiivisen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan kentällä. Hanke kytketään mukaan muuhun maahanmuuttajien parissa tapahtuvaan kehittämistyöhön (muut hankkeet) sekä KASTE-ohjelmaan. THL järjestää hankkeessa keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan maahanmuuttajien, kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen parissa työskenteleviä tahoja.

Hankkeen viestinnän lähtökohtana ovat avoimuus, näkyvyys- ja julkisuusperiaate. Tavoitteena on aktiivinen ja vuorovaikutteinen tiedotus koko projektin ajan. Viestinnän tärkeimmät tavoitteet liittyvät päättäjien, sidosryhmien ja aktiivisen sosiaalipolitiikan sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevien informoimiseen. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyy viestinnän pääkohdat ja tiedotussuunnitelman. THL vastaa hankkeen yleisen viestinnän suunnittelusta, kokonaistoteutuksesta ja ilmeestä ja vastaa hanketta koskevan materiaalin ja julkaisujen välittämisestä tiiviissä yhteistyössä muiden hankeosapuolien kanssa. Hankkeessa noudatetaan ESR-ohjeita viestinnän ja tiedotuksen suhteen.

Hankkeelle tehdään terkempi viestintäsuunnitelma sen saadessa myönteisen rahoituspäätöksen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa parannettavien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen ohjausprosesseissa tunnistettujen hyvien käytäntöjen levittäminen alkaa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana vuonna 2009 ja jatkuu hankkeen loppuun saakka.
Projektissa rakennettavien monitoimijayhteistyörakenteen levittäminen ajoittuu projektin viimeiseen toimintavuoteen 2011.
Hankkeessa käytettyjen Mahdollistaja-sekä PSPP-mallin sovellukset ja niihin liittyvät hyvät käytännöt julkaistaan kirjana viimeisenä toimintavuotena ja levitetään projektikumppanuuden ulkopuolelle 2011 projektin järjestämässä seminaarissa. Sitä ennen hyvät käytännöt levitetään projektitoimijoiden sidosryhmien kesken kehittämistyön edetessä koko hankeen elinkaaren aikana. Lisäksi hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään muiden hankkeiden ja toimijoiden järjestämiä tilaisuuksia, jotka tunnistetaan hankkeen aikana.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 592 722

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 561 706

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 694 522

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 674 523

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistymisen ohjaustyötä, jotta jokaiselle asiakkaalle löydetään jatkopolku. Kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alla olevat ryhmät, erityisesti maahanmuuttajat, sekä heitä tukevat ohjaajat. Projektin toiminta oli erittäin konkreettista ruohonjuuritason työtä.

Projektia toteuttivat yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Syfo Oy, Vantaan Nicehearts ry, Työ & Toiminta ry, Kirkkonummen kunta, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit.

Projektin aikana mukana olevien organisaatioiden ohjaajia koulutettiin systemaattisesti Mahdollistaja-mallin mukaisesti ja mallista luotiin sovellutus maahamuuttajatyöhön. Koulutuksen keskeisiä osia olivat itsearviointi, työssä kehittyminen oppimisen ja vertaistuen kautta. Ohjaustyötä tekevät ohjaajat arvioivat itsearviointia käyttäen ohjaustaitojensa kehittymistä. Tulosten mukaan ohjaajien ohjausvalmiudet ovat projektin aikana parantuneet (ks. kohdat 8.4 ja 8.7.).

Projektiin osallistuneet ohjaajat olivat motivoituneita kehittämään omaa työtään. Hankkeen koulutuspäiviin osallistuttiin säännöllisesti, joskin välillä yhteisen ajankohdan löytyminen oli haasteellista. Mukana olleet organisaatiot olivat erilaisia ja niiden toimintatavat vaihtelivat. Tämä toi esille erilaisia näkökulmia ja mahdollisuuden vertaisoppimiseen.

Hankkeen koulutuspäivien välillä tehtiin kirjallisia välitehtäviä, joiden avulla ohjaajat miettivät omaa ohjaustyötään ja koko organisaation tapoja ohjata asiakkaita. Näiden tehtävien myötä on tekeminen ja ohjaaminen tullut näkyvämmäksi, jolloin prosesseja on voitu kehittää. Tämän prosessin myötä ja sen ohessa on työstetty Mahdollistaja-mallista maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaukseen oma ohjausmalli, jossa on otettu huomioon kokonaisvaltainen palveluohjaus. Tämä malli työstettiin maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaajien käsikirjasi. Hankkeessa mukana olleet kokeneet ohjaajat ovat olleet käsikirjaa myös kirjoittamassa. Käsikirjassa on tehty näkyväksi hankkeen toiminnan sisältö. Käsikirja löytyy ositteesta www.syfo.fi/mahdollistaja

Hankkeen aikana tuloksia mitattiin sosiaalisella tilinpidolla. Siinä saatujen tulosten mukaan Mahdollistaja-malliin pohjautuvan ohjaustyön kehittäminen on auttanut hankekumppaneita kehittämään organisaatioissaan tehtävää asiakkaan ohjaustyötä. Tilinpidossa arvioitiin systemaattisesti asiakkaiden hyvinvoinnin, pystyvyysuskomusten ja taitojen paranemista sekä asiakkaiden itsensä että ohjaajien arvioimana. Lisäksi ohjaajat arvioivat omien ohjaustaitojensa kehittymistä.

Sosiaaliseen tilinpitoon liittyviä asiakaskyselyjä tehtiin 3 kuukauden välein, mikä on osaltaan työllistänyt työntekijöitä arvioitua enemmän. Asiakaskyselyiden tekeminen oli erittäin haasteellista ja opettavasta siitä syystä, että varsinkin maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kielitaito oli pääsääntöisesti erittäin heikko. Hanke osoitti selvästi, että asiakaskyselyt ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan arvioida tapahtuvaa muutosta.

Hankkeessa on myös annettu PSPP-malliin (julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten yhteistyömalli) liittyvää koulutusta, johon osallistui myös osatoteuttajien yhteistyötahoja. Järjestetyn koulutuksen ja workshopien myötä yhteistyö ei ole vielä kuitenkaan käynnistynyt koulutuspäivien aikana tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Yhteistä halua ja näkemystä oli kaikilla osallistuneilla yhteistyön hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Hankkeen aikana tehdyt suunnitelmat luovat hyvän pohjan yhteistyön rakentamiselle hankkeen jälkeen.

Hankeen aikana tunnistettiin, kuvattiin ja arvioitiin hyviä ja toimivia käytäntöjä, joista saatiin lopullisesti yhteensä 8 toimivan käytännön kuvausta. Osa tunnistetuista Hyvistä / toimivista käytännöistä on kuvattu Maahanmuuttajat mukaan -käsikirjassa.

Projektin aikana todettiin selkeästi, että kokonaisvaltainen palveluohjaus tukee kuntouttuvassa työtoiminnassa ja tuetussa työssä olevan asiakkaan työllistymistä. Lisäksi vahvistui käsitys siitä, että maahanmuuttajien jatkuva kielitaidon parantaminen on erittäin tärkeää niin erilaisilla kursseilla kuin työpaikoillakin. Jotta maahanmuuttajat voivat onnistuneen kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistymisen jälkeen työllistyä avoimille työmarkkinoille, tulee yhteiskunnassa nähdä heidät vielä enenevässä määrin voimavarana, ammatillisesti osaavina ja pätevinä työntekijöinä.