Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10846

Projektin nimi: Uutta osaamista kehitysvamma-alalle

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/Helsingin Diakoniaopisto

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Osoite: Alppikatu 2 A

Puhelinnumero: (09) 77501

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hdo.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hdo.fi/projektit

Vastuuhenkilön nimi: Juha Niiranen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: juha.niiranen(at)hdo.fi

Puhelinnumero: 050-3621462

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat projektiin sitoutuneiden tahojen henkilöstö: Uudenmaan Erityispalvelut ky:n (1.1.2009 alk. Eteva) Etelä-Suomen alueella olevat yksiköt, Rinnekoti-Säätiön yksiköt, Helsingin kaupungin kehitysvammayksiköt, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n yksiköt, Seurakuntaopiston, Helsingin Diakoniaopiston ja Omnian erityisesti vammaisalan opettajat ja kouluttajat.
Projektin prosesseihin osallistuu yhteensä n. 320 työntekijää. Opettajien määrä on n. 2-3/oppilaitos.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliset vaikutukset näkyvät tehostuneena verkostoyhteistyönä oppilaitosten ja työelämän kanssa. Välillinen kohderyhmä ovat kehitysvammaiset henkilöt ja heidän omaisensa. Kehitysvammaisten henkilöiden elämänlaatu paranee ja palvelujen laatu kasvaa.
Myös muut kuin hankkeessa mukana olleet työntekijät ja työyhteisöt kumppanuusorganisaatioista sekä alueen muut alan toimijat hyötyvät hankkeen tuloksista osaamis- ja verkostoprosessien levittäytyessä organisaatioiden kaikkiin yksiköihin.Sosiaali-ja terveysalan oppilaitosten opiskelijat hyötyvät myös välillisesti.
Muut maakunnat ja läänit saavat hankkeen tuloksista tietoa hankkeen edetessä seminaareissa ja aktiivisen tiedottamisen välityksellä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 426, joista naisia 375

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -projektin päämääränä on luoda rakenteet kehitysvamma-alan henkilöstön osaamisen kehittämiselle Uudenmaan alueella. Päämäärän toteuttamiseksi projektissa toteutetaan kaksi rinnakkaista prosessia, jotka ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa: Henkilöstön osaamis- ja kehittämissuunnitelmaprosessi sekä verkostoitumisprosessi. Prosessit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja työelämän kanssa. Prosessit sisältävät erilaisia alaprosesseja ja toimenpiteitä tulosten saavuttamiseksi.

Hankkeen hallinnoijana on Helsingin Diakoniaopisto.Oppilaitoskumppaneita ovat Omnia ja Seurakuntaopisto. Työelämäkumppaneita ovat Rinnekoti-Säätiö, Helsingin kaupunki sosiaalivirasto vammaistyö, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ja Uudenmaan Erityispalvelut(1.1.09 alk Eteva). Myös yksityiset palveluntuottajat ja muut oppilaitokset voivat olla mukana projektin prosesseissa.
Tuloksena on
1. Henkilöstön osaamis- ja kehittämissuunnitelman malli.
Rakenne sisältää osaamiskartoitusjärjestelmän, henkilökohtaistamisen, arvioijavalmennuksen, kehittämiskeskustelut ja työyhteisön kehittämissuunnitelma ja sen toteuttamisen sekä myöhemmin tapahtuvan arvioinnin. Prosessiin osallistuu yhteensä 197 työntekijää.
2. Uudenmaan kehitysvamma-alan toimijoiden ja oppilaitosten yhteistyöverkosto . Sen tavoitteena on varmistaa alueellinen kehitysvamma-alan osaaminen ja asiantuntijuus. Verkoston toiminta sisältää yhteisen kokoontumisjärjestelmän, kouluttajavalmennuksen, tuutoroinnin ja seminaaritoiminnan. Projektin aikana tiiviissä yhteistyössä projektin kanssa toteutetaan kehitysvamma-alan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon tähtäävät oppisopimuskoulutukset.
Projektin prosessit tapahtuvat pääosin työpaikoilla. Verkostoituminen sekä oppilaitosten että työelämän kesken tapahtuu myös erilaisissa pienryhmissä, joissa on usean organisaatioiden edustajia.
Hankkeessa valmennetaan työntekijöitä ammattitaidon arvioijiksi, jotta heillä on valmiuksia työtehtävien ammattitaidon osaamisen arviointiin sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä valmiuksia uuden henkilöstön rekrytointiin. Prosessi toteutetaan 65 henkilölle.
Kouluttajakoulutuksessa kehitetään työelämän asiantuntijoiden pedagogisia ja didaktisia taitoja, jotta heillä on valmiuksia toimia alan kouluttajina. Valmennus toteutetaan lähiopetuksena ja pienryhminä yhdessä oppilaitosten opettajien kanssa. Kouluttajakoulutuksissa on mukana yhteensä 38 työelämän edustajaa ja 10-15 opettajaa.
Tuutorivalmennuksessa luodaan valmiuksia ohjata ja valmentaa työyhteisön erilaisia kehittämisprosesseja ja pienryhmiä. Valmennuksen avulla luodaan oppisopimuskoulutukseen uusi malli, joka tukee ja tehostaa työpaikalla oppimista ja antaa valmiuksia työpaikkaohjaajille tukea opiskelijaa. Osallistujina 28 tuutoria.
Projektin aikana toteutetaan yhteensä 3 seminaaria, jotka ovat avoimia muillekin yhteistyökumppaneille.
Prosesseihin osallistuu yhteensä 320 työelämän edustajaa ja 10-15 opettajaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

HDL:ssa on viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma, jota hyödynnetään tämän hankkeen tiedotuksessa. Projektista tehdään esitteitä.
1. Rekrytointi- ja markkinointivaihe: Projektista tehdään esite, jota levitetään kaikkiin kumppaniorganisaatioihin, joissa vastuuhenkilöt markkinoivat hanketta henkilöstölleen. Aloitusseminaari on samalla projektin tiedotustilaisuus. Seminaariin kutsutaan myös projektin ulkopuolisia osallistujia muista oppilaitoksista ja kehitysvamma-alan työpaikoilta. Projektille tehdään omat www-sivut ja yhteinen alusta projektissa mukana olevien toimijoiden keskinäiseen keskusteluun.
2. Toteutusvaihe: Hanketta esitellään hankkeen omissa ja muissa kokouksissa, messuilla ja muissa seminaareissa. Hankkeesta laaditaan artikkeleita ammattilehtiin. Prosessin etenemisestä viestitään kumppanuusorganisaatioiden eri tilaisuuksissa.
3. Tulosten levittäminen tapahtuu päätösseminaarissa, johon kutsutaan Uudenmaan ja muun Suomen alueelta kehitysvamma-alan toimijoita ja kehittäjiä. Verkostoitumismallin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen mallista tiedotetaan myös Etelä-Suomen lääninhallitusta, Opetuhallistusta ja Opetusministeriötä. Tiedotetaan valmiuksien rakentamisesta uusien kehitysvamma-alan työelämäkoulutuksen toteutukselle. Tiedotus suunnataan yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen perustuu käytänteisiin, jotka tässä hankkeessa ovat henkilöstön osaamisen kehittämisprosessin toteuttamismalli ja verkostointiprosessi kehitysvamma-alan oppilaitosten ja työelämän välillä Uudellamaalla sekä näihin prosesseihin liittyvät alaprosessit ja toiminnot. Tulosten, tuotteiden ja toimintatapojen levittäminen tapahtuu Uudellamaalla projektin verkoston toiminnalla näiden sidosryhmien kautta (mm. www-sivut, esitteet, raportit, seminaarit, tapahtumat, messut). Mikäli projektista tehdään ulkoinen arviointi, sen tuloksia hyödynnetään hyvien käytäntöjen levittämisessä. Projektista voidaan tehdä opinnäytetöitä.

Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä on projektisuunnitelmassa(kts.liite).

Aikataulutettu viestintä- ja markkinointisuunnitelma tehdään tammikuussa 2009, joka käsitellään ohjausryhmässä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 369 466

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 359

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 517 880

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 922

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -projektissa olivat mukana seuraavat organisaatiot

Projektin työelämäkumppaneina olivat Rinnekoti-Säätiö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Eteva ja Helsingin Kehitysvammatuki 57. Oppilaitoksista mukana olivat Helsingin Diakoniaopisto(Hdo), Seurakuntaopisto Järvenpäästä ja Espoon kaupungin aikuisopisto Omnia, joiden toiminta-alueella kyseiset työelämän organisaatiot toimivat. Oppilaitokset olivat hankkeen toteuttajia, Hdo päätoteuttajana. Kohderyhmänä oli työelämäkumppaneiden henkilöstö.

Tavoitteet:

1)Kehittää työelämälähtöisiä osaamisen kehittämisen rakenteita ja toimintamalleja.

2)Uudenmaan kehitysvamma-alan työelämän toimijoiden ja oppilaitosten yhteistyöverkoston kehittäminen. Sen tavoitteena on varmistaa alueellinen kehitysvamma-alan osaaminen ja asiantuntijuus.

3)Kehittää osallistujien ammatillista osaamista eri valmennusten avulla

4)Tukea kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suunnittelua ja toteutusta.

Toiminta:
Osaamisen kehittämisen rakenteiden ja toimintamallien luominen:
Projektin työelämäkumppaneiden määrittelemissä työyksiköissä luotiin rakenteita ja välineitä henkilöstön osaamisen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Työpaikat itse määrittelivät toimintatavat ja toteutuksen, jota oppilaitostoteuttajien konsultit tukivat ja ylläpitivät. Osaamis- ja kehittämisprosessit alkoivat keväällä 2009 ja päättyivät keväällä 2011.Prosessiin osallistui 248 henkilöä.

Projektin valmennukset olivat

a) Arvioijavalmennus, jossa kehitettiin osallistujien ammattitaidon arviointivalmiuksia ja perehdyttiin kehitysvamma-alan ammatti - ja erikoisammattitutkinnon tutkintotilaisuuksien arviointiin. Osallistujia 87.

b) Kouluttajavalmennus, jossa kehitettiin osallistujien pedagogisia valmiuksia koulutus- ohjaus ja perehdytystoiminnan tueksi sekä työelämälähtöistä koulutusta. Valmennukseen kuului lähiopetuksen lisäksi pienryhmätoimintaa, jossa työelämän osallistujat ja projektiin osallistuvien oppilaitosten opettajat suunnittelivat mm kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin työelämälähtöisiä oppimistehtäviä. Kouluttajavalmennuksen laajuus oli 30 lähiopetustuntia, 8-10 tuntia pienryhmäkokoontumisia oppilaitosten opettajien kanssa. Valmennukseen osallistui 77 henkilöä.

c) Tuutorivalmennus, jossa kehitettiin yksilö- ja pienryhmäohjauksen valmiuksia organisaatioiden kehittämis- ja koulutustoiminnan tueksi. Ohjaus voi liittyä mm. henkilöstön lisä - ja täydennyskoulutuksen tukemiseen tai uusien työntekijöiden perehdytykseen. Tuutorit tukivat mm. kehitysvamma-alan ammatti -ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoiden opiskelua. Valmennukseen laajuus oli 21 h lähiopetusta, pienryhmän ohjausharjoittelua sekä yksilötapaamisia. Valmennukseen osallistui 14 henkilöä.

Tulokset:

Projektissa kehitettiin uusia henkilöstön osallistavia toimintamalleja ja lähestymistapoja osaamisen kehittämiseen, joissa työyhteisöjen ja yksilöiden osaaminen tehdään näkyväksi, niin vahvuudet kuin mahdolliset osaamistarpeet. Toimintamalleissa kiinnitetään huomio myös osaamisen kohdentamiseen ja tallentamiseen .

Projekti tuotti osaamisen kehittämisen malleista julkaisut (2kpl) "Kehitystarvekartoitus- miten me sen teemme ?" sekä "Osaamisen näkyväksi -osaamisen johtamisen toimintamallia kehittämässä"

Projektissa kerätyistä palautteista käy ilmi, että verkostoitumiselle ja yhteistyön jatkolle projekti loi hyvät puitteet, niin yhteistyöryhmien kokousten kautta kuin projektin valmennukset, joissa oli osallistujia kaikista kumppaniorganisaatioista ts. sekaryhmät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Yhteistyön jatko on huomioitu, projektikumppanit kokoontuvat syksyllä 2011 ja sopivat jatkoyhteistyöstä.

Alueellista osaamista on varmistettu myös siten, että projektin toteuttajaorganisaatiot olivat ensimmäiset oppilaitokset , jotka saivat kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon
järjestämisoikeudet. Järjestämissuunnitelmia pohdittiin yhdessä ja projektin toteuttajaoppilaitokset saivat kehitysvamma-alan ammatti -ja erikoisammattitutkinnon järjestämissoikeudet ensimmäisinä Suomessa. Ensimmäiset tutkinnon suorittajat tulivat myös projektin työelämäkumppaneilta. Projektin avulla tutkintoja myös tutkintojen tunnettavuutta lisättiin valtakunnallisesti.

Kouluttajavalmennuksessa suunniteltiin työelämän edustajien sekä oppilaitosten opettajien kanssa työelämälähtöisiä oppimistehtäviä kehitysvamma-alan koulutuksiin. Tehtävät on jaettu laajasti alan toimijoille .

Kouluttajavalmennuksen osallistuneille on mahdollisuus harjoittaa kouluttajavalmiuksiaan projektin jälkeen kouluttamalla projektin oppilaitosten opiskelijoita, erityisesti kehitysvamma-alan tutkintoja suorittavia . Näin myös oppilaitos hyötyy kun saa työelämän osaajia kouluttamaan.

Valmennuksien palautteista kävi ilmi, että valmennusten aiheet olivat työn kannalta tärkeitä ja että opittua voi hyvin soveltaa käytännön työssä.