Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10851

Projektin nimi: PAT - Pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Taukokangas-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0618786-5

Osoite: Reservikomppaniankatu 11

Puhelinnumero: (08) 4794 700

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.taukokangas.fi

Projektin kotisivun osoite: www.taukokangas.fi

Vastuuhenkilön nimi: Seija Lepola

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: seija.lepola(at)taukokangas.fi

Puhelinnumero: (08) 4794 710, 044- 2560460

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Merijärvi, Oulainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat ensisijaisesti Oulaisten ja Merijärven sosiaalitoimistojen asiakkaina olevat työttömät, joiden työmarkkinatuen kustannuksista kunnat osittain vastaavat. Hakemushetkellä heitä on noin 100 ja arvioitu kustannusvaikutus on kunnille noin 300 000 € vuodessa. Myös muita syrjäytymisuhan alaisia voidaan ottaa mukaan.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen työhallinnon, sosiaali- ja terveysalan ja sivistystoimen henkilöstö, kuten opettajat, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, asiakasyhteistyöryhmän jäsenet sekä poliisit ja muut henkilöt, jotka työskentelevät syrjäytymisvaarassa olevien kanssa.

Hankkeen sidosryhmiä ovat seutukunnan kunnat, viranomaistahot, koulutusorganisaatiot, koko työssäkäyntialueella toimivat yritykset ja yrittäjäjärjestöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 110, joista naisia 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 124, joista naisia 72

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa sen henkilöstön osaamista, joka työskentelee vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisuhan alla olevien asiakkaiden kanssa. Oleellisen tärkeää on, että syrjäytymisen taustalla olevat syyt tunnistetaan. Esimerkiksi ADHD, aspergerin oireyhtymä yms. on vaikeasti diagnosoitavissa ja sen vuoksi se aiheuttaa suuren syrjäytymisriskin. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työttömien henkilöiden aktivointi kehittämällä erilaisia elämänhallintaa tukevia toimintamalleja.

Hankkeen tavoitteena on yhdessä monialaisen toimijajoukon kanssa selkiyttää hankkeen kohderyhmän elämäntilannetta kartoittamalla näiden henkilöiden voimavaroja, työ- ja toimintakykyä ja laatia yksilöllisesti räätälöityjä jatkosuunnitelmia, joiden avulla he työllistyvät niin, että saavat toimeentulonsa muusta kuin toimeentulo- tai työmarkkinatuesta. Lisäksi tavoitteena on kehittää työmarkkinakelpoisuutta kuvaava mittaristo.

Tavoitteena on vahvistaa opettajien, sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden, työhallinnon virkailijoiden, asiakasyhteistyöryhmän jäsenten, poliisien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien kanssa työskentelevien osaamistasoa ja asiantuntijuutta. Koulutuksien tavoitteena on antaa valmiuksia tunnistaa paremmin syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä ja siten ajoissa etsimään asiakkaan kanssa sopivia ratkaisuja. Toimijoille tarjotaan myös työnohjaustyyppistä toimintaa, jossa he pystyvät moniammatillisissa ryhmissä reflektoimaan asiakastapauksia. Lisäksi tavoitteena on kehittää asiakastyöryhmien toimintamallia.

Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat ensisijaisesti Oulaisten ja Merijärven sosiaalitoimistojen asiakkaina olevat työttömät, joiden työmarkkinatuen kustannuksista kunnat osittain vastaavat. Myös muita syrjäytymisuhan alaisia voidaan ottaa mukaan. Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen työhallinnon, sosiaali- ja terveysalan ja sivistystoimen henkilöstö, kuten opettajat, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät, asiakasyhteistyöryhmän jäsenet sekä poliisit ja muut henkilöt, jotka työskentelevät syrjäytymisvaarassa olevien kanssa. Hankkeen sidosryhmiä ovat seutukunnan kunnat, viranomaistahot, koulutusorganisaatiot, koko työssäkäyntialueella toimivat yritykset ja yrittäjäjärjestöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat.

Hankkeen tuloksena on syntynyt uusia toimintamalleja ja moniammatillisia työmenetelmiä, koulutussisältöjä ja uutta toimintakulttuuria. Hankkeen tuloksena on pitkäaikaistyöttömien elämänhallinta parantunut ja elämänsuunnitelmansa selkiintyneet sekä toimijoiden osaaminen syrjäytymisen taustalla olevista tekijöistä on lisääntynyt. Koska pääkohderyhmänä on kaikkein vaikeimmassa työmarkkina asemassa olevat, avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on haasteellista. Lisäksi hankkeen aikana on kehitetty asiakkaan työmarkkinakelpoisuutta kuvaava mittaristo.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- Rahoittajien vaatimusten mukaiset tiedotteet

- Muut tiedotteet tarpeen mukaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tarkempi suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämiseksi laaditaan projektin käynnistyttyä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 418

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 274

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 438

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin kohderyhmänä ovat pääasiassa 500- päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Toisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös näiden asiakkaiden kanssa työskentelevien sidosryhmät.

Projektin tavoitteet ja tulokset 1.Selkiinnyttää pitkäaikaistyöttömien tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työ- jatoimintakykyä ja laatia yksilöllisiä jatkosuunnitelmia sekä tukea heidän elämänhallintaansa.

Pitkäaikaistyöttömien interventio osuuteen tehtiin 52 lähetettä. Heistä 43:lle tehtiin kokonaisvaltainen työkyvynarviointi, joka sisälsi terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin ja tarvittaessa erikoislääkärin tutkimukset. Nuorin osallistujista oli 18-vuotias, vanhin 60 -vuotias. Työ- ja toimintakyvyn arviointia jatkettiin ryhmäprosesseissa, jotka kestivät 3-5 kuukautta. Ryhmät kokoontuivat Taukokankaalla 2-3 kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ryhmissä käytettiin työnohjauksellisia ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmätilanteissa tarkennettiin tutkimusryhmän tekemiä työ- ja toimintakyky arviointeja.

Intervention tulokset vahvistivat aikaisempaa käsitystämme siitä, että työttömyyden taustalla on usein toisiinsa kietoutunut ongelmavyyhti. Sen avaamiseen työmarkkinakelpoisuus käsite soveltuu hyvin. Työmarkkinakelpoisuudella tarkoitetaan asiakkaan ammatillista kvalifikaatiota, työ- ja toimintakykyä suhteessa työmarkkinoiden toimintaan.
Työvoimaurien tarkastelu antaa tärkeää tietoa kuntoutussuunnitelmien laadintaan.
Vajaalla kolmanneksella todettiin sellaisia terveydellisiä rajoituksia, että heille käynnistettiin eläkeprosessi. Kuntoutujista noin 10 %:a arvioitiin olevan mahdollisuuksia joko koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. 41 %:a tarvitsee välityömarkkinoita ja pitkäkestoista kuntoutusta ennen avoimille työmarkkinoille siirtymistä. 17 %:a tarvitsee päihdekuntoutusta ennen kuin muut kuntoutustoimet ovat ajankohtaisia.

Pitkäaikaistyöttömyys on usein vyyhti ongelmia, jokta eivät poistu ammattiosaamista parantamalla. Tarvitaan työ- ja toimintakyvyn selittäminen , jotta oikeat toimenpiteet osataan kohdentaa kullkekkin henkilölle. Siihen tarvitaan usein eri tahojen sulavaa yhteistyötä.

2.Vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden kanssa työskentelevien ja moniammatillisten tiimien osaamista ja kykyä tunnistaa syrjäytymisen taustalla olevia ns. näkymättömiä tekijöitä.
Asiakkaiden kuntouttamiseen takaisin työmarkkinoille tarvitaan uudistavaa oppimista, jolloin perinteiset ajattelumallit muuttuvat ja ihminen kykenee muuttamaan omia ajattelumallejaan. Se on pitkä prosessi, jossa tarvitaan ulkopuolista ohjaajaa. Tämä on kuitenkin tärkeää, koska puhumme jo yli sukupolvien ulottuvasta syrjäytymisestä. Ohjaajalla on keskeinen merkitys, koska hänen arvonsa ja asenteensa vaikuttavat palveluprosessin kulkuun. Kuuntelemalla asiakkaan tarinoita, hänen on edes hieman ymmärtää, miten asiakas hahmottaa omaa elämäänsä. Kun ohjaaja ymmärtää asiakkaan tapaa ajatella asioista, hän pystyy kohdentamaan tukitoimenpiteitä, jotka tuottavat tulosta. Tulosten perusteella valmisteltiin ja pilotoitiin koulutusaineistoja.

3 Kehittää uudenlaisia toimintamalleja.
Hankkeen aikana työstettiin palveluohjausmalli ja työtoiminnan mallit, jotka Oulaisten kaupunginhallitus on hyväksynyt. Niiden juurruttaminen käytäntöön on aloitettu. Kuntoutusprosessi vie yleensä vuosia ja työttömänä olleilla ei ole voimavaroja, joilla he suunnistaisivat eteenpäin. Siihen tarvitaan ohjaaja, joka varmistaa seuraavan askeleen toteutumisen. Tämän aineiston valossa seuraavaa askelta jouduttiin odottamaan useita kuukausia. Keskeistä on myös välityömarkkinoiden puute. Avoimille työmarkkinoille sijoittuminen vaatii paljon harjaantumista ja joidenkin osalta se ei ole koskaan mahdollista.

4. Työmarkkinakelpoisuutta kuvaavan mittariston kehittäminen. Tästä tavoitteesta luovuttiin ohjausryhmän päätöksellä, koska luotettavan mittaristonkehittäminen ei ole mahdollista. Syrjäytymisen taustalla on monimutkainen ongelmavyyhti, jota ei voi mittaristoksi tiivistää, vaan jokaisen asiakkaan tilanne vaatii yksilöllistä tarkastelua. Tilalle asetettiin haastattelurungon kehittäminen. Haastattelurunkoa on testattu käytännön työssä ja sitä käyttäen voidaan saada tärkeää tietoa työttömyyden pitkittymisestä. Kehittämässämme toimintamallissa alkuhaastattelu nousee merkittävään asemaan. Se antaa suunnan tutkimusvaiheelle, jossa yksi tai useampi taho selvittää työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimukseen voi esimerkiksi terveydenhoitajan- tai lääkärin tarkastus, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien arviointi.