Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10852

Projektin nimi: Kehittämiskumppanuus - Työelämäjaksot kehittämisen työkaluina

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2008 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Hyvinkää

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: (09) 1911

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/palmenia

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Mika Tuuliainen

Asema: johtaja

Sähköposti: mika.tuuliainen(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 050 563 4729

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Itä-Uusimaa, Uusimaa, Päijät-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Lahden, Riihimäen, Loviisan, Porvoon

Kunnat: Helsinki, Hyvinkää, Porvoo, Riihimäki, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Hausjärvi, Hartola, Loviisa, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Loppi, Sipoo, Sysmä, Pukkila

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kehittämiskumppanuusoppilaitosten työelämäjaksoille lähtevät opettajat ja kouluttajat, työelämäorganisaatioiden oppilaitosjaksoille lähtevät henkilöt, työpaikkaohjaajakoulutuksiin osallistuvat henkilöt, hankkeen valmennuksiin, seminaareihin ja työpajoihin osallistuvat henkilöt. Työelämäjaksojen aikana tapahtuvaan kehittämiseen osallistuva työpaikkojen henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kehittämiskumppanuusoppilaitosten muu opetushenkilöstö, kehittäjät ja kouluttajat sekä hallintohenkilöstö. Työelämäorganisaatioiden koko muu henkilöstö, alueelliset elinkeinoelämän ja julkissektorin sidosryhmät, kehittämiskumppanuusoppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat työelämävastaavuuden ja pedagogisen kehittämisen myötä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 469, joista naisia 275

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehittämiskumppanuus - Työelämäjaksot kehittämisen työkaluina hanke kokoaa kehittämiskumppanuusverkostoksi 9 Etelä-Suomen alueella toimivaa koulutusorganisaatiota.
Hankkeen tavoitteena on koulutuksen työelämävastaavuuden ja opettajien työelämäosaamisen lisääminen sekä työorganisaatioiden kehittäminen. Kehittämiskumppanuudella haetaan mallia, jolla työelämä, oppilaitokset ja opettajat hyötyvät työelämäjaksosta, sekä tapoja, joilla työelämäjaksolle tulevaa opettajaa voidaan hyödyntää työelämän kehittämisen lisäresurssina ja edistää oppilaitosten ja erityisesti pk-yritysten välistä yhteistyötä kohti kehittämiskumppanuutta. Vaatimukset uudistuvaan opettajuuteen, oppilaitosten pedagogisten ajattelumallien uudistamiseen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen muuttuvat. Kehittämiskumppanuudessa kehittämisen työkaluina hyödynnetäään opettajien työelämäjaksoja ja työelämän oppilaitosjaksoja.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämäjaksoille lähtevät opettajat sekä oppilaitosjaksoille tulevat työelämänedustajat. Lisäksi kohderyhmänä ovat partnerioppilaitokset ja työelämän organisaatiot.

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä työelämä- ja oppilaitosjaksojen lisäksi ovat partnereiden verkostotapaamiset, työelämäjaksojen infot, työpaikkakäynnit sekä kehittämiskumppanuusseminaarit. Lisäksi järjestetään valmennuksia työelämäjaksoille lähteville.

Kehittämiskumppanuuden ytimen muodostaa työelämä- ja oppilaitosjaksojen aikainen kehittämisprojektityöskentely. Hankkeen aikaisista tuloksista tiedotetaan kehittämiskumppanuusoppilaitoksille ja suurelle yleisölle. Loppuseminaari ja hankkeesta tehty julkaisu päättävät hankkeen.

Kehittämiskumppanuuden kautta muodostuu toimiva vuoropuhelu työelämän ja oppilaitosten kesken. Oppilaitokset saavat tietoa työelämän tarpeista, jolloin toimintaa voidaan aidosti suunnata ja opetussuunnitelmatyötä kehittää työelämän tarpeista lähtien. Lopullisen hyödyn saa opiskelija, jonka näkökulmasta opetuksen työelämävastaavuus paranee. Opettaja toimii lisäresurssina kehittämisessä ja työelämäjaksot toimivat tehokkaasti myös työelämän toimintaa kehittävänä elementtinä. Vaikuttavuutta saadaan työelämän toimivuuden ja henkilöstön osaamisen kehittymisen kautta. Opettajien osaaminen kehittyy, uudet pedagogiset ajattelumallit lisääntyvät ja jalostuvat sekä oppilaitosten työelämävastaavuus paranee. Työelämän organisaatiot kehittyvät ja erityisesti henkilöstön osaaaminen lisääntyy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta tiedottaminen on jatkuvaa, tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisia, mutta kustannustehokkaita menetelmiä. Pääpaino on henkilökohtaisissa kontakteissa ja kehittämiskumppanuusoppilaitosverkoston henkilöstölle ja työelämäyhteistyökumppaneille tapahtuvassa tiedottamisessa. Kehittämiskumppanuusverkostolle tiedottamisssa hyödynnetään moodle-oppimisympäristöä.
Tiedottaminen tapahtuu laaditun tiedotus- ja levityssuunnitelman mukaisesti kehittämiskumppanuusoppilaitosverkoston kautta sekä tarvittaessa alueellisissa medioissa, ja tiedotustilaisuuksissa sekä työpaikkakäynneillä. Lisäksi hanke esitellään Palmenian www-sivuilla ja kehittämiskumppanuusoppilaistosten omilla www-sivuilla. Alueelliset, muiden toimijoiden toteuttamat verkostotapaamiset ovat avainasemassa projektin tiedottamisessa.
Hankkesta tehdään esite ja tarvittaessa muuta markkinointimateriaalia. Hankkeen teemaseminaarit ja työpajat muodostavat oman tiedotus- ja levittämiskokonaisuuden.
Hankkeen tuloksista ja toimista tiedotetaan koko hankkeen keston ajan.
Hankkeen tulosten julkistamisen keskeisenä foorumina toimivat loppuseminaari, loppuraportti sekä resurssien mahdollistaessa pienimuotoinen julkaisu.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa syntyneistä uusista innovaatioista, hyvistä käytännöistä ja hankkeen kehittämistuloksista tiedotetaan vuosittain pidettävissä kehittämiskumppanuusseminaareissa. Oppilaitosverkostoa ja ohjausryhmää hyödynnetään ulkoisessa tiedottamisessa samoin aluekeskusohjelman valtakunnallista innovaatioympäristön teemaverkostoa. Tiedottamisen perustalla on hyvien käytäntöjen dokumentointi. Tiedotussuunnitelma liitteenä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 800 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 768 210

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 020 276

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 980 324

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti tavoitteina oli 1) koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen,
2) opettajien työelämäosaamisen lisääminen ja 3) työorganisaatioiden kehittäminen. Pääasiallisena toimenpiteenä oli ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen. Kunkin työelämäjakson aikana toteutettiin jonkinlainen kehittämisprojekti.

Projekti lähti varsinaisesti käyntiin kesällä 2009. Projektin aikana työelämäjaksolla oli 129 opettajaa 199 työorganisaatiossa. Oppilaitosjaksolla puolestaan oli 3 työelämäedustajaa.

Projektissa järjestettiin kolme seminaaria (Opettajuuden monet kasvot 10.12.2009, Sosiaalinen media oppilaitosten toiminnan ja verkostoitumisen välineenä 11.11.2010 ja Oppilaitoksen ja yrityksen välinen kumppanuus 18.4.2012). Seminaareja markkinointiin osatoteuttajien yhteistyöverkostoille ja Etelä-Suomen alueen ammatillisille oppilaitoksille yleisesti. Lisäksi yleisessä markkinoinnissa oli oppilaitosten johdolle suunnattu valmennus, jonka teemana oli työelämäyhteistyön kytkeminen osaksi oppilaitoksen strategista ja tietoisesti johdettua toiminnan kehittämistä. Johtoryhmävalmennukselle ei ollut kysyntää, joten sitä ei toteutettu.

Työelämäjaksolle lähteville opettajille/kouluttajille järjestettiin valmennuksia, joissa kiinnitettiin erityistä huomiota kehittämisnäkökulmaan avaamiseen. Valmennusten painotusta muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta sen vuoksi, että opettajien oli vaikea mieltää itsensä työorganisaatioiden kehittäjiksi. Projektissa kehitetty valmennusmalli sisältää Kapulanvaihtopäivän, henkilö- tai oppilaitoskohtaisen suunnitteluworkshopin sekä erillisen palautepäivän. Näistä Kapulanvaihtopäivä oli tarkoitettu jaksolle lähteville tai sitä suunnitteleville ja siinä jaksolla jo olleet kertoivat kokemuksistaan ja tuloksistaan. Päivän tarkoituksena oli avata ja kirkastaa kehittämisnäkökulmaa ja madaltaa kehittämiskynnystä. Kapulanvaihtopäivän jälkeen järjestettiin henkilö-/oppilaitoskohtaisia suunnitteluworkshopeja, joissa viimeisteltiin jokaisen lähtijän jaksosuunnitelma. Suunnitelmassa työelämäjaksoa lähestyttiin opettajan, opiskelijan, oppilaitoksen ja yrityksen näkökulmista siten, että jokainen näkökulma tulisi tavoitteellisesti huomioiduksi. Myös työelämäjakson arviointi tehtiin samojen näkökulmien kautta. Palautepäivän aikana arvioitiin jakson onnistuneisuutta. Uusi valmennusmalli todettiin hyväksi ja toimivaksi.

Alunperin projektissa oli tarkoitus toteuttaa myös työpaikkaohjaajakoulutus, mutta siitä luovuttiin. Palmenia tarjosi osatoteuttajille apua ja tukea yritysten kontaktoinnissa, mutta sitä ei tarvittu.

Projektista tiedotettiin pääasiassa sisäisesti oppilaitoksissa sekä verkostojen ja työelämäjaksojen kautta yhteistyökumppaneille ja työelämälle. Onnistumisen ja vaikuttavuuden arviointi tapahtui palautekyselyjen avulla (seminaarit, valmennukset ja työelämäjaksot, joihin liittyen kyselyt sekä opettajille että työelämäedustajille)

Toimenpiteet yhteensä:
opettajia työelämäjaksolla: 129
työelämäedustajia oppilaitosjaksolla: 3
seminaarit: 3
alkuperäisen suunnitelman muk. valmennukset: 3
Kapulanvaihtopäivät: 3
työelämäjaksojen suunnitteluworkshopit: 17
lisäksi palautepäiviä ja muita suunnittelu- ja palautepalavereja
Palautekyselyt, tiedotus

Tulokset:
- Työelämäjaksolla 129 opettajaa/kouluttajaa
- Oppilaitosjaksolla 3 työelämäedustajaa
- Raportit jaksoilla tehdystä kehittämistyöstä
- Mukana 199 työorganisaatiota
- Työelämä- ja oppilaitosjaksojen suunnittelu- ja raportointilomakkeisto
- Valmennusten ja seminaarien sisällöt
- Kehittämiskumppanuuden kehittämismalli (Kapulanvaihto, henkilökohtainen suunnittelutyöpaja ja palautepäivä; tavoitteet ja arviointi 4:n näkökulman kautta)
- Yhteistyösuhteiden syventyminen ja kumppanuuksien vahvistuminen oppilaitosten ja työelämäorganisaatioiden välillä