Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10858

Projektin nimi: TUETTU UUSI OPETTAJUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA (TUO)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Osoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pkky.fi -> projektit, www.facebook.com/TUO-hanke

Vastuuhenkilön nimi: Veli Mäkinen

Asema: suunnittelujohtaja

Sähköposti: veli.makinen(at)pkky.fi

Puhelinnumero: 013 244 2201

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopistojen ja aikuisopiston opettajat ja kouluttajat ja esimiehet, yhteensä n. 650 henkilöä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ja edunsaajina ovat toimintaan osallistuvat itäsuomalaiset muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät, niiden esimiehet ja opettajat/kouluttajat, opiskelijat ja alan yritykset ja työpaikat ja jatko-opintojen oppilaitokset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 239, joista naisia 130

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella etsitään ratkaisua ammatillisen koulutuksen opettajan ja aikuiskouluttajien työn arviointiin ja työn kehittymiseen siten, että opettajien työn tuloksellisuus kehittyy ja sisäinen yrittäjyys, muutosvalmius, joustavuus, pedagoginen osaaminen ja työhyvinvointi paranee. Tavoitteena on opettajuuden uudistaminen ja opettajien ja esimiestyön uudenlaisen toimintakulttuurin kehittyminen.

Hankkeessa etsitään malli uuteen opettajuuteen liittyvien yhteiskunnan edellyttämien taitojen, mm. sisäisen yrittäjyyden, muutosvalmiuden ja joustavuuden ja toisaalta opettajayksilön työhön orientaation ja osaamisen kehittymiseen.

Oppilaitosten toimintakulttuuriin kuuluu opettajan työn autonomisuus, itsepärjääminen ja opetus suljettujen ovien takana. Oppilaitosjohdon työ painottuu hallinnollisiin töihin ja käytännön opetusjärjestelyjen ja oppimisympäristöjen organisointiin. Oppilaitoksen pedagoginen johtajuus on selkiintymättä.

Hyvästä opettajuudesta ei vallitse yhtenäistä käsitystä oppilaitoksissa. Kehittämisen edellyttämää kollegiaalista toimintaa ja oppilaitosten yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta on vaikea saada aikaiseksi.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan opetuksen arviointiprosessi ja opettajan/kouluttajan työn ja toiminnan arviointi- ja kehittämismalli. Mallin luomisessa hyödynnetään mm. kansainvälisiä malleja ja kokemuksia. Olemassa olevat palautejärjestelmät mittaavat nykyisellään tiimitason onnistumista. Opettajat tarvitsevat kuitenkin palautetietoa omassa työssään onnistumisesta ja kehittämismallin ja tuen valmiuksien parantamiseen. Palautetyhjiössä oleminen heikentää työhyvinvointia.

Oppilaitokset ja esimiehet tarvitsevat välineet, joilla opettajakohtainen ammatillisen ja pedagogisen kasvun tarve ja tuki voidaan todeta yhteistoiminnallisesti ja tukea sen kehittymistä. Pohjois-Karjalan ammattiopistoissa ja aikuisopistossa etsitään uuden opettajuuden osatekijöille kehittämismallit. Hanke jalkautuu, kuulee kehittämisajatuksia ja jakaa hankkeen kokemuksia myös muille Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Hankkeessa luodaan yhtenäinen käsitys opettajuudesta ja tuetaan kollegiaalista toimintaa. Tuetaan oppilaitosten yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisäämistä; vastuuta työtovereista ja molemminpuolista avun ja tuen tarjoamista tukevia rakenteita. Vastuutetaan sekä opiskelijat, yksittäinen opettaja, esimies ja muut instituutiot kehittämiseen. Tuetaan uuden opettajuuden kehittymistä.

Toteutetaan arviointipilotit ja kehittäminen. Kehittämistoimet kohdistetaan ammatillisten oppilaitosten kasvatuksellis-ohjauksellisiin tarpeisiin, opettajiin ja kouluttajiin sekä esimiehiin. Käytetään asiantuntijoiden osaamista opettajan työn arviointi- ja kehittämismallin tuottamiseen ja sen käyttöönottoon. Tuetaan uuden opettajuuden kehittymistä koulutus- ja ohjaustoimenpitein. Hyödynnetään kollegiaalista reflektointia. Toiminta muuttuu pedagogisen johtamisen välineeksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnistymisestä ja tuloksista tiedotetaan tarkasti ja säännöllisesti sisäisesti varmistaen opetus- ja tukihenkilöstön ja esimiesten ajan tasalla oleminen ja osallistumismahdollisuudet kehittämisideoineen.

Kuntayhtymän johtoryhmä (mm rehtorit) on keskeinen väylä viedä yhtenäisiä menettelyjä johdon käsittelyyn.

Kuntayhtymän sähköiseen kuukausitiedottamiseen laitetaan tarvittavat keskeiset tiedot, kuntayhtymän intranet toimii yhtenä tiedotuskanavana ja Internet ulkoisessa tiedottamisessa.

Hankkeesta tiedotetaan Itä-Suomen koulutuksen järjestäjien palavereissa ja projektipäällikön suorilla kontakteilla ja tapaamisilla muiden itäsuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Hankkeesta tiedotetaan valtakunnallisesti koulutuksen järjestäjien pedagogisessa työryhmässä ja seminaareissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiedotus hankkeen käynnistyessä.

Tiedotustoiminta ja kokemusten jakaminen projektipäällikön, oppilaitoskohtaisten esimiesten, koordinaattorien/mentorien, asiantuntijoiden, opettajien/kouluttajien ja koulutusyksiköiden kesken. Tiedottaminen kokemuksista, onnistumisista, epäonnistumisista ja merkittävistä innovaatioista toimintojen järjestämisessä koko hankkeen aikana.

Tiedotus ja hyvien mallien jakaminen pilotointivaiheessa ja toiminnan ollessa täydessä laajuudessa ja hankkeen päättymisvaiheessa toimintamallien juurruttamisen yhteydessä.

Yhteistyö Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentässä rehtori- ja kehittämisryhmissä on vuosittaista. Projektipäällikkö toteuttaa muissakin maakunnissa (Etelä-Savo ja Pohjois-Savo) hankkeen lähtötilanteeeseen, tavoitteisiin, toteutukseen ja kokemuksiin sekä tuloksiin liittyviä workshoppeja, joissa kohderyhminä on ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö ja esimiehet.

Yhteistyö valtakunnan tasolla vastaavien hankkeiden kesken ja eri foorumeilla tiedottaminen hankkeen tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 459 100

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 457 328

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 533 270

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 531 318

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteina olivat muuttuneen toimintaympäristön mukanaan tuomat vaateet ammatillisen opettajuuden muutokseen, henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen, koulutuksesta työelämään siirtyvän työvoiman laadullinen kehittäminen, yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen organisoiminen opettajille sekä sisäisen yrittäjyyden edistäminen.
Edelleen tavoitteena oli löytää toimintamalli ammatillisen opettajuuden johtamiseen, esimiesten palautteenantotaitoihin ja muutosvalmiuden ylläpitämiseen. Kehittämisvälineeksi päätettiin prosessoida ja määrittää ne. hyvän opettajuuden huoneentaulu yhteisen pedagogisen tavoítetilan saavuttamiseksi.
Yhtenä tavoitteena hankkeessa oli lisätä yhteisöllisyyttä opetuksen yhteisen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin avulla. Samalla uskottiin vähäisen vuorovaikutuksen lisääntyvän, joka puolestaan toimii lisääntyneenä työhyvinvointina ja työyhteisöä voimaannuttavana tekijänä.

Tavoitteena oli luoda ammatilliseen koulutukseen opetuksen arviointi-, havainnointi ja palautejärjestelmä kehittämään sekä opettajan että esimiehen pedagogista osaamista ja ymmärrystä. Lisäksi yhteisöllisyyden parantamiseksi tavoiteltiin menetelmää, jolla vuorovaikutus, sekä horisontaalinen että vertikaalinen lisääntyy, osaamisen jakaminen ja kokemuksien vaihtaminen opetustyössä onnistuu.

Toteutuksessa onnistuttiin hyvin, kun verrataan tuloksia asetettuihin tavoitteisiin. Ammatillisessa koulutuksessa Pohjois-kajralan koulutuskuntayhtymässä on pedagoginen keskustelu lisääntynyt ja opetuksen arviointiosaaminen parantunut. Opetuksen monitahoisen palautejärjestelmän aikaansaaminen käytännössä toimivaksi ja ns. Huoneentaulun prosessointi koko opetushenkilöstön kautta ovat pedagogiikan kehittämisen kannalta oleellisia tuloksia. Huoneentaulun säännöllinen päivittäminen ja sen käyttäminen mm. kehityskeskustelujen pohjana ovat arvokkaita toteutumia hankkeessa. Opetustyön suunnitteleminen, toteuttaminen ja sen arviointi yhdessä on selvästi lisääntynyt. Koulutettujen mentoreiden toiminta oppilaitoksissa opettajien tukena, vertaismentortoiminnan kehittäminen kattavaksi koko koulutuskuntayhtymään sekä erilaiset hankkeen aikana kehitetyt opettajaa ohjaavat ja tukevat mallit toimivat tavoitteiden mukaisina toteutuksina.

Hankkeen tuloksena saatiin aikaan pedagogisen johtamisen malli ja työkaluja sekä esimiehille että opettajille. Tärkeimmat tulokset ovat eittämättä yhdessä prosessoitu Huoneentaulu, jolla avattiin yhteinen näkemys- ja tavoitetila koko koulutuskuntayhtymään neljän käsitteen kautta (hyvä opetus, hyvä opiskelu, hyvä oppiminen ja hyvä oppimisympäristö). Toiseksi luotiin monitahoinen (esimies-, mentor-, opiskelija- ja itsearvionti-) palautejärjestelmä. Huoneentaulu tullaan säännöllisesti päivittämään ja jalkauttamaan henkilöstölle oppilaitosjohdon avulla. Huoneentaulun pohjalle rakentuvat myös kehityskeskustelut. Opetuksen suunnitteleminen, toteuttaminen ja sen arviointi on laajentunut hankkeen myötä ja näin yhteisöllisyyden tavoite on täyttymässä.

Mentoreita koulutettiin sekä esimiehistä että opettajista tukemaan ja kannustamaan opettajia aloittamaan uuden opettajuuden tavoittelemia käytänteitä ja uutta pedagogista ymmärrystä. Vertaismentorohjaajia koulutettiin yksi ryhmä kehittämään ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämistä sekä osaamisen jakamista. Toiminta nähtiin niin hyväksi, että Verme-lisäkoulutusta tarvitaan kattamaan koko koulutuskuntayhtymän henkilöstön.

Pedagogisen keskustelun lisääntyminen ja kehittyminen hankkeen aikana on selvästi nähtävissä ja kuultavissa. On ryhdytty keskustelemaan opetuksen ja oppimisen tavoitteista ja menetelmistä, ei ainoastaan ammatillisista sisällöistä. Pedagogisten käsitteiden (opetus, oppiminen, opiskelu, oppimmisympäristö) määritteleminen yhdessä koetaan tärkeäksi. Sisäisen yrittäjyyden kehittämiseksi pidetyt InnoKämpit ja 24H-leirit toimivat erinomaisesti opettajuuden suuntaamisessa valmentajuuden suuntaan pois perinteisestä opettajuudesta.

Pedagoginen johtajuus ja pedagogiikan johtaminen saivat uutta ymmärrystä esimiesten keskuudessa hankkeen aikana. Pedagogiikan johtaminen aletaan ymmärtää em. Huoneentaulun jalkauttamisen kautta tapahtuvaksi osaamisen ja opetustoiminnan johtamiseksi. Kaikilla esimiehillä ml. lähiesimiehet on tulevaisuudessa yhtenäinen käsitys opettajuudesta, opetusmenetelmistä, vuorovaikutuksesta ja opettajan roolin muuttumisesta ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Hankkeessa kehitetty uuden opettajuuden toimintamalli korostaa avoimuutta, vuorovaikutusta, ja kommunikointitaitoja opetuksessa. Samoin uusi opettajuus ottaa huomioon ammatillisten opiskelijoiden yksilölliset opintopolut, oppimismenetelmät ja tutkinnon suorittamisen, samalla se vaatii opettajalta osallistumista työelämään entistä tiiviimmin ja tekemään oman ammattialan kanssa todellista yhteistyötä osaavan työvoiman saamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen.