Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10877

Projektin nimi: Seudullisen yrittäjyyden edistäminen Keski-Suomessa (valtak.osio)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.4.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Suomen ELY-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: PL 250, Cygnaeuksenkatu 1

Puhelinnumero: 0295 024 500

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/keski-suomi

Projektin kotisivun osoite: Ei omaa nettiosoitetta

Vastuuhenkilön nimi: Pirjo Suhonen

Asema: kehittämispäällikkö

Sähköposti: pirjo.suhonen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 0295024601

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjaus- ja neuvontatyön kohderyhmänä: yrittäjiksi aikovat henkilöt ja alueen pk-yritysten avainhenkilöt, seudullisten yrityspalvelupisteiden muut neuvonta-asiakkaat.
Verkostoyhteistyön kehittämisen kohderyhmänä: seudulliset neuvojat ja verkostoon kuuluvien muiden sidosryhmäorganisaatioiden (esim. oppilaitokset, kunnat, yrittäjäjärjestö, muut neuvontatahot, elinkeinoelämän edustajatahot) henkilökunta. Kaikki kohderyhmiin kuuluvat toimenpiteet ovat lyhytkestoisia ja raportoidaan seurantatiedoissa kohtaan 5.5. Saarijärvi-Viitasaaren prosentti osuus 20 %.

3.3 Välilliset kohderyhmät

ks. edellä

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite on kehittää ja toteuttaa alueellisia verkostoituneita neuvontapalveluja sekä yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille, että jo toimiville yrityksille ja sitä kautta toteuttaa Yritys-Suomi -uudistusta Keski-Suomessa. Ohjauksella ja neuvonnalla lisätään kohderyhmän yritystoiminnan osa-alueiden tuntemusta. Siten autetaan hallitsemaan paremmin yritystoiminnan riskejä ja toimimaan suunnitelmallisemmin menestymisen varmistamiseksi. Hanke on osallistunut edellisen ohjelmakauden hyvien käytäntöjen levittämiseen maakunnassa (mm. Kauppakota - omistajanvaihdoksen neuvontatoiminta) jakamalla näistä tietoa sekä opastusta maakunnan tasolla ja mm. Yritys-Suomi -konseptin valtakunnallisille kehittäjätahoille.

Projekti edistää myös seudullisten yrityspalvelujen ja muiden keskeisten toimijoiden kuten TE-toimiston henkilöstön yritystoiminnan ymmärtämystä. Ohjauksessa ja neuvonnassa käytettäviä materiaaleja, työkaluja ja käytäntöjä yhtenäistetään edelleen. Maakunnallisen neuvojaverkoston yhteistyötä vahvistetaan edelleen resussien ja erikoisosaamisen hyödyntämiseksi yli seutukuntarajojen, millä haetaan kustannustehokkuutta (=jatkuvuutta) palvelujen toteuttamiseen

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projekti tiedottaa palveluistaan olemassa olevan verkoston kautta. Varsinaisesti projektin markkinointi tapahtuu palvelun tuottajien kautta. Tiedotusta ja markkinointia toteutetaan myös esim. TE-toimiston ja internetin kautta. Yrityspalvelujen asiakaspalvelupisteissä ja TE-toimistossa on saatavilla jaettavaa tiedotus- ja markkinointimateriaalia. Tiedotuksessa pyritään käyttämään hyväksi myös paikallista ja alueellista mediaa esim. toimitettujen lehtiartiukkeleiden ja lehti-ilmoitusten muodossa.

Suoraa tiedotusta tehdään myös työ- ja elinkeinoministeriöön hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja hyödynnettäväksi laajemmin Yritys-Suomi -konseptin kehittämistyössä. Myös muiden kumppaneiden (mm. yrittäjäjärjestö, kauppakamari) kautta tiedottaminen hyvien käytäntöjen levittämistyössä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Jatkuvasti koko projektin ajan, ks.edellä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 394 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 377 832

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 289 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 338 276

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina

9. Loppuraportin tiivistelmä

Seudullisten yrityspalveluiden kehittämisessä projekti loi edellytyksiä muodostaa laajempia seudullisa neuvonta-alueita, tiivistää yhteistyötä ja erikoistaa seuduittain tarpeen mukaan palvelua esim. maaseutuyritysneuvontaan ja edistää sitä kautta maaseutuyritysahoituksen aktivointitoimia . Projektin avulla pystyttiin myös jalkauttamaan Yritys-Suomen seudullisen yrityspalvelun asioita seuduille, mikä resurssoinnin osalta muuten olisi saattanut jäädä vähemmälle. Seudulliset yrityspalveluhenkilöt toimivat valtakunnallisen Seudulliset yrityspalvelut-projektin "kenttätyöntekijöinä" järjestäen tarvittaessa palavereja, johon valtakunnan taholta projektipäällikkö tai muita tahoja osallistui. Näissä tilaisuuksissa käytiin läpi esim. seutusopimusten laatimista, palveluiden kasaamista seuduittain palvelukartoiksi, seutusivujen luontia Yritys-Suomen seutusivuille ja niiden päivityksestä huolehtimista sekä Oma yrityssuomi.fi ja neuvoja-sivujen käyttöönottoa.
Projektihenkilöiden nimeämisessä seuduittain tiedettiin heti tarkalleen, keille ainakin on lähetettävä ajankohtaisia viestejä kuhunkin seutuverkostoon, jotta tieto leviää kentälle ja vastaavasti saatiin heidän kautta kentän ääntä, kun sitä pikaisesti ELY-keskukseen tarvittiin. Vikkaimpaan projektipyöritysaikaan toimijoita oli kentällä lukuisia tahoja, joiden jokaisen kontaktointi olisi ollut vaikeaa.Vastaavia seutuneuvojienprojekteja käynnistettiin myöhemmin esimerkkimme mukaisesti joillakin ELY-keskusalueilla.
Seutukokoukset taas toimivat seuduittain hyvinä tiedon vaihto/ päivitys ja markkinointiväylinä. Kokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, missä seutukunnalla mennään ja mitä tarpeita esim. ELY-keskukseen päin olisi esim. yrittäjien koulutustarpeissa ja palveluiden kehittämisessä. Vastaavasti maakunnallinen projektin ohjausryhmä on kokouksissaan käynyt kehittämisasioita läpi, vaihtanut maakunnan tasolla ajatuksia yritysneuvonnan kehittämistarpeista aktiivisesti ja vienyt ajatuksia eteenpäin. Balentor Oy:n vetämästä viime syksyn koulutuksesta ja konsultoinneista heräsi ajatus kolmen isomman seutupoolin: pohjoisen, keskisen ja eteläisen Keski-Suomen kehittämispoolin perustamisesta, joissa käytäisiin neuvonta-asioita säännöllisesti läpi vuosikellon suunnitelmien mukaisesti. Tarvitaanko lisäksi johtotasolle maakunnallista koordinaatioryhmää, jäi auki joulukuun yhteistapaamisessa. Organisaatiomuutokset, resurssit ja uuden ohjelmakauden palasten selkiintyminen on ensin ratkottava ennenkuin päätöksiä tehdään tarkemmin.
Seutuneuvojien verkosto tuntee nyt edelleenkin toisensa ja kynnys kysyä apua ja ottaa yhteyttä seuturajat ylittäen on matala, mikä nykyaikana on tärkeää. Hyviksi havaittuja ja kokeiltuja käytänteitä tullaan jatkamaan seuduilla edelleenkin. Tärkeintä on asiakkaan eli yrittäjän vierellä kulkeminen etsien oikeat ratkaisut kulloiseenkin tilanteeseen syntyneitä verkostoja hyödyntäen. Keski-Suomen ELY-keskuksen taholta toiveena on, että tiivis yhteistyö seutujen kanssa niin julkisen kuin yksityisen puolen toimijoiden kesken jatkuisi aktiivisena.