Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10888

Projektin nimi: Tarinamestarin koulutusohjelma (TarinaMesta)

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 30.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin yliopisto/kasvatustieteiden tiedekunta

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Osoite: Yliopistonkatu 8, PL 122

Puhelinnumero: 016-341341

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ulapland.fi

Projektin kotisivun osoite: www.laplandstories.com, www.lapintarinamestarit.com

Vastuuhenkilön nimi: Sari Poikela

Asema: yliopistonlehtori, dosentti

Sähköposti: sari.poikela(at)ulapland.fi

Puhelinnumero: +358 404844166

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Matkailuyrittäjät, erityisesti ns. mikroyrittäjät sekä matkailualan kokemusta omaavat henkilöt. Henkilöt, jotka ovat suuntautumussa matkailuun, toimivat esimerkiksi matkailualan koulutuksen parissa tai matkailua hyödyttävien tuotteiden parissa (käsityö, muotoilu, ruoka. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja siihen voivat osallistua aikuiset henkilöt, joilla on jo hiukan matkailualaan liittyvää työkokemusta tai halua kehittää itseään matkailualan osaajaksi. Osallistujilla ei ole tiettyjä pohjakoulutusvaatimuksia. Tarinamestari koulutus tavoittelee 2 X 20 osallistujan ryhmään ja toteutus on mahdollista myös noin 12 osallistujalla. Projektin lopuksi toteutettava tarinankertojakoulutus järjestetään samoin 12-20 osallistujan ryhmälle.

Mikäli hakijoita on enemmän kuin osallistujapaikkoja, ensisijaisesti valitaan henkilöt, joilla on soveltuva työkokemus ja kokevat tarvitsevansa työssään tarinan kerronnan taitoja, mitkä kriteerit määritetään hakulomakkeessa. Mikäli kysyntää riittää, aloituspaikkoja voidaan järjestää jopa 30 opiskelijalle.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Matkailualan pk-yritykset ja palveluorganisaatiot
Matkailun kehittäjäorganisaatiot
Kunta- ja maakuntaorganisaatiot
Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44, joista naisia 28

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarinamestarin koulutusohjelma (TarinaMesta, 25 op) on ESR-rahoituksen turvin toteutettu ammatillinen täydennyskoulutushanke, joka on tarkoitettu matkailijoiden opastajina sekä sisällön tuottajina toimiville henkilöille ja muutoin matkailun parissa toimiville tai sille haluaville. Koulutus on suunnattu erityisesti niin sanotuissa mikroyrityksissä itsensä työllistäville matkailun järjestäjille ja pk-yrityksissä toimiville henkilöille Lapissa. Koulutus järjestetään kahdesti vuosien 2009-2011 aikana ja sitä kehitetään jatkuvasti saatujen kokemusten perusteella. Syksyllä 2011 järjestetään valmistuneille tarinamestareille verkostoitumistapaamisia, joissa suunnitellaan yhteisiä matkailuprodukteja, tarinatuotteita ja tuoteketjuja.

Oppivan matkailun ajatuksesta lähtevä koulutusohjelma on koulutusinnovaatio, jonka tarkoituksena on tuottaa uusia matkailuinnovaatioita. Matkailualalla on paljon toimijoita, yrittäjiä, vakituisia - ja kausityöntekijöitä, joilla on kokemusta matkailupalvelujen järjestämisestä, mutta joilta puuttuu tämän päivän matkailussa välttämätöntä sosiokulttuurista tietotaitoa. Matkailualan osaamisen kehittäminen on tärkeää myös matkailun pariin suuntaaville tai esimerkiksi koulutusalalla työskenteleville.

Tarinan kerronta on sosiokulttuurista osaamista, jossa kertoja (story teller) on matkailijan opastaja historian, luonnon ja mielikuvituksen maailmaan. Hyvä tarina on ryhmäkertomus, jonka kuulijat jakavat keskenään. Syntyy halu kokeilla ja kokea asioita, joista tarinassa kerrotaan. Matkailija ei vain eläydy tilanteeseen vaan oppii jotakin uutta itsestään ja ympäristöstä, johon tapahtumat ja asiat liittyvät. Projektin lähtökohtana on lappilaisen matkailuosaamisen edistäminen tavalla, jossa opitaan hyödyntämään Lapin historiassa, kansankulttuurissa, tarinoissa ja tapakulttuurissa sekä työssä, arjessa ja luonnossa olevia ja piileviä voimavaroja.

TarinaMesta soveltaa ja tuottaa pedagogisia käytäntöjä, joissa hyödynnetään tiedon luomisen (myös ns. hiljainen tieto), ongelmaperustaisen pedagogiikan ja työssä oppimisen menetelmiä ja toimintamalleja. Projekti on syntynyt tarpeesta yhdistää monitieteistä osaamista matkailun alalla. Oppimisen tutkimusta ja kasvatustieteellistä osaamista hyödynnetään uudella tavalla matkailun kehittämisessä. Kehittäjinä toimivat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan oppimisen ja osaamisen tutkijat, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan matkailun tutkijat, matkailuinstituutin kehittäjät sekä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen edustajat ja matkailualan koulutuksen ja käytännön toimijat.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotus on kuvattu pääosin kohdassa 9.1. Koulutussuunnittelijan/koulutussihteerin ja pääkouluttajan tehtäviin kuuluu tehdä projektia tunnetuksi paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa.

Markkinoinnissa hyödynnetään erityisesti niitä kanavia ja verkostoja, joita hankkeen yhteistyökumppaneilla (mainittu kohdissa ohjausryhmä 4.2 ja mukaan tulevat organisaatiot 6.5.1) on käytössään. Lehti-ilmoituksia käytetään tarpeen mukaan. Paikallisille tiedotusvälineille (radio, lehdet) toimitetaan ns. buffimateriaalia. Hyödynnetään myös yliopiston tiedotusta.

Projektille laaditaan omat kotisivut sekä organisoidaan tiedotus, mahdolliset benchmarking-vierailut osallistujien yrityksiin, ammattilaisten verkostotapaamiset, seminaarit ja muut tapaamiset. Projektia tehdään tunnetuksi sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla (konferenssi- ja seminaariesitelmät).

Projekti julkaisee kirjan Oppiva matkailu, jolla on käyttöä sekä oppikirjana että käytännön ohjeena. Projektin päätteeksi järjestetään seminaari Lapin yliopistolla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen liittyy kiinteästi projektin tuloksista tiedottamiseen, joiden perusteella syntyy tilaisuuksia oppia ja soveltaa projektin kokemuksia ja koulutustuotoksia. Koulutuksen aikana muotoutuu toimijoiden monipuolinen ja osaava verkosto, joka mahdollistaa asiantuntija- ja ohjausavun välittymisen ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja kehittämistarpeisiin vastaamiseksi. Aikataulu toteutetaan kohdassa 9.1 kuvattujen toimenpiteiden perusteella.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 322 550

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 721

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 944

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 324 944

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Matkailualalla on paljon toimijoita, joilta puuttuu välttämätöntä sosiokulttuurista tietotaitoa. Erityisesti Keski- ja Itä-Lapin matkailun kehittämisessä on ollut tarve löytää peräpohjalaisuuteen, meänmaahan ja saamelaiskulttuuriin vertautuvaa kulttuuri-identiteettiä, jonka perusta on alueen historiassa, luonnossa, elinkeinoissa, asumisen ja elämisen tavoissa. TarinaMesta sovelsi ja tuotti pedagogisia käytäntöjä, joissa hyödynnettiin tiedon luomisen, ongelmaperustaisen pedagogiikan ja työssä oppimisen menetelmiä ja toimintamalleja. Projekti syntyi tarpeesta yhdistää monitieteistä osaamista matkailun alalla.

Koulutuksen tavoitteena oli edistää matkailualan sosiokulttuurista osaamista ja vankentaa matkailualan yritystoimintaa pk-yrityksissä sekä syventää osallistujien taitoja myös siten, että he kykenevät työllistämään muita matkailualan työntekijöitä. Työllistäminen tai työpaikkojen luominen ei kuitenkaan ollut projektin ensisijainen tulostavoite, vaan ne olivat osaamisen tason kohottamisen seurannaisvaikutuksia.

Pitkän aikavälin tavoitteena projektissa oli tarkoitus vaikuttaa matkailuosaamisen yleisen tason kohoamiseen siten, että tieto Lapin matkailun korkeasta laadusta leviää matkailijoiden hyvien kokemusten kautta. Erityisesti haluttiin kehittää ympärivuotisia, Lapin kahdeksan vuodenajan kiertoa noudattelevia matkailupalveluja ja niihin liittyvää kulttuurista osaamista.

Projekti toteutti Tarinamestarin koulutusohjelman (25op) kaksi kertaa, sekä lisäksi jo valmistuneiden tarinamestareiden jatkokoulutuksen syksyllä 2011. Yhteensä kahden päivän lähiopetusjaksoja toteutettiin koko hankkeen aikana 16. Tapaamisia järjestettiin eri puolilla Lappia ja samalla tutustuttiin paikalliseen perinteeseen ja tarinankerronnan mahdollisuuksiin.

Lähijaksot toteutettiin soveltaen ongelmaperustaisen pedagogiikan (problem based learing, PBL) oppimistyöskentelymallia aikuiskoulutuksen ja matkailun tarpeisiin. Koulutusohjelma perustui ongelmaratkaisun, tiedonhallinnan ja tarinankerronnan yhdistämiseen oppimista ja osaamista tuottavasi työtavaksi. Koulutuksen toteutukseen sisältyi myös etäopetusta ja -opiskelua sekä verkko-oppimisympäristön käyttöä. Koulutuksen loppuarviointeja eli näyttötilaisuuksia järjestettiin kahden kurssin aikana yhteensä seitsemän eri puolilla Lappia. Yhteensä valmistuneita tarinamestareita on 25, joista 16 on naisia.

Koulutukseen otti osaa 44 henkilöä. Projektin välitön hyöty koituu kaikkien koulutusohjelman osallistujien hyväksi. Kaikkien osallistujien matkailuammatillinen osaaminen syveni. Koulutusohjelma on avannut erityisesti pitkän elämänkokemuksen omaaville tarinakertojille uusia toimintamahdollisuuksia hyödyntää aikaisempaa osaamistaan ja parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Koulutuksessa kehitettiin osallistujien matkailuammatillisia taitoja ja edistettiin lappilaiseen elämänpiiriin liittyvää matkailualan sosiokulttuurista osaamista. Tämä pohjalta pystyttiin projektin aikana jo tuottamaan uusia ja innovatiivisia matkailijoita kiehtovia sisältötuotteita. Pitkällä aikavälillä tarinamatkailun osaaminen taso kohoaa myös paikallisesti ja alueellisesti, kun opitaan hyödyntämään paikallisessa kulttuurissa, ympäristössä ja ihmisessä olevia tietoresursseja.

Koulutuksen avulla osallistujien mahdollisuudet kehittää tarinatuotteita matkailun sisällöntuotantoon ovat parantuneet. Samalla on luotu pohja oman matkailuyrityksen perustamiselle tai muussa yrityksessä resurssihenkilönä toimimiselle. Käymänsä koulutuksen pohjalta tarinamestarit kykenevät myös tukemaan ja ohjaamaan alalle tulevia uusia työntekijöitä näiden ammatillisissa pyrkimyksissä.

Lisäksi projektin yhtenä merkittävänä tuloksena on osallistuneiden pienten matkailualan yrittäjien verkostoituminen. Osana koulutusta itsenäisesti toimimaan oppineet pienyrittäjät oppivat jakamaan tietotaitoa ja kokeilemaan yritysyhteistyötä esimerkiksi tarinatuoteinnovaatioiden kehittämisessä ja yhteistoiminnallisten tuotteiden toteuttamisessa. Valmistuneet tarinamestarit perustivat hankkeen tuella Lapin Tarinamestarit ry:n jatkamaan projektissa käynnistettyä tarinamatkailun kehitystä Lapissa.

Pitkän aikavälin laadulliset tulokset näkyvät myös kestävän matkailun periaatteiden toteutumisena. Matkailijoiden määrän lisääntyminen ei ole silloin ensisijaista, vaan tuloksena on yksilöllisempiä ja laadukkaampia matkailupalveluja Lapin alueella. Hankkeen toiminta on edistänyt tarinamatkailun kehittymistä yhdeksi Lapin matkailun vetovoimatekijäksi. Näin projektin tuloksista hyötyvät kaikki välilliset kohderyhmät.

Lisäksi hanke tuotti työelämälähtöisen täydennyskoulutusmallin hyödynnettäväksi kaikille matkailualan koulutusasteille. Projektin tuottamaa aineistoa ja TarinaMesta - opastaja ja matkalaisen ohjaamisen taito kirjaa pystyvät hyödyntämään jatkossa oppilaitokset opetuksessaan, Suomen matkailualan toimijat ammattitaitonsa kehittämisessä ja kaikki tarinankerronnasta kiinnostuneet.