Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10908

Projektin nimi: Palvelujen kehittäminen ja prosessijohtamisen käyttöönotto

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 30.4.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Osoite: Suokatu 42 D

Puhelinnumero: 017-182106

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuopio.fi

Projektin kotisivun osoite: Tietoa palvelualueuudistuksesta www.kuopio.fi/web/organisaatio

Vastuuhenkilön nimi: Petteri Paronen

Asema: Kaupunginjohtaja

Sähköposti: petteri.paronen(at)kuopio.fi

Puhelinnumero: 017-182 001

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Kuopion

Kunnat: Kuopio, Tuusniemi, Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Palvelurakenneuudistuksen päällimmäinen tavoite on tuottaa kuntalaisille palveluita, jotka ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita sekä vaikuttavia. Erityisesti asiakkaat, jotka tarvitsevat monia palveluita, kokevat toiminnanuudistuksen laadukkaampana palveluna. Projektissa järjestettävien koulutusten tarkoituksena on viedä uudistus käytäntöön.Tärkeimpinä käytäntöön viejinä ovat uuden toimintamallin johtajat, jotka ovat siten projektin varsinainen kohderyhmä. Projektin kohderyhmän kokoonpanoa on selvitetty tarkemmin kohdassa 5.4.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat myös Kuopion kaupungin työntekijät sekä Karttulan liittyessä Kuopion kaupunkiin vuonna 2011, myös karttulalaiset. Hankkeen tavoitteena on parantaa Kuopion kaupungin palveluiden asiakaslähtöisyyttä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Välillisiä kohderyhmiä ovat siten myös Kuopion ja Karttulan asukkaat, jotka kokevat toiminnanuudistuksen parempana palveluna.

Kuopion kaupunki on tehnyt sopimuksen Tuusniemen kunnan kanssa ns. isäntäkuntamallin terveyspalveluiden osalta. Terveyspalveluiden työntekijät ovat Kuopion kaupungin työntekijöitä, joten myös he ovat projektin välillisiä kohderyhmiä. Kuopion kaupunki neuvottelee aktiivisesti myös palveluyhteistyöstä Suonenjoen kaupungin kanssa, joten kohderyhmä voi laajentua myös Suonenjoen kaupungin työntekijöihin sekä kuntalaisiin. Toiminnanuudistus voi toimia myös merkittävänä vetovoimatekijänä yhteistyöneuvotteluissa. Karttulan ja Tuusniemen osalta Kuopion kaupunki maksaa projektin omavastuuosuuden - toisin sanoan, heiltä ei peritä hankkeen koulutuksiin osallistumisesta maksua. Tämä koskee myös Suonenjokea mikäli Suonenjoen kaupungin kanssa päädytään sopimukseen isäntäkuntamallista. Projektin koulutusosuuteen otetaan myös muita kuntia (Siilinjärvi, Maaninka) mielellään mukaan, mikäli ne osallistuvat projektin omavastuuosuuteen.

Projektin välillisistä vaikutuksista hyötyy myös elinkeinoelämä, sillä palvelurakenneuudistus selkeyttää ja mahdollistaa ostopalveluiden hallinnan entistä paremmin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 250, joista naisia 125

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 231, joista naisia 133

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kunnilla on laaja palveluiden järjestämisvastuu, mutta samalla kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset. Väestön vanheneminen näkyy osaltaan kuntien hyvinvointipalveluiden kohonneissa resursseissa. Ristiriita taloudellisten resurssien vähyyden ja laajan palvelujen järjestämisvastuun välillä luovat tarpeen palveluiden tehostamiselle ja vaikuttavuuden lisäämiselle.

Myös laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta määrittelee tavoitteekseen parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Yksi tuottavuuden parantamisen keino on lain mukaan tehostaa kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Juuri tähän myös Kuopion kaupunki sidoskuntien kanssa pyrkii. Toimivat palvelurakenteet ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla myös lähikunnat saadaan kiinnostumaan PARAS-hankkeen mukaisesta yhteistyöstä Kuopion kanssa. Kuopion kaupunki on solminut kuntaliitoksen Vehmersalmen kanssa (2005) ja vuonna 2011 Kuopioon liittyy uusi kunta, Karttula. Kuopio haluaa säilyttää myös jatkossa luotettavan ja elinvoimaisen kuvan itsestään, että myös kuntien välinen yhteistyö säilyisi aktiivisena. Lisäksi Kuopio on solminut ns. isäntäkuntamallin Tuusniemen kunnan terveyspalveluiden järjestämisestä. Projekti tuo aitoa lisäarvoa palvelurakenneuudistuksen toteuttamiselle.

Projektissa kehitetään uusi toimintamalli palveluiden järjestämiselle kuntasektorilla. Uusi toimintamalli kehitetään valmentamalla kaupungin ja sidoskuntien johto palvelualueuudistuksen mukaiseen prosessijohtamiseen. Malli on sovellettavissa kunnan koosta riippumatta.

Projektin välittömänä kohderyhmänä ovat Kuopion kaupungin ja sidoskuntien uuden toimintamallin johtajat. Projekti on osa uuden toimintamallin täytäntöönpanoa, joten toiminta jää pysyväksi osaksi organisaation toimintaan. Projektin tuloksia tulevat hyödyntämään automaattisesti myös kohdekuntien työntekijät sekä niiden kuntalaiset. Projektin välillisenä vaikutuksena julkisen, yksityisen ja 3. sektorin yhteistyö selkeytyy ja mahdollistuu mm. ostopalvelujen hallinnan kautta.

Toimintauudistuksen lähtökohtana on asiakaslähtöisempi palvelu, joten tavoitteena on, että kuntalaiset kokevat uudistuksen parantuneena palveluna. Erityisesti sellaiset kuntalaiset, joilla on useamman palvelun tarve, kokevat uudistuksen parempana ja tehokkaampana palveluna. Projektin tuloksista on hyötyä myös muille kunnille ja organisaatiolle, jotka harkitsevat prosessijohtamiseen siirtymistä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hanke laatii erillisen tiedotussuunnitelman, johon se perustaa tiedottamisensa. Tiedotussuunnitelma pohjautuu palvelurakenneuudistuksen tiedotuspohjaan ja rahoittajan viestintäohjeistuksiin.

Kaupungin sisäisille Intranet-sivuille (SiNetti) aukaistaan palvelurakenneuudistuksen etenemisestä omat sivut. Sinne kootaan järjestelmällisesti tietoa uudistuksen etenemisestä. Intranetissä tiedottamisessa, kuten kaikessa Palvelujen kehittämiseen ja prosessijohtamisen käyttöönotto -projektiin liittyvässä tiedottamisessa, otetaan huomioon EU-ohjeistus.

Mikäli muut kunnat ovat kiinnostuneita projektista, projektihenkilöstö voi luovuttaa aiheeseen liittyvää materiaalia.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa levitetään sen sisältöön liittyviä hyviä käytäntöjä koko projektin ajan. Projektin tuloksista tiedotetaan väli- ja loppuraporteissa, joten rahoittajan edustajien on mahdollista käyttää niitä hyväkseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 482

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 563

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 199 260

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 175 091

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kuopion kaupunki siirtyi palvelualuejärjestelmään vuoden 2011 alusta. Siirtymistä edelsi laaja muutoshanke, joka alkoi prosessien määrittelyllä vuonna 2007. Prosessien määrittely-projektissa nousi esille myös esimiesten ja johtajien prosessijohtamiskoulutuksen tarve. Uudistuksen lähtökohtana sekä tämän projektin tavoitteena oli ennenkaikkea muutos toimintatavoissa.

Koulutuksilla nähtiin olevan myös toinen tavoite: tiedon välittäminen yhteistyökunnille. Projektin toimenpiteissä olivat mukana Kuopion lisäksi Karttulan kunta, Suonenjoen kaupunki ja Tuusniemen kunta.

Projektin tärkeimpänä tuloksena on osaamisen kehittyminen prosessijohtamisessa. Koulutus antoi työkalut soveltaa palvelualueuudistuksen myötä linjattuja periaatteita käytännössä, laatia prosessikaavioita ja kehittää niitä eri mittareiden avulla. Muita tärkeitä teemoja olivat osallistava johtaminen, asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisevät palvelut.

Projektin aikana järjestettiin yhtensä 44 koulutuspäivää. Projektissa vähintään yhden päivän koulutuspäivän käyneitä on 231 henkilöä. Koulutuspäivien aikana on laadittu prosessikaavioita, prosessin rajauksia, mittaristo kuvatulle prosessille sekä kehittämissuunnitelma. Asiakkuusjohtajien ja palvelualuejohtajien ryhmän tuotoksia ovat täydennetyt avainprosessikuvaukset. Lisäksi he kehittivät johtamisjärjestelmää mm. strategisia työryhmiä, johtoryhmätyöskentelyä sekä ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä.