Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10913

Projektin nimi: Työpajatoiminnan koordinointi ja osaaminen "OSKO" -projekti

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Osoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: 050 5978970

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kyt.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kyt.fi/osko

Vastuuhenkilön nimi: Antero Mikonranta

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: antero.mikonranta(at)kyt.fi

Puhelinnumero: 050 5978970

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat maakunnan alueella toimivat työpajaorganisaatiot ja niiden henkilökunta, pajoilla olevat valmentautujat (kun mukanaolo rajoittuu toimenpiteisiin, jotka on kirjattu projektin tavoitteiden toteuttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin) sekä työpajojen kanssa yhteistyötä tekevät viranomaiset ja kuntien edustajat ja päättäjät. (Hyväksytty 19.1.2010, Lea Goyal)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välilliset kohderyhmät ovat sellaiset työttömät tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, joille pajavalmennuksesta voisi olla etua. (muutos 19.1.2010, Lea Goyal)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 127, joista naisia 62

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Arviolta noin 15 000 nuorta on tilanteessa, jossa he eivät kuulu minkään yhteiskunnan palvelujärjestelmän piiriin. Mikäli nämä nuoret syrjäytyvät yhteiskunnasta, syntyy yhteiskunnalle vuosien ajan ylimääräisiä kustannuksia heidän toimeentulonsa turvaamisen ja menetettyjen verotulojen kautta. Erityisesti palvelujärjestelmien välisissä nk. nivelvaiheissa olevien nuorten vaara pudota palvelujärjestelmän ulkopuolelle on melkoinen.

Nuorten työpajatoiminnalla on tavoitettu osa näistä nuorista. Opetusministeriön tavoitteena on moniammatillisen yhteistoiminnan avulla saavuttaa merkittävä osa näistä nuorista ja saada heidät eri palvelujärjestelmien piiriin. Työpajatoimijat ovat tässä moniammatillisessa verkostossa yksi mahdollisuus rakentaa yhteyksiä palvelujärjestelmästä toiseen siirryttäessä.
Tämä edellyttää pajojen toiminnan kehittämistä siten, että ne voisivat perustellusti esittää oman toimintansa tulokset eri yhteistyökumppaneille ja viranomaisille.

Työpajatoiminnan tunnettuuden lisääminen ja sen tulosten ja toiminnan näkyväksi tekeminen helpottaa kattavien palveluverkostojen aikaansaamista ja ehkäisee nuorten syrjäytymiskehitystä. Pajakentän heterogeenisyydestä johtuen työpajatoiminnan merkityksen arvioiminen on ollut vaikeaa ja siihen tarvitaan tulevaisuudessa lisää työkaluja.

Kattavan maakunnallisen yhteistyön aikaansaamisella voitaisiin hyödyntää jo toteutettujen hankkeiden kokemuksia, käynnistää yhteistyössä pajatoimintaa kehittäviä ja lisäresursseja tuovia hankkeita sekä vertailla eri työpajojen työtapoja ja mahdollisesti yhtenäistää työvalmennusmenetelmiä ja arviointijärjestelmiä kunkin pajatoimijan paikalliset lähtökohdat huomioiden. Lisäksi pajatoimijoiden tiiviimpi verkostoituminen mahdollistaisi yhteiset koulutukset ja vertaistuen pienillä henkilöresursseilla toimiville pajoille. Hankkeen toimintalue laajenee huhtikuussa 2010 käsittämään kaikki maakunnan seutukunnat.

Työpajahanketta hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, jonka lähimpänä yhteistyökumppanina toimii Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Hankkeen toimijoiksi haetaan maakunnan alueella toimivia työpajoja mahdollisimman laajasti.

Hankkeen tarkoituksena on työpajojen ammatillisen osaamisen ja laadun kehittäminen, palvelujen alueellisen kattavuuden edistäminen, joustavien oppimismahdollisuuksien lisääminen ja poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen.
Projektin tuloksena saadaan maakunnan alueen kattava, toimiva työpajojen verkosto, pajatoimijoille yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä ja toimenpideohjelma laadun kehittämiseksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen tiedotuksessa periaatteena on mahdollisimman suuri läpinäkyvyys. Tämän lähtökohdan sanelee jo hankkeen verkostomainen luonne. Verkoston toimivuuden perusta on riittävä ja ajantasainen tiedonkulku. Hankkeelle laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma.
Projektista tehdään esitteet ja laaditaan nettisivut. Projektin toiminnasta tiedotetaan laadittavan tiedotussuunnitelman mukaisesti myös maakunnan eri tiedotusvälineissä. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedotustoiminnan sujuvuuteen, onhan tiedon joustava kulkeminen moniammatillisen yhteistyön edellytys.
Tiedotustoiminnassa apuna käytetään journalistiikan opiskelijoita, jotka laativat lehtijuttuja ja toimittavat osan projektin tiedotusmateriaalista.
Projektin tuloksista tiedotetaan väliraportoinnin lisäksi laadittavalla vuosijulkaisulla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kuten projektin tiedotuksesta todetaan on läpinäkyvyys johtava periaate. Hyvien käytäntöjen leivittämisessä tämä tarkoittaa sitä, että projektin tuloksista kerrotaan sitä mukaa kun ne ovat luotettavasti kerrottavissa.
Hyvien käytäntöjen levittämisessä ovat avainasemassa maakunnan pajaverkosto, valtakunnalliset organisaatiot sekä muut alueelliset verkostot koko maan kattavasti.
Projektissa kehitettyjen hyvien käytänteiden levittäminen projektin toiminta-alueen ulkopuolelle aloitetaan vuoden 2010 aikana erillisillä levityshankkeilla. Osallistuminen SYNERGIA-verkoston toimintaan antaa mahdollisuuden levittää oppilaitosyhteistyössä aikaan saatuja tuloksia toisten projektien kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 494

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 316 776

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 377 017

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 367 800

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Toimintavolyymin ja osallistujamäärän osalta projekti ylitti asetetut tavoitteet. Laaja koulutustarjonta, joka pääasiallisesti tuotettiin projektihenkilöstön omin resurssein, tavoitti hyvin projektin kohderyhmät. Toiminnasta saatu palaute oli erittäin positiivista eikä puutteita juuri löytynyt. Projektihenkilöstön toteuttaman kriittisen itsearvioinnin perusteella löytyi muutamia epäonnistumisia, joiden merkitys kokonaisuuden kannalta oli vähäinen.
Toiminnan perusperiaatteina on ollut avoimuus ja yhteistyö. Ne näkyvät toteutettujen koulutustilaisuuksien luonteessa. Pääpaino on ollut yhteisessä keskustelussa, johon asiantuntijoiden kautta on tuotu uusia aineksia tarpeen mukaan. Yhteistyön avulla on pystytty luomaan sellaisia tuloksia, joita ilman osaamisalueiden yhdistämistä ja aikaisempien hankkeiden tuloksien hyödyntämistä ei olisi voitu saada aikaan.
Projektin resurssit on pyritty käyttämään sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin projektitoiminnan keinoin on pystytty konkreettisesti vaikuttamaan ja näin on rajallisilla resursseilla saatu aikaan näkyviä muutoksia toimintakentässä. Kehittämistyön asiakaslähtöisyyden periaatteen mukaisesti kehittämiskohteet on valittu yhteisesti koulutustilaisuuksien (Kehittävät Kesäpäivät) keskustelujen perusteella tai projektihenkilöstön suorittamien pajavierailujen yhteydessä. Yhteisesti asetettuja kehittämistavoitteita ovat mm. pajatoiminnan raportointijärjestelmän kehittäminen (PAR-järjestelmät), pajojen palvelupaletin kehittäminen kuvaamaan pajojen valmennustoimintaa sekä oppilaitosyhteistyön edistäminen. Näin valituilla kehittämiskohteilla on ollut takanaan kentän tuki ja ne on myös sen vuoksi otettu ilolla vastaan.
Projektin tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää seuraavia asioita:
1. PAR -tilastointijärjestelmät
2. Alueellinen sopimus opetussuunnitelmaperusteisten opintojen toteuttamisesta työpajaympäristössä
sopimusmalli Keski-Suomen Työpajayhdistyksen ja Bovallius- ammattiopiston välinen allekirjoitettu sopimus
KSTPY jatkaa sopimuspohjan laajentamista projektin päätyttyä
3.Työpajaverkoston kehittyminen
strateginen suunnitelma
KSTPY:n toiminnan aktivoituminen
pajojen välinen laajeneva yhteistyö eri kysymyksissä
koulutus- ja toimintakonseptit, joita voidaan hyödyntää
verkoston kehittämisessä
monialaisen yhteistyön kehittyminen, työpajojen merkityksen
tunnustaminen palvelujen tuottajina
4.Kehittämispotentiaalin lisääntyminen työpajoilla
uudet kehittämishankkeet, joita on suunniteltu yhdessä
(Pajatoiminnan puuttuvat palat, Jyväskylä, TyöKii,
Laukaa, Konnevesi, Äänekoski, Muurame)
halukkuus osallistumiseen lisääntynyt
pajaorganisaatioiden sisäiset kehittämiskoulutukset
Projektin toiminnan loppupuolella on kiinnitetty erityisesti huomiota projektin tulosten ja kehitettyjen hyvien käytänteiden jatkuvuuden turvaamiseen.