Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10918

Projektin nimi: KoutsiHäme

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kiipulasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0147520-0

Osoite: Kiipulantie 507

Puhelinnumero: 0368521

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kiipula.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kiipula.fi/koutsihame

Vastuuhenkilön nimi: Petteri Ora

Asema: Projektijohtaja

Sähköposti: petteri.ora(at)kiipula.fi

Puhelinnumero: 0503003764

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Vajaakuntoiset työttömät työnhakijat
Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat
Työpaikkojen henkilökunta
Koulutusorganisaatioiden opettajat ja henkilökunta
TE-toimistojen henkilökunta

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toimintaan kuulumattomien oppilaitosten ja yritysten henkilökunta (julkaisut, seminaarit).
Kunnallisen, maakunnallisen ja valtakunnan tason virkamiehet ja poliittiset päättäjät (julkaistu, seminaarit, tiedottaminen).
Opiskelijoiden omaiset ja verkostotoimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 304, joista naisia 156

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 422, joista naisia 246

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 34, joista naisten työpaikkoja 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48, joista naisten työpaikkoja 29

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 49, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 68, joista naisten tutkintoja 43

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vajaakuntoisten työllistyminen Suomessa on edelleen valtaväestöä heikompaa. Työttömyyden kasvaessa se on entistä haastellisempaa ja taantuman jälkeen Suomessa tullaan tarvitsemaan työvoimaa korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Oikein suunnatun koulutuksen ja tukitoimien kautta työmarkkinoilta löytyy paljon ns. matalamman osaamisen työpaikkoja. KoutsiHäme kehittää työvoimapoliittista koulutusta yhteistyössä TE-toimistojen, yritysten ja verkostokumppanien kanssa. Kehitystyö takaa mahdollisuuden ammatillisen koulutuksen antamiseen koko ikäluokalle työllistymiseen johtavana reittinä. Projektin pääpaino on työhönvalmennuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen ja yritysyhteistyön kehittämisessä. Koulutusten perustana on ns. työammattimalli, joka ei edellytä tutkintoa. Tutkintoon tähtääville työvaltainen polku päättyy oppisopimuskoulutukseen, jossa tutkinto viimeistellään työsuhteessa.
Työammattikoulutuksen onnistumiseksi ja sen parhaiden käytäntöjen mallintamiseksi tarvitaan
hankepartnereiden panosta työllistymispolulla:
TE-toimistot Riihimäellä, Forssassa ja Hämeenlinnassa kehittävät koulutusvalintojen välineistöä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Erityistä tukea tarvitseville (vajaakuntoiset) kehitetään yrityksissä työhönvalmennuspalveluja työtehtävien räätälöinnin ja työllistymisen avuksi.
Työnantajat otetaan mukaan koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Kouluttajien osaamisessa lisätään työvaltaiseen ongelmanratkaisuun perustuvan pedagogiikan hallintaa ja
verkostossa toimimisen taitoja. KoutsiHäme ei itse järjestä koulutusta, vaan osallistuu eri koulutuksiin kehittämisen moottorina:
Hyria koulutus Oy ja TE-toimistot: mm. lähihoitaja ja kiinteistöhoitaja ja/tai varastonhoitaja.
Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutus ja Hämeenlinnan TE-toimisto: mm. kaupan alan koulutukset ja hoiva-ala.
Faktia Koulus Oy ja TE-toimisto: mm. ravitsemusala ja puhdistuspalvelu (laitoshuoltaja/toimitilahuoltaja)
VATES-säätiö: työhönvalmennuksen koordinointi, arviointi ja kehittäminen
Projektin toimintatavat ja tuotteet ovat sovellettavissa myös muille paikkakunnille ja vastaavien toimijoiden toteutettaviksi:
Osallistujavalinnan malli työvoimapoliittiseen työammattikoulutukseen.
Yritysten kanssa toteutettavien työvoimapoliittisten koulutusmallien valikko ja työnantajayhteistyön
käsikirja
Malli työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmästä
Työhönvalmennuksen mallin identifiointi ja vaikutusten arvioinnin malli.
Malli työvaltaisesta ohjaavasta koulutuksesta (myös maahanmuuttajille).
Tuotekehitys- ja levittämistyön tueksi perustetaan asiantuntijaryhmä:
TV-koulutuksen työnantajayhteistyön ja työvaltaisten menetelmien kehittämisryhmä
Ryhmiin haetaan jäseniksi projektin toimijoiden lisäksi valtakunnallisia vaikuttajia ja vertaistoimijoiden edustajia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Primääriasiakastiedotus
- laaditaan koulutuskohtaiset esitteet sekä projektin yleisesite
- järjestetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia
Sisäinen tiedotus
- projektin yleisesite, tiedotustilaisuudet
- projektin tiedotuslehti neljännesvuosittain
- raportit ja viralliset selonteot
Ulkoisille yhteistyökumppaneille
- projektin yleisesite
- raportit
- tiedotteet ja julkaisut
- osallistuminen seminaareihin ja tapaamisiin
- lehtiuutisointi, artikkelit ja julkaisut
Elinkeinoelämälle
- kohdennettu tiedotus esitteillä ja henkilökohtaisilla käynneillä
- osallistuminen seminaareihin ja tapaamisiin
- lehtiuutisointi, artikkelit ja julkaisut
Päättäjille
- kohdennettu tiedotus esitteillä ja henkilökohtaisilla käynneillä
- osallistuminen seminaareihin ja tapaamisiin
- lehtiuutisointi, artikkelit ja julkaisut
Euroopan tasolla (yhteistyökumppanit, järjestöt ym.)
- osallistuminen seminaareihin ja tapaamisiin (EUSE, EfVET)
Vastuunjako ja kohdentaminen
Jokainen partneri vastaa omasta kohderyhmätiedotuksestaan. Yleisesitteet ym. tuotetaan hallinnoijan toimesta. Projektin toimintavaiheen alkaessa laaditaan yhteinen tiedotussuunnitelma, jossa eritellään organisaatiokohtaiset ja yleiset tiedotuksen tehtävät. Projektista tiedotetaan koko ajan. Projektin eri vaiheissa tiedotus kohdentuu eri tavoin. Arviointiprosessi
tukee tiedottamisen keskittymistä projektin ydinprosesseihin ja tärkeimpiin asiakkaisiin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosi 2009
-perusesite ja projektisuunnitelman täsmentäminen
-paikkakunnallisten yhteistyöverkostojen perustaminen
-kehittämisen teemaryhmien perustaminen
-osallistuminen VATES-päiville
- haetaan vertaisoppilaitoksia (3-5) yhteistyökumppaniksi ja järjestetään koulutustilaisuuksia
- ohjausryhmä: edunvalvojat + asiantuntijajäsenet (työhallinto, yrityselämä, kehittämisalueet); verkoston hyödyntäminen levittämiseen (koko projektin ajan).
Vuosi 2010
- yhteistoiminnalliset strategiset pajat
- työntekijä- ja työnantajapuolen liittokontaktit
- työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmän mallintaminen
- hyödynnetään levitysfoorumit kotimaassa ja kansainvälisesti
- järjestetään paikallisia seminaareja
Vuosi 2011
- julkaisun tuottaminen ja materiaalin testaaminen koulutuksissa
- alueelliset yhteistyöseminaarit
työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmän tuotteistaminen
Vuosi 2012
- loppuseminaari ja työhönvalmennuksen toimintamallien ja vaikuttavuuden tutkiminen
- väliraportti ja loppuraportti
- julkaisujen ja muun levitysmateriaalin valmistuminen
Yleisesti koko projektin ajan:
konsultatiivinen levitysmalli: toiminnan aikainen yhteistyö
- kehittämiskohteista tehtävä konkreettisia:
- partnereiden yhteistyö tehdään kehittämiskohteiden (-teemojen) mukaisesti
-kehittämisteemojen ympärille voidaan perustaa asiantuntija- tai vertaisryhmiä, jotka tukevat kehittämistä ja levittämistä projektin ulkopuolelta

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 758 820

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 754 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 825 718

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 823 662

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti syntyi siitä tarpeesta, että lähitulevaisuudessa tarvitaan uusia työntekijöitä korvaamaan eläkkeelle siirtyviä. Suomessa on suuri joukko työttömiä työnhakijoita, joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille ilman tukea. Oikein suunnatun koulutuksen ja sitä tukevan työhönvalmennuksen avulla on mahdollista löytää työmarkkinoilta omaa osaamista vastaavia työtehtäviä, joissa ei tarvita välttämättä koko ammatillista perustutkintoa. Tämä edellyttää kuitenkin kiinteää yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, työnantajien ja TE-toimistojen kesken.

Työvaltainen oppiminen on havaittu hyväksi, käytännön läheiseksi tavaksi oppia. Työnantajilla on mahdollisuus saada valmiiksi perehdytetty työntekijä ja opiskelijalla mahdollisuus oppia juuri kyseisessä työpaikassa tarvittavat työtaidot, mikä parantaa työllistymisen mahdollisuuksia. Opiskelija saa työkokemusta ja todellisen kuvan ammatin vaatimuksista. Esimerkkeinä työvaltaisesta oppimisesta ovat tuettu oppisopimus lähihoitajiksi opiskeleville ja Tekemällä ammattiin -työvoimakoulutus (molemmissa työhönvalmentajan tuki).

Työhönvalmentajan tuki työllistymisessä on erittäin kustannustehokas hyvä käytäntö.

Ohjaamo-tukipalvelu koulutuksen aikana ja sen jälkeen on hyväksi osoittautunut ja tarpeellinen käytäntö.

Työnhakuklubi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi löytää oma työllistymisreitti. Työnhakuklubi tehostaa työpaikan löytymistä niillä ihmisillä, jotka ovat saaneet koulutuksensa loppuun mutta eivät vielä ole työllistyneet. Työnhakuklubin tehokkuus perustuu pienryhmään ja vahvaan vertaistukeen.

Konkreettinen hyvä käytäntö on julkaisu Työ(hön)valmennus on taitolaji, jossa kuvaillaan käytännönläheisesti projektin aikana kehitettyä työvaltaista oppimisen mallia, työhönvalmennusta ja erilaisia työllistymisen tukimuotoja. Julkaisu on erittäin ajankohtainen ja kattava esitys työhönvalmennuksesta Suomessa.

Oppilaitosten, työnantajien, työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen avoin, konkreettinen yhteistyö mahdollistaa uusien työpaikkojen löytymisen ja kehittää koulutusta. Yritysten valmiudet ottaa työntekijöiksi vajaakuntoisia henkilöitä kasvavat. Kouluttajien kyky ja uskallus tehdä yhteistyötä yritysten kanssa voimistuu. Työvoimahallinnon ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien virkailijoiden ohjauskyky paranee. Työhönvalmentajien osaaminen kohoaa. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa työpaikat on etsittävä ja ne on räätälöitävä henkilökohtaisesti. Tässä työssä tarvitaan hallintorajat rikkovaa yhteistyötä ja osaavaa työhönvalmennusta.

Projektin koulutus- ja työllistämismalli on tarkoitettu ensisijaisesti erityistä tukea tarvitseville työnhakijoille, jotka kokevat työllistymisensä vaikeaksi. Projektista hyötyvät myös ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijat, työpaikkojen henkilökunta, koulutusorganisaatioiden opettajat ja työ- ja elinkeinotoimistojen virkailijat. Tulosten levittämisvaiheessa kohderyhmään kuuluvat kunnallisen, maakunnallisen ja valtakunnan tason virkamiehet ja poliittiset päättäjät.
Projekti oli vahvasti Kanta-Hämeen alueella tapahtuva ammatillisten koulutusorganisaatioiden, työ- ja elinkeinotoimistojen ja työnantajien yhteistyöhanke. Jokainen koulutusorganisaatio vastasi yhteistyöstä ja sen toteuttamistavoista omalla alueellaan: Faktia Koulutus Oy toimi pääsääntöisesti Forssassa, Hyria koulutus Oy Riihimäellä ja Hyvinkäällä, Kiipulasäätiö Janakkalassa ja Hämeenlinnassa ja VATES-säätiö Helsingissä. Mukana olivat myös Kanta-Hämeen kaikki TE-toimistot.

Projektiin valittiin mukaan sellaisia perustutkinto-opiskelijoita, jotka tarvitsivat erityistä tukea opinnoissaan (esim. oppimisvaikeudet ja elämänhallinta) sekä työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijoita (Tekemällä ammattiin -koulutus ja tuettu lähihoitajakoulutus), joiden tavoitteena oli työllistyminen tai osatutkinnot. Työnantajaorganisaatiot valikoituivat opiskelijoiden työssäoppimisen perusteella. Opiskelijat etsivät työssäoppimispaikkansa pääsääntöisesti itse. Yhteistyötä tehtiin työssäoppimisen ohjaamisessa. Työnantajien kanssa suunniteltiin koulutuksia yhdessä ja heidän oli mahdollista löytää uusia työntekijöitä koulutuksen kautta tai koulutusorganisaation suosittelema-na. Kohderyhmään saatiin niitä henkilöitä ja yrityksiä, joita tavoiteltiinkin.

Projektin toimenpiteiden kohteena olleista ja päättäneistä 335 henkilöstä työllistyi 111. Kaikkiaan projektissa aloitti 462 henkilöä (tavoite oli 304). Uusia työpaikkoja syntyi 48. Tutkintoja suoritettiin 68 ja osatutkintoja 66 kappaletta. Projektin tavoitteena oli saada yrityksiä mukaan 79 kappaletta. Toteutuma oli 66, mutta muita mukaan tulevia organisaatioita (kuntaliitot, kunnat, järjestöt) oli reippaasti yli tavoitteen. Toteutuma oli 39, kun alkuperäinen tavoite oli 15. Projektin määrälliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin.