Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10926

Projektin nimi: Työelämä tutuksi - työssäoppiminen tavaksi

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä / Koulutuskeskus Salpaus

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: (03) 828 11

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.salpaus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.salpaus.fi/tyoelamajaksohanke

Vastuuhenkilön nimi: Hannu Hannila

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: hannu.hannila(at)salpaus.fi

Puhelinnumero: 050 538 2362

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Työpaikkaohjaajakoulutuksiin osallistuvat henkilöt eli työssäoppimispaikkoina toimivien yritysten ja organisaatioiden työpaikkaohjaajat, työelämäjaksoille lähtevät opettajat ja kouluttajat, projektin valmennus- ja suunnittelutyöhön osallistuvat opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö, työelämäjaksojen aikana tapahtuvaan pedagogiseen kehittämiseen osallistuva muu työssäoppimispaikkojen henkilöstö sekä pedagogisena asiantuntijana toimivan organisaation henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat opiskelijat ja opettajat, jotka eivät osallistu työpaikkaohjaajakoulutukseen tai työelämäjaksoille, yhteistyöoppilaitosten opettajat sekä työssäoppimispaikkoina toimivien yritysten ja organisaatioiden muu henkilöstö. Välillisinä kohderyhminä ovat elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sidosryhmät sekä pedagogisesta asiantuntijuudesta vastaavien yhteistyökumppaneiden muu kuin varsinaiseen projektiin osallistuva henkilöstö opetuksen työelämälähtöisyyden, yrittäjyyden sekä pedagogisen kehittämisen myötä.

Projektin toiminta kohdistuu ja "jalkautuu" välillisten kohderyhmien toimijoihin sisäisten koulutustapahtumien sekä verkostoitumisen kautta tapahtuvalla levittämisellä. Tämä toiminta tapahtuu pääasiallisesti projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien toimijoiden kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 265, joista naisia 180

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 453, joista naisia 251

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämä tutuksi - työssäoppiminen tavaksi -hankkeessa toteutetaan 65 opettajien työelämäjaksoa. Työelämäjaksoihin osallistuvat ammatillisten aineiden opettajien lisäksi myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajia (ATTO-opettajia).

Työelämäjaksojen toteuttamisen lisäksi koulutetaan uusia työpaikkaohjaajia sekä täydennyskoulutetaan aikaisemmin työpaikkaohjaajan koulutuksen käyneitä uudistettujen tutkinnon perusteiden asettamien tarpeiden pohjalta. Projektissa päivitetään olemassa olevia työpaikkaohjaajien koulutuksen opetusmateriaaleja sekä toteuttamismalleja, joissa on huomioitu uudistettujen tutkinnon perusteiden asettamat haasteet. Projektin tarkoituksena on kehittää uudistettujen tutkinnon perusteiden pohjalta päivitetty verkossa ja painotuotteena oleva sekä aikuis- että ammatilliseen peruskoulutukseen soveltuva työelämälähtöinen koulutusmateriaali työpaikkaohjaajien kouluttamiseen, joka integroidaan osaksi koulutuksen järjestäjän normaalina toimintana toteutettavan työpaikkaohjaajakoulutuksen koulutusmallia.

Projektin erityisenä laadullisena tavoitteena on synnyttää uusi opettajuuskulttuuri, jossa valmennetut ja työelämäjakson suorittaneet ammatillisten aineiden opettajat omaksuvat taidot toimia, opettaa ja ohjata työpaikoilla uusissa oppimisympäristöissä. Työelämäjaksoja suorittaneiden opettajien osaaminen työpaikkaohjaajien kouluttajina, työelämälähtöisten opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäjinä on kehittynyt uusittujen tutkinnon perusteiden viitekehyksessä.

Työelämäjaksoille osallistuville ammatillisille opettajille pidetään viikon mittainen koulutus ennen työelämäjakson alkua. Tälle ns. valmennusviikolle luodaan toimintamalli ja koulutusmateriaali, jonka avulla annetaan opettajille työkalut kohti uutta opettajuuskulttuuria. Tässä otetaan erityisesti huomioon työssäoppimisen laatuun liittyvät linjaukset. Viikon tavoitteena on kouluttaa opettajat TPO-kouluttajiksi ja viemään koulutuksen kehittämisen tärkeitä elementteja työpaikoille. Opettajat valmennetaan tuomaan omaan työhönsä ja työyhteisöönsä työelämälähtöistä näkökulmaa ja ottamaan sitä käyttöön ammatillisessa opettajuudessaan.

ATTO-opettajille järjestetään kahden päivän valmennus ja luodaan toimintamalli, jossa opettajat ovat osan työelämäjaksostaan ammattiaineen opettajien mukana seuraamassa ammatillisten aineiden opetusta ja yhdessä ammattiopettajien kanssa tutkintokohtaistamassa ATTO-opintoja.

Kehitetään malli, jossa työelämäjaksoille osallistuneet opettajat toimivat työyhteisöissään tutor-opettajina. Tutor-opettajien tehtävänä on edistää työelämälähtöistä opetusta yhdessä muiden koulutusalan opettajien kanssa.

Yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään. Yhteistyön avulla luodaan ja kehitetään eri koulutusaloille toimivia työpaikkaohjaajien koulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen toteutusmalleja, joista tiedotetaan valtakunnallisesti erilaisten verkostojen kautta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen on jatkuvaa. Projektille on tehty viestintäsuunnitelma (hakemuksen liite), jonka mukaisesti tiedottaminen tapahtuu. Tiedottamiseen kuuluu projektiesitteen laatiminen, www-sivut Koulutuskeskus Salpauksen www-sivuille sekä projektin kuvauksen ja asiakirjojen (muistiot, pöytäkirjat, talousseuranta) vieminen Projektori -projektinhallintaohjelmaan, josta projektin etenemistä on mahdollista seurata koko hankkeen ajan.

Sisäisesti projektista tiedotetaan ja sitä markkinoidaan koulutusjohtajatiimissä ja johtotiimissä, Salpauksen nuorten koulutuksen kehittämisryhmässä (NUKE) sekä aikuiskoulutuksen kehittämisryhmässä (AIKE). Lisäksi projektista tiedotetaan sisäisesti lyhytkestoisissa infotilaisuuksissa Salpauksen eri toimipisteissä (esim. opettajankokoukset).

Ulkoinen tiedotus ja markkinointi työelämäyhteistyökumppaneille tapahtuu erikseen laadittavilla markkinointi- ja tiedotusmateriaaleilla, kutsutilaisuuksilla sekä työelämäjaksojen ja työpaikkaohjaakoulutuksen yhteydessä henkilökohtaisilla kontakteilla jatkuvasti. Muiden projektien toimijoille tiedotetaan rahoittajan ja yhteistyökumppanien järjestämissä verkottumistilaisuuksissa vuosittain. Rahoittajalle projektista tiedotetaan lisäksi säännöllisesti seurantaraporttien kautta sekä ohjausryhmän kokouksissa.

Projektin loppuvaiheessa tulosten julkistamisen keskeisenä foorumina toimivat loppuseminaari, loppujulkaisu ja loppuraportti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hakemuksen liitteenä oleva viestintäsuunnitelma sisältää tarkan selvityksen tiedottamisesta. Keskeiset toimenpiteet ovat:

2009
- esitteen laatiminen (4-5/09)
- Koulutuskeskus Salpauksen www-sivut ja tiedot Projektori -projektinhallintaohjelmaan (5/09)
- esittely tavoitteista, tuloksista ja toimintamalleista Salpauksen www-sivuilla (5-12/09)
- esittely tavoitteista, tuloksista ja toimintamalleista Salpauksen opettajille ja esimiehille (3-12/09)
- esittely tavoitteista, tuloksista ja toimintamalleista työelämäneuvottelukuntien ja ammattiosaamisen toimikunnan jäsenille (syksy 2009)
- esittely tavoitteista, tuloksista, toimintamalleista ja taloudesta ohjausryhmälle (syksy 2009)
- esittely tavoitteista, tuloksista ja toimintamalleista työelämän edustajille (5-12/09)
- esittely tavoitteista, tuloksista ja toimintamalleista rahoittajan ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kehittämiskumppanuus -hankkeen sekä muiden yhteistyökumppanien hankkeiden verkostotapaamisissa (5-12/09)

Vuonna 2010 ja 2011 tiedotus ja tulosten, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittäminen toteutetaan samoille kohderyhmille ja verkostoille vastaavasti ja samojen aikatauluperiaatteiden mukaan kuin vuonna 2009.

Vuonna 2010 toteutetaan lisäksi:
- väliseminaari tulosten ja toimintamallien levittämiseen (syksy 2010)

Vuonna 2011 toteutetaan lisäksi (ei väliseminaaria):
- loppuseminaari tulosten ja hyvien käytänteiden levittämiseksi (10-11/11)
- loppujulkaisu (10-11/11)

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 498 040

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 498 040

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 585 929

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 588 129

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaajana työmarkkinoille

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tuloksia voidaan pitää onnistuneena. Määrälliset tulokset saavutettiin ja pääosin myös ylitettiin. Kuitenkin hankkeen kokonaisbudjetti ylittyi merkittävästi. Aivan projektin loppuvaiheeseen asti viedyt opettajan työelämäjaksot olivat suurimpana syynä tähän. Rahoituksen osalta pyrittiin käyttämään koko myönnetty hankerahoitus. Täydennyskoulutettujen työpaikkaohjaajien lukumäärä ei saavuttanut asetettua tavoitetta, vastaavasti peruskoulutettujen työpaikkaohjaajien määrä pystyttiin hieman ylittämään.

Opettajan työelämäjaksot osoittivat, että tällaisella kehittämistehtäviin perustuvalla opettajien työelämäjaksotoiminnalla saadaan alan opetus vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.

Myös laadulliset tulokset tyydyttivät opettajia ja heidän esimiehiään. Kaikki opettajat saivat itselleen ja toivat oppilaitokseen uutta voimaannuttavaa vaikutusta alan opetukseen. Oli jopa yllätys, että ei ollut yhtään opettajaa, joka olisi tuonut negatiivista viestiä työelämäjaksostaan. Tähän oli kuitenkin etukäteen jopa varauduttu, koska lähtijöissä oli opettajia, jotka määrättiin lähtemään työelämäjaksolle. Palautteissa tuntui, että juuri näiden opettajien osalta tilanne kääntyi erityisen positiiviseksi. Näiden henkilöiden haastatteluissa tuli esille työelämäjaksolle lähdön pelkotiloja ja ehkä juuri näiden asioiden laukeaminen työelämäjaksolla toi esille normaalia suuremman onnistumisen tunteen.

Hankehakemuksessa luvattiin tehdä paljon monipuolisia kehittämistehtäviä. Tämä johti myös suoraan projektipäällikön työtehtävien määrään. Projektijohtamisen ja organisointitehtävien lisäksi tulee ehkä vähäteltyä osallistuvien opettajien ohjauksen ja tuen tarvetta, niin ennen työelämäjaksoa kuin sen aikanakin. Tähän kaikkeen projektipäällikölle hankehakemuksessa varattu n. 11 tunnin aikaresurssi viikossa ei enää tahtonut riittää.