Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10930

Projektin nimi: OKSA -projekti, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Itä-Hämeessä

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Heinolan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1068892-9

Osoite: Rauhankatu 3

Puhelinnumero: 03 - 849 30

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.heinola.fi/oksa-projekti

Projektin kotisivun osoite: www.heinola.fi/oksa-projekti

Vastuuhenkilön nimi: Kirsi Korttila

Asema: Sosiaali- ja terveysjohtaja, Heinolan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi

Sähköposti: kirsi.korttila(at)heinola.fi

Puhelinnumero: 03 - 849 4200

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hartola, Heinola, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Heinolan seutukunnan haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat. Työllistymiseensä tukea tarvitsevat työnhakijat. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät-, vaikeasti työllistyvät- ja nuoret työnhakijat sekä maahanmuuttajat. Yhteistyökumppanit syrjäytymisen ehkäisyssä.
Projektin varsinaisina kohderyhmiä ovat:
- ikääntyvät työttömät, joilla on alhainen koulutustaso
- rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat henkilöt
- vaikeasti työllistyvät työnhakijat, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset henkilöt joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita työllistyä
- nuoret, jotka ovat aikeissa keskeyttää opintonsa tai jotka eivät hakeudu omaehtoisesti koulutukseen sekä koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat nuoret
- epätyypillisen työsuhteen vuoksi ongelmia kohtaavat ja löyhästi työmarkkinoihin kiinnittyneet työnhakijat
- alueen yhteistyökumppanit ja välityömarkkinoilla toimivat organisaatiot, jotka toimivat syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työttömien työllistämisen edistämiseksi

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kuntien sosiaali- ja terveystoimet ja muut hallintokunnat, työvoimahallinto, kolmannen sektorin toimijat ja muut yhteisöt ja verkostot, jotka toimivat välityömarkkinoiden palveluja tuottavina ja yhteistyötä tekevinä organisaatioina, alueella toimivat välityömarkkinoihin sidoksissa olevat muut hankkeet, eri työnantajat

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 555, joista naisia 275

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 455, joista naisia 157

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 12, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OKSA -projektin keskeinen tavoite: Alueen välityömarkkinoiden toiminnan kehittäminen, joka toteutuu projektin osatavoitteiden kautta. Niitä ovat mm. moniammatillisen yhteistyön lisääminen, toimijoiden määrän, volyymin lisääminen ja kouluttaminen, valmennustoimintojen sisältöjen kehittäminen tavoitteena aktivointiasteen nostaminen, sekä työllistymis- ja sijoittumismahdollisuuksien lisääminen. Kehitystyötä tehdään aidossa toimintaympäristössä, kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa. Projekti-idea on lähtöisin alueen toimijoilta, jotka ovat ilmaisseet tarpeensa välityömarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi.
Varsinaiset kohderyhmät:
- ikääntyvät työttömät, joilla on alhainen koulutustaso
- rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneet ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla kohtaavat henkilöt
- vaikeasti työllistyvät työnhakijat, kuten pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita työllistyä
- nuoret, jotka ovat aikeissa keskeyttää opintonsa tai jotka eivät hakeudu omaehtoisesti koulutukseen sekä koulutuksesta työelämään siirtymässä olevat nuoret
- epätyypillisen työsuhteen vuoksi ongelmia kohtaavat ja löyhästi työmarkkinoihin kiinnittyneet työnhakijat
- alueen yhteistyökumppanit ja välityömarkkinoilla toimivat tahot, jotka toimivat syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työttömien työllistämisen edistämiseksi
Keskeiset toimenpiteet:
- Moniammatillisen yhteistyön käynnistäminen asiakkaiden saamiseksi ja toimintapolkujen luomiseksi
- Asiakkaiden ohjaaminen ja valmentaminen kohti työelämää, koulutusta tai muuta ratkaisua
- Julkisten työvoimapalvelujen suunnittelu ja hankinta, joilla parannetaan asiakkaiden työllistymisvalmiuksia
- Kohdennettujen palvelujen hankkiminen projektin asiakkaille. Kuten esim. oppimisvaikeuksiin, päihde- ja mielenterveyteen liittyvät erityispalvelut
- Työ- ja yksilövalmennuksellisen kulttuurin ja työotteen kehittäminen verkostossa ja hankkeen sisällä
- Toimintamallien luominen ja kehittäminen, joilla voidaan parantaa työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuutta avoimille työmarkkinoille sijoittumisen näkökulmasta
- Ammatillisen yhteistyön kehittäminen, koulutuksien, konsultaatioiden ja hyvien käytäntöjen siirtämisen avulla. Verkoston ammatillista kehittämistä tehdään VÄLKE -hankkeen kanssa.
- Konkreettisen yhteistyön mallintaminen ja juurruttaminen käytäntöön
- Organisaatio- tai hallintomallinvaihtoehtojen selvittäminen ja raportointi toimenpidesuosituksineen
Arvioidut tulokset ja vaikutukset:
Laadulliset vaikutukset näkyvät pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen vähenemisenä, aktiivitoiminnan ja työllisyyden lisääntymisenä sekä elämänhallinnan paranemisena.Välityömarkkinoiden toimijaverkoston toiminta ja yhteistyö tehostuu, seutukunnan työvalmennuskulttuuri kehittyy sekä mahdollinen työvalmennusäätiö syntyy. Työvoimansaatavuus paranee. Aktiivinen yhteistyö vahvistuu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotussuunnitelma: Tehdään aktiivista tiedottamista ja markkinointia, jossa hyödynnetään tiedotusvälineitä ja yhteistyöverkostoa. Ohjausryhmä tiedottaa taustaorganisaatioilleen. Projektista tehdään esite, kotisivut internettiin, tiedotteita ja projektin hankesuunnitelmaa jaetaan kumppaneille. Järjestetään
tiedotustilaisuuksia. Projektista kerrotaan eri tapaamisissa. Projekti osallistuu myös kumppaneiden tilaisuuksiin.
Rekrytointi-/markkinointivaihe
Mitä:Projektin tarkoitus, tavoitteet, toimenpiteet
Milloin:2009
Kenelle:Projektin kohderyhmä, yhteistyökumppanit, ohjausryhmä
Miten:Tiedotustilaisuuksilla, jaetaan projektin esittettä ja hankesuunnitelmaa, hyödynnetään internettiä, henkilökohtainen tiedottaminen, tiedotusvälineiden ja yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuva tiedottaminen
Toteutusvaihe
Mitä:Projektin tavoitteet, toimenpiteet, yhteistyöasiat ja eri kumppaneiden kanssa tapahtuva toiminta
Milloin:2009 - 2011
Kenelle:Projektin kohderyhmä, yhteistyökumppanit, rahoittajat
Miten:Tiedotustilaisuudet, jaetaan projektin esitettä ja hankesuunnitelmaa, hyödynnetään internettiä, henkilökohtainen tiedottaminen, yhteistyöverkoston kautta tapahtuva tiedottaminen, markkinointi
Tulosten levittäminen
Mitä:Kehitettyä ja toteutettua toimintamallia, projektin tuloksia ja vaikutuksia
Milloin:2011 - 2012
Kenelle:Projektin rahoittajille, yhteistyökumppaneille, toimintamallista hyötyville tahoille
Miten:Tiedotustilaisuuksia, seminaareja, raportit, vierailukäynnit.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin levityssuunnitelma
Mitä levitetään:Projektissa kehitettyä ja toteutettua yhteistyömallia seutukuntatasolle hoitamaan asioita tehokkaammin, monipuolisemmin,yhteistyötä vahvistaen. Verkoston toimintamallia, jolla voidaan parantaa työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuutta avoimille työmarkkinoille sijoittumisen näkökulmasta, Verkoston toiminnan ammatillista kehittymistä, toteutettujen koulutuksien, konsultaatioiden ja hyvien käytäntöjen omaksumisen kautta, Syntyneitä organisaatio- tai hallintomallivaihtoehtoja toimenpidesuosituksineen. Projektin muita hyviä käytäntöjä, tuloksia ja vaikutuksia.
Milloin: 2011 - 2012
Kenelle: Alueen kuntien virkamies- ja poliittinen johto, työvoimatoimistot, eri kolmannen sektorin toimijat, yhteistyökumppanit, koulutusorganisaatiot, työnantajat, työnhakijat.
Kansallisella tasolla työ- ja elinkeinoministeriö, alueelliset TE -keskukset, alueelliset
työvoimatoimistot, alueelliset koulutusorganisaatiot, alueelliset välityömarkkinatoimijat
Millä välineillä: Tiedotustilaisuuksia, seminaareja, tiedotteet, raportit, vierailukäynnit, internetin ja tiedotusvälineiden kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 830 008

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 741 779

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 030 258

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 931 137

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työllistymismahdollisuuksien kartoitusvaiheessa kävi ilmi, että suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä ei ollut valmiuksia suoraan työelämään tai koulutukseen, vaan esisijainen toimenpide oli aloittaa elämänhallinnan asioilla ja muilla työllistymistä edistävillä palveluilla, kuten kuntouttavalla työtoiminnalla tai kartoitusjaksolla.

Aloittaneille asiakkaille kohdentui välikeskusteluineen n. 1800 toimenpidettä, joista pitkäkestoisia oli 343 osallistujalle pitäen sisällään erilaisia toimenpiteitä 3 – 10. Lyhtykestoisia toimenpiteitä oli kaikkiaan 112, joissa tapaamiskertoja oli 1 – 3. Osa asiakkaita toimi suunnitelmien toteuttamisen suhteen välinpitämättömästi olematta noudattamatta sovittuja asioita tai varattuja aikoja. Heitä ei aina tavoitettu puhelimitse, vaan yhteys otettiin uudelleen kirjeitse, missä asiakkaalle varattiin uusi aika uutta suunnitelmaa varten. Tarkemmat tiedot löytyy liitteenä olevasta taulukosta.

Asiakkaissa oli myös niitä, joiden ei katsottu hyötyvän hankkeesta, koska heillä ei ollut yhteistyöhön edellyttämää motivaatiota, tai katsottiin, että ikä tai terveydellinen tila mahdollisti siirtymisen eläkejärjestelyihin. (Tarkempi tilastointi löytyy liitteenä olevasta taulukosta.)

- Projektin henkilöstö oli mukana perustamassa omaishoitajien yhdistystä Heinolan Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry:n perustamistoimenpiteiden konsultoinnissa ja laadinnassa.

- Projektin vuoden 2009 aikana perustama Aitta – verstas siirtyi pysyväksi toiminnaksi Heinolan kaupungin työllisyystoimintaa ja samalla toiminnan pyörittämiseen palkattiin kuntaorganisaation kautta (3) työsuunnittelijaa vastaamaan toiminnoista. Aitan toiminta pohjautuu pääasiassa sosiaaliseen kuntoutukseen ja siellä vaikeasti työllistettävät osallistujat voivat työsuunnittelijoiden ohjauksessa toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa. V. 2011 Aitta-verstaan toiminta laajentui toiseen työpisteeseen tekemään Peltonen Ski Oy:lle alihankintatöitä.

- Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakkaat osallistuivat Oksa-projektin elämänhallinta- osioon.

- Toimintajakson aikana käynnistyi Oksan ja Tamora Oy:n järjestämä työvalmentajakoulutus (40 ov), johon osallistui 12 välityömarkkinoilla työvalmentajan työssä toimivaa osallistujaa. Koulutuksen myötä osallistujien ja toimijatahojen toimesta syntyi kirjanen "Kertomus työvalmentajan työstä". Lisäksi hyväksytysti suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus myöhemmin suorittaa OPH:n hyväksymä näyttötutkinto työvalmentajan työstä.
- Hankkeen aikana toteutettiin kolme talous- ja velkaneuvontakoulutusta sidosryhmille Heinolassa ja Sysmässä yhteistyössä taloudenneuvontapalvelu
- Yritysyhteistyötä tehtiin mm. Heinolan Työkeskus Oy:n ja Kuusakoski Oy:n kanssa. Yhteistyössä Työkeskuksen ja Kuusakosken kanssa syntyi Reumantielle entisiin Aitta-verstaan tiloihin Työkeskuksen Työvalmennusyksikkö, joka tekee alihankintatöitä mm. Kuusakoskelle.
- Yhteistyötä tehtiin Vierumäen Urheiluopistolla toimivan Sportpolis- hankkeen kanssa. Heidän kanssa kartoitettiin erilaisten yhteistyön mahdollisuuksia. Käytäntöön asti eteni Urheiluopiston pelivälineiden korjaus Aitta-verstaalla. Vierumäen Urheiluopistolle sijoittui Oksa-projektin kautta henkilö työharjoitteluun ja hän on edennyt liikuntapaikkahoitajan koulutukseen. Samantyylistä yhteistyötä tehtiin myös Heinolan seurakunnan kanssa, suurimpana työnä Aitta-verstaan osallistujien osallistuminen siunauskappelin remonttiin.

Suositukset projektin jälkeiseksi toimintatavaksi ja kehittämiseksi:
- Sosiaalitoimistoissa ja TE -toimistolla on käytössä runsaasti palveluita. Niiden rakentaminen asiakaslähtöiseksi toimintamalliksi, jossa asiakas on keskiössä ja kokonaistilanne arvioidaan tehokkaammin.
-Eri toimijatahojen toteuttaman ja tietotaitoa hyödyntävän katkeamattoman palveluketjun prosessoiminen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta asiakkuuden loppuun saakka. Vältetään tekemästä päällekkäin asioita.
-Yksilövalmentamisen heikko resursointi peruspalveluissa. Yksilövalmennus ja -ohjaus tulisi olla osa asiakkaan työelämän polutusta ja elämänhallinnan eri asioiden huomioimista. Yksilövalmentamisen tarpeellisuus tulisi huomioida myös lastensuojelun sosiaalityössä.
-Kuntiin tulisi palkata työllisyys asioista vastaava työllisyyskoordinaattori, jonka alaisuuteen keskitetysti ohjattaisiin työllisyysasioiden hoito. Näin ollen eri viranomaisten ja välityömarkkinoilla toimijoiden olisi helpompi ja tavoitteellisempi toimia, kun asiat koordinoidaan keskitetysti. Myös toimintamallit yhtenäistyisivät ja kehittyisivät kaikkia hyödyttävällä tavalla.
- Välityömarkkinoilla tulisi olla monenlaisia ja – tasoisia työtoimintapaikkoja. Kohderyhmä on hyvin kirjava. Joillekin esimerkiksi työpajat ovat pysyvä paikka, kun toisille se on läpikulku paikka. Työtehtävissä tulisi myös olla valinnanvaraa, jotta kaikille löytyisi mielekäs ja motivoiva tehtävä.