Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10933

Projektin nimi: Aluekehityksen ja innovaatio-osaamisen ammatillisesti painottunut jatkotutkintokoulutushanke

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuusamon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186418-5

Osoite: Kaiterantie 22

Puhelinnumero: 040 860 8600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuusamo.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Erkki Hämäläinen

Asema: Sivistystoimenjohtaja

Sähköposti: erkki.hamalainen(at)kuusamo.fi

Puhelinnumero: 0400 890 312

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan

Kunnat: Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Jatkokoulutus- ja kehittämishanke on suunnattu yliopistollisen maisteritutkinnon omaaville työssäoleville henkilöille. Maisterintutkinto tulisi olla hallintotieteelliseltä tai yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta. Myös muun yliopistollisen loppututkinnon omaavan on mahdollista osallistua ohjelmaan, mikäli kyseiseen tutkintoon kuuluvat laajahkot sivuaineopintokokonaisuudet hallintotieteistä ja yhteiskuntatieteistä (sosiologia) tai ne suoritetaan koulutusohjelman yhteydessä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Alustavissa tarve- ja osallistumiskartoituksissa on tullut ilmi, että monet suunnitelluista tutkimusaiheista tulisivat koskemaan joko suoraan henkilön omaa tai alueella toimivaa yritystä tai organisaatiota. Näitä tutkimuskohteina olevia organisaatioita voidaan pitää projektin välillisinä tahoina.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29, joista naisia 15

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten tutkintoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten tutkintoja 1

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutusohjelman tarve nousee sekä globaaleista että kansallisista yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista, jotka muovaavat alue- ja yhdyskuntajärjestelmien eriytymiskehitystä sekä koulutus- ja osaamistarpeita. Ohjelman lähtökohtana on, että kehittämistyön eri osa-alueiden ja tutkimuksen välinen vuorovaikutus tulee olemaan yhä keskeisempi tekijä alueiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Innovaatio-osaamisen kehittäminen vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja tätä kautta taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Koillismaan osaamisstrategiassa 2010 on innovaatio-osaaminen nostettu keskeiselle sijalle alueellisessa kehittämisessä. Korkeakoulujen ja alueen välisellä yhteistyöllä on yhä keskeisempi rooli innovaatioiden ja osaamisen tuottami-sessa ja aluekeskusten toiminnassa. Alueen menestyminen ja kilpailukyvyn säilyminen edellyttää myös toimijoilta erityistä innovaatio- ja aluekehitysosaamista, jotta kyettäisiin paremmin soveltamaan ja hyödyntämään erilaisia yhteistyöverkostoja ja osaamisresursseja alueen kehittämistyössä sekä tuottamaan uutta tietoa ja lähestymistapoja alueellisten muutoshaasteiden ratkaisuissa.

Innovaatio-osaamisen kehittäminen edellyttää yliopistotasoista osaamista. Pohjois-Suomesta on puuttunut alueelliseen kehittämiseen ja innovaatio-osaamiseen keskittyvää korkeamman asteen ammatillinen erikoistumiskoulutus. Ammatillisesti painottuneessa jatkotutkintokoulutuksessa syvennytään järjestelmällisesti, sekä teoreettisesti että käytännöllisesti innovaatio-osaamisen ja aluekehityksen erikoisaloihin. Ammatillisen jatkotutkintokoulutuksen lähtökohtana on alueellisen innovaatio-osaamisen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan kehittämisotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Tavoitteena on syventää aluekehitystyön asiantuntijuutta ja vahvistaa Koillis-Suomen aluekehitysosaamista ja kehittämistä. Erikoistumiskoulutus ei tähtää ensisijaisesti tutkijakoulutukseen, vaan alueellisen innovaatio-osaamisen syventämiseen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen keinoin.

Koulutusohjelman keskeisenä ideana on kytkeä yhteen yliopistollinen jatkotutkintokoulutus ja ammatillinen asiantuntijuus alueellisessa kehittämistyössä. Ohjelmassa korostetaan paitsi innovaatio-osaamisen ja alueellisen kehityksen teoreettista ymmärrystä ja jäsentämistä myös tutkimuksen roolia alueita koskevan tiedon tuottamisessa ja kehittämistyössä. Jatkotutkintojen ja -tutkimusten systemaattinen integrointi alueellisten innovaatioiden ja ympäristöjen ydinkysymyksiin on koulutusohjelman keskeisin tavoite. Tällä tavoin voidaan luoda uusia poikkihallinnollisia ja sektorirajat ylittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joi-den avulla haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja alueellisen innovaatiojärjestelmän omaehtoiseen kehittämiseen. Koulutusohjelma vahvistaa alueellista osaamistasoa sekä opiskelijoiden ammatillista asiantuntijuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen kesto on noin 2 ja puoli vuotta (opintopisteet 150).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Koulutusohjelman käynnistämisen varmistuttua koulutusohjelmasta tultaisiin tiedottamaan julkisissa tiedotusvälineissä, ensin rahoituspäätöksestä ja sitten opiskelijarekrytoinnista (ns.hakuilmoitus) lehdistötiedotteina.

Hankkeen käynnistymisen jälkeen sen etenemisestä tiedotetaan vähintään kerran vuodessa sanomalehdessä. Näin näkyvyys säilyy läpi projektin ja esimerkiksi poikkihallinnollinen ja -sektorinen innovaatiojärjestelmän kehittäminen myös projektin ulkopuolisten organisaatioiden kanssa on jatkuvaa.

Projektin päättyessä sen tuloksista ja kulusta tiedotetaan julkisissa tiedotusvälineissä. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden keskeisimmät tulokset tullaan julkaisemaan Naturpolis julkaisusarjassa.

Järjestetään yhteinen seminaari, johon osallistuvat tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajat ja alueen aluekehitystoimijat, näin saadaan välitettyä syntynyttä tietoa ja osaamista aluekehityksen toimeenpanijoille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koulutukseen osallistuvien henkilöiden osaaminen ja asiantuntijuus työhönsä lisääntyvät koulutuksen myötä. Koulutuksella pyritään myös vastamaan ja ennakoimaan tulevaisuuden haasteisiin työelämässä ja muuttuvassa työympäristössä.
Lisääntynyt tieto ja mahdollisesti työorganisaatiota koskeva tutkimus voivat vaikuttaa organisaatiossa uusiin, parempiin, toimintatapoihin.

Toimeenpanossa mukana olevien organisaatioiden tiedotuskäytäntöjä sovelletaan hyvien käytäntöjen levittämisessä. Alaan liittyvissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa tiedotetaan projektin tuloksista ja käytännön toteutumisesta.

Hankkeen edetessä toteutettujen tutkimus - ja kehittämishankkeiden tuloksista tiedotetaan alan asiantuntijoita ja organisaatioita.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 236 994

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 236 994

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 805

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 273 501

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Aluekehityksen ja innovaatio-osaamisen ammatillisesti painottuneen jatkotutkintokoulutushankkeen tavoitteena oli toteuttaa alueellinen jatkotutkintokoulutusohjelma. Sen tarve on noussut sekä globaaleista että kansallisista yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista, jotka muovaavat alue- ja yhdyskuntajärjestelmien eriytymiskehitystä sekä koulutus- ja osaamistarpeita. Toteutetun koulutusohjelman lähtökohtana oli, että kehittämistyön eri osa-alueiden ja tutkimuksen välinen vuorovaikutus tulee olemaan yhä keskeisempi tekijä alueiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Projekti toteutettiin Kuusamon kaupungin, Lapin yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan kesäylipiston yhteistyönä. Kuusamon kaupunki vastasi projektin koordinoinnista ja hallinnoinnista, osallistui opiskelijoiden rekrytointiin sekä tarjosi koulutustilat ohjelman käyttöön. Lapin yliopisto / Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastasi koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä osallistujien valinnasta ohjelmaan. Tiedekunnan professoreja ja muuta henkilöstöä ohjasi opiskelijoita tutkimustyössä ja opinnoissa. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston vastasi opetukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja ohjelman käytössä olevasta virtuaalisesta oppimisympäristöstä.

Koulutusohjelman laajuus oli 150 op ja kesto noin 2,5 vuotta. Koulutusohjelmaan tuli määräaikaan (1.6.2009) mennessä kaikkiaan 35 hakemusta. Runsas kiinnostus jatkotutkintokoulutukseen vahvistaa käsityksiä, että alueelliselle ja teemallisesti fokusoidulle jatkotutkintokoulutukselle on kasvavaa kysyntää.

Koulutusohjelmaan valittiin 25 opiskelijaa (11 naista, 14, miestä) suorittamaan ammatillisesti painottuvaa jatkotutkintoa. Valinnat suorittivat Lapin yliopiston hallintotieteen ja sosiologian professorit. Lisäksi neljällä opiskelijalla oli mahdollisuus suorittaa koulutusohjelmaan sisältyvä aluekehityksen ja innovaatiotutkimuksen erikoistumisopintoja.

Projektin aikana valmistui yksi lisensiaatintutkimus ja kymmenen osatutkintoa. Lisäksi opiskelijoilta kerätyn loppupalautteen mukaan ainakin 10 opiskelijaa on hakemassa lähitulevaisuudessa jatko-opinto-oikeutta yliopistoon.

Innovaatio-osaamisen kehittäminen edellyttää yliopistotasoista osaamista. Pohjois-Suomesta on puuttunut alueelliseen kehittämiseen ja innovaatio-osaamiseen keskittyvää korkeamman asteen ammatillinen erikoistumiskoulutus. Ammatillisesti painottuneessa jatkotutkinto-ohjelmassa syvennyttiin järjestelmällisesti - sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti - innovaatio-osaamisen ja aluekehityksen erikoisaloihin. Ammatillisen jatkotutkintokoulutuksen lähtökohtana oli alueellisen innovaatio-osaamisen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan kehittämisotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Tavoitteena oli syventää aluekehitystyön asiantuntijuutta ja vahvistaa Koillis-Suomen aluekehitysosaamista ja kehittämistä. Tämä erikoistumiskoulutus ei tähdännyt ensisijaisesti tutkijakoulutukseen, vaan alueellisen innovaatio-osaamisen syventämiseen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen keinoin.

Koulutusohjelman keskeisenä ideana oli kytkeä yhteen yliopistollinen jatkotutkintokoulutus ja ammatillinen asiantuntijuus alueellisessa kehittämistyössä. Ohjelman opintosisällöissä korostettiin paitsi innovaatio-osaamisen ja alueellisen kehityksen teoreettista ymmärrystä ja jäsentämistä myös tutkimuksen roolia alueita koskevan tiedon tuottamisessa ja kehittämistyössä. Jatkotutkintojen ja -tutkimusten systemaattinen integrointi alueellisten innovaatioiden ja ympäristöjen ydinkysymyksiin oli koulutusohjelman keskeisin tavoite. Tällä tavoin voidaan luoda uusia poikkihallinnollisia ja sektorirajat ylittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden avulla haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja alueellisen innovaatiojärjestelmän omaehtoiseen kehittämiseen. Koulutusohjelma vahvisti alueellista osaamistasoa sekä opiskelijoiden ammatillista asiantuntijuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä.