Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10938

Projektin nimi: AHOT korkeakouluissa

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 30.6.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Osoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 02-333 51

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.utu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tunnistaosaaminen.fi

Vastuuhenkilön nimi: Kari Seppälä

Asema: johtaja

Sähköposti: kari.seppala(at)utu.fi

Puhelinnumero: 02 333 6332

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksiin osallistujia ovat korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opintohallinto, korkeakoulujen ja työelämän johto/päätöksentekijät sekä työelämän ja korkeakoulujen kehittäjät.

Koulutusalakohtaiseen kehittämistyöhön ja workshoppeihin osallistujia ovat koulutusalakohtaisten kehittämishankkeiden henkilöstö, työelämän ja korkeakoulujen kehittäjät, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opintohallinto.

AHOT-portaalin käyttäjiä ovat korkeakoulujen henkilöstö, työelämän edustajat sekä työntekijät, työnhakijat ja ammatinvaihtajat.

Osaamissertifikaatin kohderyhmänä ovat korkeakoulujen ja työelämän kehittäjät ja kehittämishankkeiden henkilöstö sekä pilottihankkeissa mukana olevat organisaatiot.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat muun muassa yritykset ja yhteisöt, järjestöt, henkilöstöhallinnosta ja rekrytoinnista vastaavat, työvoimahallinto, työnhakijat, työntekijät ja ammatinvaihtajat, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, kansainvälistä vaihtoa toteuttavien organisaatioiden henkilökunta sekä toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat ja opettajat. Osaamisen tunnistamismenetelmiä ja prosesseja kehittämällä voidaan helpottaa myös maahanmuuttajien ja muiden kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 733, joista naisia 589

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAUSTA:
Suomalaisissa korkeakouluissa tarvitaan lisää työelämäosaamista opetuksen suunnitteluun, opetukseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opintojen ohjaukseen sekä korkeakoulujen johtamiseen. Työelämässä ja muualla hankittu osaaminen tulisi saada hyväksiluettua opinnoissa yhdenmukaisesti, järjestelmällisesti ja laadukkaasti, ja se tulisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmia laadittaessa. Tämä edellyttää, että johtoa, opettajia ja ohjaajia koulutetaan ottamaan aiemmin opittu huomioon. Hankkeen tuloksena työelämässä opittu tulee aidosti osaksi korkeakoulujen tutkintoon johtavaa koulutusta ja korkeakouluopiskelijoiden, korkeakoulujohdon, opettajien ja ohjaajien työelämäosaaminen paranee.

TOIMENPITEET:
1) korkeakoulujen yhteiset ja erilliset seminaari-, koulutus- ja tiedotustilaisuudet sekä opinnot,
2) koulutus-, tiedotus- ja esitemateriaali,
3) koulutusalakohtaista työryhmien työskentelyn organisointi ja ohjaaminen,
4) kansallinen AHOT-portaali
5) osaamissertifikaatti

VÄLITTÖMÄT TULOKSET:
1) opettajat ja ohjaajat saavat tietoa AHOT-käytännöistä korkeakouluissa ja kykenevät hyödyntämään työelämässä ja muualla hankittua osaamista osana tutkintoon johtavan koulutuksen suunnittelua ja toteutusta (seminaari-, koulutus- ja tiedotustilaisuudet sekä koulutus-, tiedotus- ja esitemateriaali),
2) opiskelijoiden aiemmin opittu tulee tarkasteluun johdonmukaisesti, yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti; korkeakoulujen johto saa välineitä arvioida, että näin myös tapahtuu (seminaari-, koulutus- ja tiedotustilaisuudet sekä koulutus-, tiedotus- ja esitemateriaali),
3) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö koulutusalakohtaisissa AHOT-käytännöissä jatkuu, syvenee ja laajenee (koulutusalakohtaiset työryhmät) ja
4) työelämän organisaatioiden kilpailukyky ja toimintaedellytykset paranevat henkilökunnan osaamisen kasvaessa; organisaatiot saavat henkilöstönsä koulutus- ja kehittämistyön avuksi käyttöönsä aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä (seminaarit ja tiedotusmateriaali, AHOT-portaali).

KOHDERYHMÄT:
- yo: opettajat ja ohjaajat, opintoasiainhallinto, rehtorit, professorit, koulutusohjelmavastaavat ja täydennyskoulutuksen suunnittelijat,
- amk: rehtorit, osastojen ja laitosten johtajat ja opetus- ja ohjaushenkilökunta sekä tukitoiminnoista vastaavat,
- työelämän toimijat

KEHITETTÄVÄT UUDET TUOTTEET JA INNOVAATIOT:
- seminaari-, koulutus- ja tiedotustilaisuudet sekä opinnot, jotka tukevat aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista korkeakoulutuksen ja työelämän yhteensovittamisessa,
- koulutus- ja tiedotus- ja esitemateriaalipaketit, joihin kootaan selkokielisesti aiheeseen liittyvä käsitteet, toteutustavat ja ajankohtaiset kysymykset,
- korkeakoulukseen soveltuvien osaamisen näyttötapojen kehittäminen,
- korkeakoulutukseen sopivien osaamisen arviointikäytäntöjen kehittäminen ja systematisoiminen ja
- valtakunnallisen tiedon tarjoaminen AHOT-portaalissa hyvien käytäntöjen jakamiseksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnistyessä laaditaan tiedotus- ja levityssuunnitelma ja tarkka aikataulu, joka jaetaan rekrytointi-, markkinointi- toteutus- ja tulosten levittämisvaiheisiin.

Projektin ulkoisen tiedottamisen kanavina ovat:
- hankkeen www-sivut sekä toteuttajaorganisaatioiden omat www-sivut,
- AHOT Tiedotteet,
- projektin esittelyaineistot (yleisesite, teemaesitteet ja muu materiaali),
- sähköpostitiedotteet,
- artikkelit (web, lehtiartikkelit),
- kansainvälinen julkaisu ohjauksesta ja oppimisen arvioinnista ja muut alakohtaiset julkaisut
- kansalliset ja kansainväliset seminaarit sekä muut tiedotusluonteiset tilaisuudet ja kokoukset,
- erilaiset jatko- ja täydennyskoulutustilaisuudet ja,
- toteuttajaorganisaatioiden muut koulutukset.

Projektin sisäisen tiedottamisen kohteina ovat projektissa mukana olevat organisaatiot, projektihenkilöstö, ohjausryhmä ja rahoittaja. Näille ryhmille tiedotetaan projektin etenemisestä ja vaikutuksista, lisäksi etenkin ohjausryhmälle tiedotetaan talouteen ja muihin seurantaindikaattoreihin liittyvistä kysymyksistä. Projektin sisäinen tiedottaminen on jatkuvaa ja tapahtuu seuraavia kanavia käyttäen: sähköposti, www, korkeakoulujen intranetit, sähköinen oppimisympäristö, kokoukset ja yhteistyötapaamiset ja videoneuvottelut.

Kts. liite 1.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- 2009 rakennetaan viestintä- ja tiedotuskanavat, tiedotetaan projektin käynnistämisestä korkeakouluille ja sidosryhmille,
- 2010-2013 tiedotusta jatketaan projektin toimintojen yhteydessä,
- 2013 kv-julkaisu
- 2014 päätösseminaari, loppuraportti.

Kielet ja viestintä
- 2011-2013 koulutuspäivät
- 2013 julkaisu kielten osaamiskuvauksista, menettelyjen levittäminen AMK-neuvottelupäivillä, yliopistojen kielikeskuspäivillä ja neuvottelukunnissa

Sosiaaliala
- 2011 seminaarit, vertailuista tehdyn julkaisun jakaminen kaikille sekä julkaisu sähköisesti, tiedottaminen sosiaalialan amk-verkoston ja Sosnet-verkoston kautta sekä www.sosiaaliportti.fi -sivustolla
- 2012 opiskelijoiden AHOT-kokemuksista laaditun raportin jakaminen kaikille toimijoille ja seminaari, AHOT ja harjoittelu -selvityksen jakaminen kaikille osapuolille
- 2013 sosiaalialan AHOT-oppaan julkaisu

Terveysala
- 2011 työpajat
- 2012 seminaari, työpajat ja koulutukset, tiedottaminen terveysalan amk-verkoston kautta
- 2013 AMK-kohtaiset koulutukset ja menettelytapojen levitysseminaarit ja koulutukset, tiedottaminen

AHOT-portaali
- syksy 2011 valtakunnallisen portaalin rakentaminen, tiedottaminen korkeakouluille
- 2012 valtakunnallisen portaalin muokkaus koekäyttäjien palautteiden pohjalta, yliopistojen omien AHOT-sivustojen liittäminen portaaliin, portaalin lanseeraus
- 2013 tiedottamisen jatkaminen sivustosta

Osaamissertifikaatti
- 2013 tulosten julkistamisseminaari ja levittäminen

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 382 766

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 379 752

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 617 195

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 613 952

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaajana työmarkkinoille

9. Loppuraportin tiivistelmä

AHOT korkeakouluissa -hanke tarjosi valtakunnallisesti koulutusta, tiedotusta ja yhteistyömahdollisuuksia kaikille Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena oli 1) tuottaa opettajille ja ohjaajille tietoa AHOT-käytännöistä, 2) antaa korkeakoulujen johdolle tietoa ja välineitä arvioida, että opiskelijoiden aiemmin opittu tulee tarkasteluun johdonmukaisesti, 3) tukea korkeakoulujen alakohtaisen yhteistyön syvenemistä ja laajenemista AHOT-käytännöissä sekä 4) parantaa työelämän organisaatioiden toimintaedellytyksiä tiedon lisääntyessä.

Hankkeen aikana järjestettiin lähes 200 tilaisuutta: koulutuksia, seminaareja ja tiedotustilaisuuksia, joihin osallistui kaikkiaan yli 5000 henkeä. Pääosa osallistujista oli korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilökuntaa, mutta mukana on ollut myös korkeakoulujen johtoa, opiskelijoita, ammatti- ja opiskelijajärjestöjen edustajia sekä elinkeinoelämän edustajia. Lisäksi koulutusalakohtaiset työryhmät tuottivat suosituksia oman alansa AHOT-prosseista ja kehittivät AHOT-työtä alakohtaisten tarpeiden pohjalta. Kaikki hankkeen aikana tuotetut ja kerätyt materiaalit ja julkaisut on koottu hankkeen tuottamaan AHOT-portaaliin (www.tunnistaosaaminen.fi).

Hankkeen tuloksena syntyi:
1. koulutusalakohtaiset AHOT-suositukset viidelle koulutusalalle: kauppatieteet ja liiketalous, kielet ja viestintä, luonnontieteet ja luonnonvara-ala, tekniikka ja terveysala
2. yhteiset osaamiskuvaukset kielten ja viestinnän alalla neljälle koulutusalalle neljässä kielessä sekä kielten ja viestinnän AHOT-julkaisu
3. sosiaalialan AHOT-ohjeet, malli sosiaalialan sähköiseen AHOT-käsittelyyn sekä selvitys sosiaalialan opiskelijoiden kokemuksista osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta jatkokehittämistyön pohjaksi sekä sosiaalialan AHOT-julkaisu
4. terveysalan kliinisen perusosaamisen näyttökoemalli ja suositukset sairaanhoitajatutkintoon
5. Tunnista osaaminen -käsikirja ja portaali korkeakoulujen AHOT-kehittämistyön tueksi
6. kansainvälinen julkaisu Promoting, Assessing, Recognizing and Certifying Lifelong Learning
7. yleisesite sekä teemaesitteitä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen erityiskysymyksistä
8. osaamissertifikaatti informaatioteknologian alan työnantajien käyttöön sekä yleinen pohja korkeakoulujen käyttöön
9. malli kehittävän arvioinnin prosessista
10. koulutusalakohtaisia yhteistyösuhteita sekä korkeakoulusektorien sisällä että välillä.