Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10939

Projektin nimi: VALOA

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 30.9.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: PL 3

Puhelinnumero: (09) 1911

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.helsinki.fi/yliopisto

Projektin kotisivun osoite: www.valoa-hanke.fi

Vastuuhenkilön nimi: Laura Teinilä

Asema: Palvelupäällikkö, ura- ja rekrytointipalvelujen esimies

Sähköposti: laura.teinila(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 050 563 4729

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat korkeakoulujen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa työskentelevät opettajat, opintojen suunnittelijat, ohjaajat ja neuvojat, opiskelijapalvelut/hallinto sekä työnantajat. Projekti kohdistuu erityisesti pk-sektorin kansainvälistyviin kasvaviin ja osaamisintensiivisiin yrityksiin, kaupunkeihin ja korkeakouluorganisaatioihin.

Projektikauden aikana hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuu reilusti toista sataa ohjaajaa ja opettajaa eri korkeakouluista. Projekti tavoittaa seminaarien ja infotilaisuuksien avulla satoja opetus- ja ohjaushenkilöstön edustajia, ja siten myös välillisesti suuren joukon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Projektin aikana kontaktoidaan tuhansia työnantajia henkilökohtaisesti, yrittäjäjärjestöjen kautta tai markkinointipostituksin. Projektin järjestämiin työpajoihin pyritään rekrytoimaan projektin aikana 40 työnantajan edustajaa ja verkostoitumistilaisuuksiin yli sata yritystä tai työnantajaorganisaatiota.

Yhdessä kuntatyönantajan kanssa järjestetään oma verkostoitumistilaisuus. Projektin tuotosten levittämisvaiheessa arvioidaan tavoittavan moninkertainen määrä yrityksiä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin hyödynsaajia ovat luonnollisesti mitä suurimmassa määrin ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Projektista hyötyvät myös työelämän organisaatiot, yrittäjäjärjestöt, korkeakoulut kokonaisuudessaan, muut oppilaitokset sekä erilaiset neuvontaorganisaatiot ja viranomaiset kuten työhallinto.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 199, joista naisia 157

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VALOA -hanke

Tausta:
Korkeakoulujen lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön ansiosta ulkomaisten opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Korkeakoulujen henkilöstö tarvitsee tukea ja välineitä opiskelijoiden ohjaamiseksi työelämään. Työnantajilla on haasteita opiskelijoiden palkkaamisessa mm. kieli-, kulttuuri- ja lupaepäselvyyksien vuoksi.

VALOA-hanke kehittää korkeakoulujen sekä työnantajien yhteistyötä, ohjausvälineitä ja palveluinfrastruktuuria tiiviimmän yhteistyön lisäämiseksi.

Kohderyhmät:
Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat korkeakoulujen opettajat, opintojen suunnittelijat ja ohjaajat sekä työnantajat. Projekti kohdistuu erityisesti pk-sektorin kansainvälistyviin kasvaviin ja osaamisintensiivisiin yrityksiin, kaupunkeihin ja korkeakouluorganisaatioihin. Välillisesti hyödynsaajia ovat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat.

Hankkeessa kehittävät tuotteet:
1. Korkeakoulujen työkalupakki, joka tarjoaa välineitä ja malleja korkeakoulujen henkilökunnalle seuraaville osa-alueille:
- opiskelijoiden integrointiin ja orientointiin
- opintojen aikainen uraohjaukseen
- työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön.
2. Työnantajien työkalupakki:
- monikulttuurisuuden kohtaaminen ja hyödyntäminen työpaikoilla
- korkeakouluopiskelijoiden ohjaus (harjoittelu ja opinnäytetyöt)
- tietopaketti rekrytoinnista ja työluvista.
3. Selvitys ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään
4. Uudet yhteistyöverkostot ja -mallit sekä hyvät korkeakoulu-työnantajayhteistyön käytänteet
- kootaan hyvät työelämäyhteistyön käytänteet korkeakouluista ja kehitetään uusia yhteistyömalleja.
5. Tuotetut sisällöt kiinnitetaan olemassa oleviin/kehittyviin verkkopalveluihin.

Toteutus
Hanke perustuu suunnitelmalliseen kansallisen tason verkostoyhteistyöhön. Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut vastaa koordinoinnista. Helsingin metropolialueen lisäksi projektin osatoteuttajia ovat Oulun ja Lapin korkeakoulut. Pirkanmaalla tehdään yhteistyö Pirkanmaa WorkPlace -hankkeen kanssa.

Projekti jakautuu valtakunnallisesti toteutettavaan jo mainittujen tuotteiden kehittämistyöhön sekä projektiin mukaan tulevilla alueilla kehitettyjen tuotteiden pilotointiin, implementointiin sekä työnantajayhteistyön kehittämiseen.

Mukaan tuleville alueille rekrytoidaan kv-koordinaattorit, joiden tehtäviä ovat
- tuoda näkyväksi koulutusohjelmien tuottama osaaminen ja selvittää työnantajien tarpeita,
- työnantajamarkkinointi, kontaktointi ja harjoittelumahdollisuuksien luominen,
- työelämäyhteistyön ja ohjauksen kehittäminen
- hyvien käytäntöjen kokoaminen ja osallistuminen yhteiseen kehittämistyöhön.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa laaditaan yksityiskohtainen sidosryhmäanalyysi ja sen pohjalta tehdään aikataulutettu hankkeen viestintäsuunnitelma. Siinä huomioidaan kunkin sidosryhmän osalta tiedolliset tarpeet ja tiedon välittämisen erityispiirteet. Viestinnässä hyödynnetään mukana olevien korkeakoulujen ja sidosryhmien olemassa olevia rakenteita ja osaamista.

Hankkeen tiedottamisen välineitä ovat omat verkkosivut ja newsletter, lehdistötiedotteet, omat ja kohderyhmien seminaarit ja infotilaisuudet. Tärkeitä tiedottamisen tapoja ovat tässä projektissa henkilökohtainen kontaktointi, markkinointi/mainonta ja kohdennetut esitteet erityisesti työnantajia kontaktoitaessa. Tiedottamisessa hyödynnetään yrittäjäjärjestöjä, edunvalvojia ja muiden organisaatioiden keskitettyjä kanavia, kuten kaupunkien henkilöstökeskuksia ja -lehtiä. Hankkeen tuotoksista ja tapahtumista pyritään tiedottamaan erityisesti kohderyhmien omissa tiedotuskanavissa.

Hanke hyödyntää tiedottamisessa korkeakoulujen omia valtakunnallisia verkostoja, kuten peda-forum, ura- ja rekrytointipalvelujen verkostot ja CIMOn ylläpitämä kansainvälisten asioiden parissa työskentelevien verkosto. Näiden verkostojen tiedotuskanavissa tavoittaa valtakunnallisesti laajan joukon ohjaustyötä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa työskenteleviä.

Projekti tavoittelee valtakunnallista ja paikallista mediajulkisuutta. Projektin tuottamista selvityksistä ja tuotteista tehdään omat tiedotus- ja lanseeraussuunnitelmat.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hanke järjestää kolme valtakunnallista sekä alueellisia seminaareja hyvien/huonojen käytäntöjen levittämiseksi. Tiedottamisessa hyödynnetään olemassa olevia/ jo luotuja sidos- ja kohderyhmäkanavia koko projektin ajan. Hankkeen projektipäällikkö vastaa sidos- ja kohderyhmäviestinnästä.

Vuonna 2009 laaditaan tiedotussuunnitelma (projektipäällikkö) ja projektille rakennetaan omat verkkosivut. Hankkeen alussa paneudutaan erityisesti tiedottamaan kohde että sidosryhmille hankkeen käynnistymisestä, etsitään ja rakennetaan kontakteja sekä tarkennetaan kohderyhmien näkemyksiä. Työnantajamarkkinointi ja kontaktointi käynnistyy pääkaupunkiseudulla kv-koordinaattorin toimesta.

Vuonna 2010 tiedottaminen ja työnantajamarkkinointi levitetään eri aluille. Tiedottamisesta eri korkeakoulupaikkakunnilla huolehtivat kv-koordinaattorit.

Vuonna 2011 ja 2012 pidetään huolta siitä, että projektin tuottamat tuotokset saavat riittävän valtakunnallisen ja alueellisen huomion sekä linkittyvät kohderyhmien käyttämiin tiedotuskanaviin. Työnantajille järjestetään valtakunnallinen markkinointikampanja. Tuotetut sisällöt integroidaan osaksi korkeakoulujen verkkopalveluympäristöä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 396 146

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 287 792

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 655 147

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 539 059

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaajana työmarkkinoille

9. Loppuraportin tiivistelmä

VALOA-hanke toimi kolmen vuoden ajan vuoden 2009 syksystä vuoden 2012 syksyyn. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja osatoteuttajat olivat Oulun ja Lapin yliopistot. Pirkanmaan alueella hanke teki yhteistyötä WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen kanssa. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana 16 korkeakoulua näiltä aluilta sekä Helsingin ja Oulun kaupungit. Yhteistyötä tehtiin elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöjen kanssa.

VALOA-hanke asetti seuraavanlaisia tavoitteita:
- Yritysten tietämys kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta lisääntyy ja kynnys palkata ulkomaalaisia harjoittelijoita ja työntekijöitä madaltuu.
- Työnantajien ja korkeakoulujen välinen yhteistyö lisääntyy. Työnantajille tarjotaan tietoa kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta sekä kanavista, joita kautta osaamista on mahdollista hyödyntää.
- Korkeakoulujen kansainvälisten koulutusohjelmien opettajat ja ohjaavat saavat tukea ja tietoa opiskelijoiden ohjaamiseksi työelämään, sekä hyviä käytäntöjä oman työnsä tueksi.
- Toimenpiteillä tavoitellaan sitä, että kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen suomalaisille työmarkkinoille helpottuisi.

Hankkeen alussa eri areenoilla identifioitiin niitä haasteita, joita kansainvälisten opiskelijoiden kanssa työskentelevät kohtaavat ja hankkeen aikana keskityttiin kehittämään erityisesti seuraavia osa-alueita:
- Kansainvälisten opiskelijoiden palveluiden kehittäminen
- Ohjauksen kehittäminen
- Työelämäyhteistyön kehittäminen
- Työnantajamarkkinoinnin kehittäminen

VALOA järjesti kolmen vuoden aikana työpajoja korkeakoulujen henkilökunnalle (3 kpl) ja työnantajille (2 kpl). Työpajojen tavoitteena oli kehittää korkeakoulujen ja työelämän organisaatioiden prosesseja. Hanke järjesti koulutustilaisuuksia mm. markkinoinnista, työelämän kumppanuuksista ja yhteistyöstä sekä ohjauksesta. Valtakunnallisia seminaareja järjestettiin kuusi kappaletta ja verkostoitumistilaisuuksia seitsemän.

VALOA-hankkeen lopputuotteita ovat seuraavat verkkopalvelut:

BeGlobal
www.beglobal.fi
Sivusto on osa hankkeen BeGlobal -kampanjaa, jonka on rohkaista työnantajia löytämään korkeakouluista kansainvälisiä asiantuntijoita. Sivusto esittelee ensimmäistä kertaa eri korkeakoulujen kansainvälisiä ohjelmia samalla verkkosivustolla. Korkeakoulut esiteltiin kansainvälisinä ja yrityksille houkuttelevina yhteistyökumppaneina. Kampanjan ja koko hankkeen aikana keskeistä toimintaa oli työnantajien tapaaminen ja kontaktointi.

TOOLKIT for HEIs
www.studentintegration.fi
TOOLKIT for HEIs on ensisijaisesti korkeakoulujen henkilökunnalle koottu materiaalipaketti, joka tukee kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä. Työkalupakki koostuu kolmesta eri osiosta: integraatio, uraohjaus ja työelämäyhteistyö. Materiaalit perustuvat VALOA-hankkeen aikana kerättyihin kokemuksiin korkeakouluissa tehtävästä kansainvälistymistyöstä ja hankkeen aikana kehitettyihin ja koottuihin ratkaisuihin. Työkalupakkiin on koottu hankkeen aikana kehitettyjä malleja ja materiaaleja: kuten oppaat uraryhmäohjauksesta, markkinoinnista sekä projektiyhteistyöstä.

Hanke tuotti ensimmäisen laajemman kyselytutkimuksen kansainvälisten vastavalmistuneiden työllistymisestä:
Yulia Shumilova, Yuzhuo Cai, Elias Pekkola, Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. 2012

Sidos- ja kohderyhmät arvioivat, että hanke on onnistunut tavoitteissaan kohtalaisen hyvin. Palautteiden perusteella hankkeen tuottamia materiaaleja ja käytäntöjä tullaan hyödyntämään hankkeen jälkeen.

Suositukset:
VALOA-hanke on koonnut suosituksensa korkeakouluille, työnantajille ja muille sidosryhmille yksiin kansiin ja ne löytyvät julkaisusta A summary: Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions:
http://www.studentintegration.fi/summary/

Erityisesti halutaan kiinnittää huomiota siihen, että projektien sijasta tarvittaisiin pysyvä rakenne, joka palvelisi kohderyhmää työnantajat, korkeakoulut ja kansainväliset opiskelijat/vastavalmistuneet.

Mikäli työllistyminen koetaan koulutuksen arvioinnin kannalta tärkeäksi, se tulisi huomioida jo ohjelmien perustamisvaiheessa sekä opiskelijarekrytointia tehtäessä.

Työnantajayhteistyön kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimia:

1. Työnantajille tulisi antaa tietoa korkeakoulujen tarjoamasta työelämäyhteistyöstä. Markkinointiin ja tiedottamiseen pitäisi panostaa.
2. Työnantajat pitävät ongelmallisena korkeakoulujen sisäistä rakenteellista hajanaisuutta. Tämän vuoksi muun muassa sopivaa kontaktihenkilöä on vaikea löytää. Joustavan ja nopean yhteistyön ta-kaamiseksi korkeakoulujen olisi hyvä nimetä henkilöt, jotka vastaavat työnantajayhteistyöstä.
3. VALOA-hanke peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen kesken työnantajayhteistyössä. Tällä hetkellä yhteistyö on haastavaa työnantajayhteistyössä toteutettavien toimintamallien erilaisuudesta johtuen.