Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10949

Projektin nimi: Itä-Suomen Liikunnan kehittämishanke eli LIKE-hanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 22.1.2009 ja päättyy 30.9.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Savon Liikunta ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1440589-3

Osoite: Haapaniemenkatu 10 A

Puhelinnumero: 017 369 8600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.pohjois-savonliikunta.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pohjois-savonliikunta.fi

Vastuuhenkilön nimi: Matti Kartila

Asema: aluejohtaja

Sähköposti: matti.kartila(at)pohjois-savonliikunta.fi

Puhelinnumero: 040-5519638

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Koillis-Savon, Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Joensuun, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Nurmes, Keitele, Tervo, Juuka, Rautalampi, Kitee, Rääkkylä, Kaavi, Pieksämäki, Iisalmi, Kerimäki, Ristiina, Varkaus, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kiuruvesi, Mikkeli, Sonkajärvi, Puumala, Joroinen, Siilinjärvi, Liperi, Valtimo, Rantasalmi, Kesälahti, Lieksa, Sulkava, Rautavaara, Enonkoski, Nilsiä, Mäntyharju, Savonlinna, Kuopio, Pielavesi, Joensuu, Ilomantsi, Leppävirta, Kangasniemi, Outokumpu, Tohmajärvi, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Punkaharju, Lapinlahti, Suonenjoki, Juva, Kontiolahti, Polvijärvi, Vieremä, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

LIKE-hankkeessa kohderyhminä ovat pilottiseurojen johtokuntien jäsenet sekä muut vastuutahot seuran sisältä, pilottiseuroihin palkattavat henkilöt, kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen, koulutoimen sekä sosiaali-terveystoimen henkilöt ja niiden henkilökunta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

LIKE-hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat tavalliset kuntien asukkaat niillä paikkakunnilla, minne pilottiprojektien kehittämät hyvinvointipalvelut kohdistuvat. Välillisinä kohderyhminä on paikallisten tarpeiden mukaan lapset ja nuoret, aikuiset tai ikääntyvät henkilöt.

Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja sen koordinoima Hyvä seura -hanke on välillinen kohderyhmä, koska tämän hankkeen kokemuksia voidaan hyödyntää myös sen hankkeen kautta.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat muut kolmannella sektorilla työskentelevät ammattilaiset, eri kansalaistoimijat, hyvinvointipalveluja ulkoistavat kunnat sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisestä, ja hyödyntämisestä kiinnostuneet organisaatiot sekä kolmannen sektorin koulutusta järjestävät organisaatiot..

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 240, joista naisia 119

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 9, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13, joista naisten työpaikkoja 3

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena Itä-Suomen LIKE-hankkeessa on kehittää toimintamallia, missä seurat voivat kehittää omaa organisaatiotaan hyvään kuntoon ja hakea kuntayhteistyön kautta sopivat kumppaniverkostot palvelutuotantoa ajatellen sekä kehittää ja toteuttaa pilottiluonteisesti hyvinvointipalvelua.

Toimintamalleja kehittämään on valittu 12 eri pilottiseuraa tai pilottiseurayhtymää eri puolilta Itä-Suomea, joiden hyvinvointipalvelut luovat kukin omanlaisensa mallin toteutustavasta. Ideoissa on huomioitu kunnassa olevat paikalliset tarpeet, ja kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa pilottiseurojen hyvinvointipalveluiksi ovat muodostunut mm. seuraavia esimerkkejä:
- monipuolinen liikunnallinen kerhotoiminta koulujen kanssa toteutettuna, erityisesti vähän liikkuville lapsille
- monipuoliset, koko kuntaan kohdistuvat liikuntapalvelut (lapset, nuoret, aikuiset, seniorit), paino myös vähän liikkuvissa.
- erityisliikuntaan suuntautuvat hyvinvointipalvelut
- terveysliikuntaryhmät aikuisille ja ikääntyville sekä maahanmuuttajille
- alle kouluikäisten liikunta + odottavat äidit ja seniorit, koululiikunnan pyörittämiseen liittyvä yhteistyö, uimakoulut
Pilottiseuroiksi valituissa seuroissa 6:ssa ei ole päätoimista työntekijää ennen tätä hanketta ja 6:ssa päätoiminen on jo. Paikallisista lähtökohdista startaten voi lähteä pienempikin seura miettimään hyvinvointipalvelujen kehittämistä.

Pilottiseurat kehittävät oman organisaation rakennetta sellaiseksi, että hyvinvointipalvelun tuottaminen yhteistyössä kunnan kanssa onnistuu. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehityskohteista on oman kunnan kanssa hyvien yhteistyömuotojen kehittäminen. Tällä tavoitellaan sitä, että paitsi hankeajalla, myös hankkeen jälkeisellä ajalla kehitettyihin hyvinvointipalveluihin panostetaan ja niitä ollaan valmiita kehittämään yhdessä. (RAKENTEEN KEHITTÄMINEN)

Pilottiseurat palkkaavat päätoimisen henkilön asteittain pienenenevän palkkatuen voimin ko. palvelujen suunnittelua, organisointia, toteutusta ja kehittämistä varten. Palkkatuki kestää 30 kuukautta, ja sen pieneneminen valmistaa seuraa päätoimisen työsuhteen jatkumiseen hankkeen jälkeen. (ASTEITTAIN PIENENEVÄ PALKKATUKI).

Palkatulle henkilölle tehdään osaamiskartoitus heti hänen töihin tulonsa jälkeen. Tarvittavat osaamisen kehittämiseen liittyvät koulutukset tukeutuvat olemassaoleviin mahdollisuuksiin: mm. urheiluopistojen ammattitutkintoihin tai ammatillisiin täydennyskoulutuksiin. (OSAAMISEN KEHITTÄMINEN)

Projektin tavoitteena on myös, että palkkatuen sekä koulutuksellisen tuen avulla seurat voivat palkata työntekijän ja vakiinnuttaa palvelutuotannon riittävälle tasolle, että hankkeen jälkeen työntekijä jatkaa palvelutuotantoa vakituisena työntekijänä. Välityömarkkinat voivat olla myös yksi mahdollisuus seuroille.

Hankkeen hallinnoijana toimii Pohjois-Savon Liikunta ry, ja mukana osatoteuttajina ovat kaikki Itä-Suomen läänin 2 muuta SLU-aluetta, mukana olevat pilottiseurat ja niiden toiminta-alueen kunnat.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta tiedotetaan rahoittajan edellyttämällä tavalla. Yhtenä keskeisenä tiedotusmuotona on LIKE-hankkeen omat nettisivut. Hankkeen startattua pilottiyhdistyksistä kerrotaan eri tiedotusmuotoja hyödyntäen aluekohtaisesti SLU-alueiden tiedottamiskeinoja: SLU-alueiden nettisivuja sekä maakuntatiedotusvälineitä. Myös valtakunnallista SLU:n verkkolehteä: Liikunnan ja urheilun maailmaa -käytetään tiedottamisessa. Aiempia kokemuksia valtakunnallisen ja maakunnallisen tiedottamisen yhdistämisestä hyödynnetään.

Hankkeen startatessa lähdetään liikkeelle sekä valtakunnallisesta tiedottamisesta täydennettynä maakunnallisella tiedottamisella. Hankkeen edetessä sitä seurataan 2 kertaa vuodessa samalla sapluunalla, lisäksi paikallisesti tarpeen ja tilanteiden mukaan.

Hankkeen tiedottamisen ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen merkeissä järjestetään alku-, 2 x väli- ja loppuseminaari eli n. 1 krt/vuosi.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämisessä, mukana hankkeessa olevien ihmisten ja seurojen tutustuttamisessa käytetään vuosittaisia hankeseminaareja. Yhteistyötahoina seminaareissa ovat valtakunnalliset toimijat projektiin tulleiden yhdistysten tuotteiden mukaan, esim. lasten ja nuorten palveluissa Nuori Suomi, aikuisten ja seniorien palveluissa Kunto ry ja KKI, SLU:n Hyvä seura -hanke sekä muut sopivat tahot. Tätä kautta hyvät käytännöt leviävät paitsi toimijoiden kesken, myös valtakunnallisesti.

Lisäksi hyviä käytäntöjä levitetään useita kertoja vuodessa toteutuvissa SLU-alueiden yhteisissä toimialatapaamisissa yhtenä ohjelman osana (seurakehittäjät, aluejohtajat, nuorisovastaavat jne).

Hyviä käytäntöjä LIKE-hankkeesta levitetään myös SLU-alueiden kunnille järjestämien tilaisuuksien kautta, käytännössä em. tilaisuuksia järjestetään jokaisessa maakunnassa vuosittain.

LIKE-hankkeessa Skype/LiveMessenger-neuvotteluja käytetään vertaistuen saamiseksi pilottiseuroihin palkatuille henkilöille sekä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi. Web-neuvottelu mahdollistaa "tapaamisen", hyvien käytäntöjen vaihdon sekä materiaalien jakamisen joissakin tilanteissa ilman fyysista matkustamista.

Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään tietenkin myös yllä kuvattua hankkeen tiedottamisen muotoja: hankkeen ja mukana olevien alueiden nettisivuja, maakunnallisia tiedotusvälineitä ja sähköisiä tiedotteita ja suorapostitusta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 870 828

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 857 646

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 991 698

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 981 860

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena Itä-Suomen LIKE-hankkeessa oli kehittää toimintamallia, missä seurat voivat kehittää omaa organisaatiotaan hyvään kuntoon ja hakea kuntayhteistyön kautta sopivat kumppaniverkostot palvelutuotantoa ajatellen sekä kehittää ja toteuttaa pilottiluonteisesti hyvinvointipalvelua. Hanke onnistui kehittämään organisaatioita erinomaisesti. Kahdeksassa yhdistyksessä kahdestatoista työpaikka, palvelut ja toiminta kehittyivät siten, että työpaikat hankerahoituksen jälkeen säilyivät. Lisäksi yhdessä perustettiin yritys hankeen kehitystyön pohjalta. Hyvinvointipalvelut lisääntyivät ko. seurojen toimesta merkittävästi, saaden myös uusia kohderyhmiä palvelujen pariin.

Toimintamalleja kehittämään oli valittu 12 eri pilottiseuraa tai pilottiseurayhtymää eri puolilta Itä-Suomea, joiden hyvinvointipalvelut luovat kukin omanlaisensa mallin toteutustavasta. Ideoissa on huomioitu kunnassa olevat paikalliset tarpeet, ja kunnan kanssa käydyissä neuvotteluissa pilottiseurojen hyvinvointipalveluiksi muodostuivat mm. seuraavia esimerkkejä:
- monipuolinen liikunnallinen kerhotoiminta koulujen kanssa toteutettuna, erityisesti vähän liikkuville lapsille
- monipuoliset, koko kuntaan kohdistuvat liikuntapalvelut (lapset, nuoret, aikuiset, seniorit), paino myös vähän liikkuvissa.
- erityisliikuntaan suuntautuvat hyvinvointipalvelut
- terveysliikuntaryhmät aikuisille ja ikääntyville sekä maahanmuuttajille
- alle kouluikäisten liikunta + odottavat äidit ja seniorit, koululiikunnan pyörittämiseen liittyvä yhteistyö, uimakoulut
Pilottiseuroiksi valituissa seuroissa 6:ssa ei ollut päätoimista työntekijää ennen tätä hanketta ja 6:ssa päätoiminen oli jo. Kaikille palvelujen kohderyhmille kehitettiin palveluita. Kuntien rooli yhteistyössä oli merkittävä. Useassa tapauksessa kunta ja seura yhdessä löysivät uusia potentiaalisia asiakaskohderyhmiä. Yhteistyö tiivistyi merkittävästi.

Pilottiseurat kehittivät oman organisaation rakennetta sellaiseksi, että hyvinvointipalvelun tuottaminen yhteistyössä kunnan kanssa onnistui. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehityskohteista oli oman kunnan kanssa hyvien yhteistyömuotojen kehittäminen. Tällä tavoiteltiin sitä, että paitsi hankeajalla, myös hankkeen jälkeisellä ajalla kehitettyihin hyvinvointipalveluihin panostetaan ja niitä ollaan valmiita kehittämään yhdessä. (RAKENTEEN KEHITTÄMINEN). Tässä onnistuttiin kaikissa seuroissa. Palvelut jatkuivat hankkeen jälkeen. Organisaatioiden kehittämisestä tuli arkipäivää hankkeen vaikutuksesta.

Pilottiseurat palkkasivat päätoimisen henkilön asteittain pienenenevän palkkatuen voimin ko. palvelujen suunnittelua, organisointia, toteutusta ja kehittämistä varten. Palkkatuki kesti 30 kuukautta, ja sen pieneneminen valmisti seuraa päätoimisen työsuhteen jatkumiseen hankkeen jälkeen. (ASTEITTAIN PIENENEVÄ PALKKATUKI). Kahdeksan työpaikkaa säilyi ja yksi yritys perustettiin , joten onnistuminen oli erinomainen.

Palkatulle henkilölle tehtiin osaamiskartoitus heti hänen töihin tulonsa jälkeen. Tarvittavat osaamisen kehittämiseen liittyvät koulutukset tukeutuvat olemassaoleviin mahdollisuuksiin: mm. urheiluopistojen ammattitutkintoihin tai ammatillisiin täydennyskoulutuksiin. (OSAAMISEN KEHITTÄMINEN). Koulutus räätälöitiin vastaamaan osaamisvajeeseen. Palautteen ja tulosten mukaan tässä onnistuttiin hyvin.

Projektin tavoitteena oli myös, että palkkatuen sekä koulutuksellisen tuen avulla seurat voivat palkata työntekijän ja vakiinnuttaa palvelutuotannon riittävälle tasolle, että hankkeen jälkeen työntekijä jatkaa palvelutuotantoa vakituisena työntekijänä. Välityömarkkinat voivat olla myös yksi mahdollisuus seuroille. Välityömarkkinat osoittautuivat haasteelliseksi, koska TE - toimistot tiukensivat yhdistysten palkkatuki ja muita vaatimuksia vuoden 2012 alussa. Työnantajana toimiminen ja edellytykset toimimiselle seuroissa paranivat merkittävästi.

Hankkeen hallinnoijana toimi Pohjois-Savon Liikunta ry, ja mukana osatoteuttajina olivat kaikki Itä-Suomen läänin 2 muuta SLU-aluetta, mukana olevat pilottiseurat ja niiden toiminta-alueen kunnat. Tämä tavoite toteutui suunnitellun mukaisesti.