Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10952

Projektin nimi: Helppi

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kiteen Evankelinen Kansanopisto

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0207572-7

Osoite: Opistontie 7

Puhelinnumero: 0400 956 090

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kiteenkansanopisto.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kiteenkansanopisto.fi/hankkeet

Vastuuhenkilön nimi: Antti Rainio

Asema: vararehtori

Sähköposti: antti.rainio(at)kiteenkansanopisto.fi

Puhelinnumero: 040 566 4478

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Kitee, Rääkkylä, Kesälahti, Tohmajärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan pitkäaikaistyöttömät ja työttömät maahanmuuttajat, joilla on omaehtoinen halukkuus työllistyä tai kouluttautua ja joiden työllistymistä voidaan edistää hankkeen antaman ohjauksen ja tuen avulla. Osallistujien valinta tehdään yhteistyössä paikallisen te-toimiston kanssa hakemusten ja haastatteluiden perusteella. Haastattelussa selvitetään osallistujan omaehtoinen halukkuus ja motivaatio hankkeeseen osallistumiseen. Tavoitteena on mainostamisen ja tiedottamisen avulla saada osallistujat hakeutumaan hankkeeseen omaehtoisesti. Projektiin osallistuu Keski-Karjalasta 30 pitkäaikaistyötöntä ja 30 työtöntä maahanmuuttajaa. Osallistujien alueittainen jakautuminen on alustavasti arvioitu seuraavaksi: Kitee 30, Kesälahti 10, Rääkkylä 10, Tohmajärvi 10.

Vuonna 2011 hankkeen koko osallistujamäärää nostettu 120 henkilöön. Vuonna 2011 ja 2012 hankkeen toimenpiteet suuntautuu maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti alueen työnantajat, julkiset organisaatiot (esim. kunnat, te-toimisto, sosiaalitoimi, kela) sekä kolmannen sektorin toimijat eli yhdistykset ja järjestöt.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 120, joista naisia 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 120, joista naisia 77

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Helppi-projektin kohderyhmänä ovat Keski-Karjalan pitkäaikaistyöttömät ja työttömät maahanmuuttajat, joilla on omaehtoinen halukkuus työllistyä tai kouluttautua ja joiden työllistymistä voidaan edistää hankkeen antaman ohjauksen ja tuen avulla. Keski-Karjalan työttömyys on vaikeutunut äkillisen rakennemuutoksen seurauksena. Tästä johtuen pitkäaikaistyöttömien samoin kuin työttömien maahanmuuttajien työllistyminen alueella on entisestään vaikeutunut. Projektin tavoitteena on lisätä osallistujien kilpailukykyä työmarkkinoilla ja ylläpitää heidän työmarkkinakelpoisuuttaan hakemalla yksilöllisiä ja joustavia työllistymispolkuja. Lisäksi projektin tavoitteena on lisätä osallistujien omaehtoista aktivoitumista sekä ehkäistä syrjäytymistä parantamalla heidän elämänhallintataitojaan ja tukemalla heidän itsetuntoaan. Projekti pyrkii ensisijaisesti suuntaamaan toimenpiteitä niihin pitkäaikaistyöttömiin sekä työttömiin maahanmuuttajiin, jotka pyrkivät aidosti työmarkkinoille ja joilla on siihen edellytyksiä. Osallistujien ensisijainen sijoittumistavoite on työ- tai koulutuspaikka. Määrällisenä tavoitteena projektissa on, että 50 % osallistujista sijoittuu hankkeen jälkeen työhön tai koulutukseen. Projektiin tuleva henkilö aloittaa kuuden kuukauden ohjaavalla koulutuksella, joka sisältää kahden kuukauden pituisen kontakti- ja aktivointijakson sekä neljän kuukauden pituisen työssä oppimisen. Ohjaavan koulutuksen aikana kartoitetaan henkilön lähtötilanne sekä laaditaan työllistymiseen tai kouluttautumiseen tähtäävä yksilöllinen toimintasuunnitelma. Ohjaavan koulutuksen jälkeen henkilöt alkavat toteuttaa omaa toimintasuunnitelmaansa eri toimenpiteiden avulla. Toimenpiteitä ovat mm. työelämävalmennus, palkkatuki, työkokeilu, yksittäiset koulutuspaikat, starttiraha, mentorointi. Keskeisenä toimenpiteenä projektissa käytetään syvennettyä henkilökohtaista ohjausta, jolla pyritään henkilön oman subjektiuden vahvistamiseen sekä toimijuuden lisäämiseen. Ohjaajan tehtävä projektissa on auttaa henkilöä asettamaan itselleen tavoitteita, jotka tukevat tämän henkilökohtaista kasvua ja toimintakykyä sekä auttaa henkilöä muotoilemaan selkeitä ja realistisia työelämään sijoittumis- tai opiskelupaikan saamistavoitteita. Henkilöllä on käytössään koko ajan yksilöllinen ohjaus, tuki ja valmennus. Hankkeessa hakeudutaan aktiivisesti kontakteihin alueen yritysten ja työantajien kanssa piilotyöpaikkojen löytämiseksi. Kontaktia haetaan mm. vierailukäyntien, kohderyhmäläisten työharjoittelun, tuetun työn, työelämävalmennuksen avulla. Pitkän työssä oppimisjakson ja sitä seuraavan työelämävalmennus, työharjoittelu tai palkkatukijakson avulla rekrytointilanne viedään mahdollisimman lähelle työnantajia ja työpaikkoja.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan rahoituspäätöksen ohjeiden mukaisesti.

Yleinen tiedottaminen projektista (tavoitteista, toiminnasta, tuloksista) tapahtuu A4-kokoisen yleisesitteen, lehtiartikkelien ja hallinnoijan internet-sivujen avulla. Tiedotusta tapahtuu koko projektin ajan kohderyhmälle, yhteistyökumppaneille ja ns. suurelle yleisölle.

Tiedottaminen te-toimistolle tapahtuu tiiviin yhteistyön tuloksena.

Yleisen tiedottamisen lisäksi projektista tiedotetaan seuraavasti:

Rekrytointivaihe:
- kohdennettu tiedottaminen ryhmien haku- ja alkamisajankohdista suoraan kohderyhmälle (postitus/esitteet te-toimiston kautta)
- yhteistyökumppaneille ja kohderyhmälle kohdennettu tiedottaminen projektin aloitustilaisuudessa

Toteutusvaihe:
- projektista tiedottaminen alueen työllisyystapahtumien yhteydessä
- yhteistyökumppaneille tieto hankkeen toiminnasta ja tuloksista väliraporttien sekä ohjausryhmän kautta

Loppuvaihe:
- projektin tuloksista, kokemuksista ja käytänteistä tiedotetaan osallistujille, yhteistyökumppaneille ja ns. suurelle yleisölle projektin päätöstilaisuudessa

Projektin kokonaistiedottamisesta ja markkinoinnista vastaa projektivastaava. Projektille laaditaan tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen:
- kts. liite 1
- hankkeen palautteista ja itsearvioinneista saatua tietoa käytetään hankkeen toteutusaikana toiminnan kehittämiseen

- hyvänä käytäntönä on kehittää ohjauksellisia toimintatapoja, jotka edistävät pitkäaikaistyöttömien ja työttömien maahanmuuttajien sijoittumista työelämään tai koulutukseen.
- hyvistä käytännöistä tiedottaminen painottuu hankkeen loppupuolelle, jolloin hankkeesta saadut kokemukset mahdollistavat johtopäätösten teon
- hankkeen hyvien käytäntöjen levittäminen julkisuuteen ja yhteistyökumppaneille: lehtiartikkelit, hankkeen raportit, internet-sivut
- toiminnan aikana ja erityisesti loppuraportissa käsitellään myös hankkeessa havaitut huonot käytännöt

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 708

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 346 508

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Helppi-hankkeen tavoitteena oli ylläpitää ja edesauttaa Keski-Karjalan alueen pitkäaikaistyöttömien ja työttömien maahamuuttajien työmarkkinatilannetta vaikeassa työllisyystilanteessa, johon Keski-Karjalan alue joutui äkillisen rakennemuutoksen seurauksena vuonna 2008. Äkillisen työttömyyden kasvun seurauksena erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja työttömien maahanmuuttajien työllistyminen alueella vaikeutui entisestään. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli ylläpitää ja lisätä kohderyhmään kuuluvien kilpailukykyä työmarkkinoilla sekä lisätä kohderyhmään kuuluvien omaehtoista aktivoitumista ja ehkäistä heidän syrjätymistään. Määrällisenä tavoitteena hankkeessa oli että 50 % osallistujista työllistyy tai hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Hankkeen alkuperäinen osallistujamäärätavoite oli 60 hlö:ä. Tavoitetta nostettiin lisääntyneen hankkeen palvelujen kysynnän johdosta, ollen lopulta 120 hlöä. Hanke toimi Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella. Hankkeen hallinnoijana toimi Kiteen Evankelinen Kansanopisto. Osallistujien ensisijainen sijoittumistavoite oli työ- tai opiskelupaikka. Keskeisenä toimenpiteenä hankkeessa käytettiin pitempikestoista (6 kk) ohjaavaa koulutusta, johon oli integroitu tehostettu henkilökohtainen ohjaus. Lisäksi hankkeessa luotiin kontakteja työnantajiin sekä haettiin aktiivisesti työtilaisuuksia sekä piilotyöpaikkoja.

Hankeen keskeisenä toimenpiteenä käytettiin henkilökohtaisen ohjauksen, ohjauksellisen työotteen ja asiakkaan tarpeisiin vastaavan koulutuksen mallia. Palautteen mukaan hankkeen ohjaavat koulutukset vastasivat kohderyhmäläisten tarpeita hyvin, maahanmuuttajien tarpeita pitkäaikaistyöttömiä tarpeita paremmin. Kohderyhmäläisten tyytyväisyys hankkeeseen ja sen tarjoamaan hekilökohtaiseen ohjaukseen ja sen ohjaavaan koulutukseen osallistumiseen oli enemmistöllä palautteeseen vastanneista varsin korkea. Koulutuksen rinnalla tarjotun syvennetyn henkilökohtaisen ohjauksen kohderyhmäläiset kokivat hyväksi ja joustavaksi, samalla kun se "antoi potkua omaan elämään". Joukkoon mahtui myös muutama osallistuja, joka ei nähnyt hankkeeseen ja ohjaavan koultukseen osallistumisella olevan mitään lisäarvoa itselleen.

Helppi-hankkeen toiminta kohdistui työllisyyden kannalta haasteellisiin kohderyhmiin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien ryhmään kuuluvalla vain harvalla oli realistisia mahdollisuuksia rekrytoitua yrityksiin edes eri tukimuodoilla tuettuna. Käytännössä työllistymismahdollisuuksia heille tarjosi lähinnä järjestöt ja yhdistykset. Merkittävänä tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että huomattava osa kohderyhmäläisistä hakeutui opiskelemaan ammatilliseen tai ammatillisesti suuntaavaan koulutukseen, suorittamaan kesken jääneintä opintojaan tai ulkomailla hankitun korkeakoulututkinnon rinnastamista. Hankkeen palveluista voidaan katsoa maahanmuuttajien saaneen paremmin lisäarvoa työllistymisensä tueksi kuin pitkäaikaistyöttömien. Maahanmuuttajat kokivat palautteen mukaan henkilökohtaisen ohjauksen, ohjauksellisen työotteen ja tarpeita vastaavan ohjaavan koulutuksen tärkeinä ja hankkeen toimintatapojen vahvistaneen heidän integroitumista työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yleinen arvio Helppi-hankkeen onnistumisesta osallistujien työllistymisen tai koulutukseen hakeutumisen suhteen voi pitää hyvänä. Maahanmuuttajat suomenkielisessä ohjaavassa koulutuksessa, samoin kuin pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja koulutushistoria saattoi olla sirpaleinen ja työttömyyttä jatkunut useita, jopa kymmenisen vuotta, oli jo sinällään suuri haaste. Osallistujista hankkeessa päättäneistä 120:stä osallistujasta 29 hlöä (24 %) työllistyi joko avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön yrityksiin, yhdistyksiin tai järjestöihin. 36 hlöä (30 %) aloitti ammatillisen koulutuksen, ammattiin suuntaavan koulutuksen tai hakeutui suorittamaan loppuun keskenjääneitä ammatillisia opintojaan tai suorittamaan ulkomailla hankitun yliopistotutkinnon rinnastamista. Työttömäksi heti projektissaolon jälkeen jäi 45 hlöä (37 %).

Jokainen osallistuja laati työllistymisensä tueksi oman jatko-/urasuunnitelman. Osalla osallistujista ei ollut halua edetä tehdyn suunnitelman mukaisesti aktivoinnista huolimatta. Osalle osallistujista vastaavasti työllistymistä tai koulutukseen hakeutumisen haasteellisuutta lisäsi pitkäaikainen sairaus tai muu oma henkilökohtainen elämäntilanne, esim. lapset.

Yritysyhteistyö on ollut tärkeässä roolissa hankkeen toiminnassa. Ohjaaviin koulutuksiin kuuluvan työssäoppimisen ja koulutuksen jälkeistä työelämävalmennuksen/työkokeilun suorittamista painotettiin suoritettavaksi yrityksissä. Hanke sisälsi runsaasti erilaisia kontaktiottoja työelämän edustajiin sekä järjestöihin. Samalla hanke jakoi tietoa maahanmuuttajan perhehdytyksestä sekä toi esille asioita monikulttuurisesta työyhteistöstä.