Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10962

Projektin nimi: Asumisen tuki työllistymisen edistäjänä (ATTE)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2009 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuopion Kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Osoite: Minna Canthinkatu 28 / PL 227

Puhelinnumero: 017-186 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuopio.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Jarmo Rautjärvi

Asema: sosiaalityön johtaja

Sähköposti: jarmo.rautjarvi(at)kuopio.fi

Puhelinnumero: 017 183 300

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Iisalmi, Siilinjärvi, Nilsiä, Kuopio, Leppävirta, Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sosiaalityöntekijät eri kunnissa. He saavat hankkeen myötä uuden työkalun. Sosiaalityön vaikuttavuutta ja tuottavuutta voidaan hankkeen avulla parantaa uuden toimintamallin kehittämisen kautta.

Eri vuokratalo-yhtiöiden työntekijät (asumisneuvojat, isännöitsijät) saavat uuden keinon häätöjen ehkäisyyn ja asiakkaiden tukemiseen asumisen ongelmissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat vuokra-asunnoissa ( Niiralan Kulma Oyj, VVO, jne) ja omistusasunnoissa häiriöitä tuottavat asukkaat ja asukkaat, joita uhkaa vuokrarästien vuoksi irtisanominen asunnosta (yhteensä noin 200 henkilöä).
Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat erilaisissa asumispalveluissa ( tuki- ja palveluasunnoissa) asuvat, jotka siirtyvät kuntouduttuaan omiin asuntoihin (yhteensä noin 100 henkilöä).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 14, joista naisia 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 67, joista naisia 62

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Savon malli ( Kuopio, Iisalmi, Suonenjoki ja Leppävirta) asunnottomuuden ehkäisyssä, jolla vähennetään syrjäytymistä ja edistetään vaikeasti työllistyvien mahdollisuutta työllistyä ja osallistua erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin.
Asunnottomaksi joutuminen on este työssäkäynnille tai opiskelulle. Asunnottomaksi päädytään yleensä häiriö- tai rästivuokrahäätöjen vuoksi. Asunnottomuuden ehkäisy tarjoamalla tukea ja etsimällä erilaisia ratkaisuja jo häiriöiden alkuvaiheessa palveluohjaajan ja sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän yhteistyöllä yhdessä vuokranantajan kanssa tuottaa tulosta. Tällöin vältytään vakavalta syrjäytymiseltä myös muilla elämän osa-alueilla. Asunnottomia ja henkilöitä joilla on vajeita asumistaidoissa ja asumiskyvyssä asutetaan kunnille korkeita kustannuksia tuottavissa asumispalveluissa. Koska palvelujen ostoa ei voida rajattomasti lisätä, on tarkoituksenmukaista saada näissä asuinpaikoissa asuvien joukossa vaihtuvuutta ja saada kuntoutuneet asukkaat asumaan takaisin normaaliin asuntokantaan. Tässä toiminnassa hyödynnetään projektin työntekijöitä. Samalla kehitetään ratkaisukeskeisiä menetelmiä käyttävä malli, jonka avulla saadaan myös lähipiiri mukaan asukkaan asumisen onnistumiseksi.
Hankkeen välittöminä kohderyhminä ovat sosiaalityöntekijät ja vuokrataloyhtiöiden työntekijät eri kunnissa. Välillisinä kohderyhminä ovat taloyhtiöiden häiriövaroituksia saaneet asukkaat sekä rästivuokra-asukkaat. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat asumispalveluissa kuntoutuneet asiakkaat, joiden normaaliin asumiseen sopeutumista ja vähitellen työllistymistä tuetaan tehokkaasti.
Projektissa luodaan ja juurrutetaan perussosiaalityöhön käytäntö asumisen tukemiseen, jossa sosiaalityöntekijä yhdessä palveluohjaajan kanssa työskentee asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi. Malli tuotteistetaan ja se on levitettävissä ja käyttöönotettavissa muissakin kunnissa ja kaupungeissa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisessa hyödynnetään rahoittajan antamia tiedotusohjeita.
Kuopiossa käytetään kaupungin tiedotusstrategiaa. Välineinä mm. Sinetti, Internet ja paikallinen media. Muissa kunnissa käytetään kunkin kunnan omia tiedotuskanavia.

Hyviä käytäntöjä esitellään esim. Sosiaalialan asiantuntijapäivillä ja Terve-Sos-messuilla.
Kirjoitetaan artikkeleja sosiaalialan ammattilehdistöön( mm. Talentia, Pohjois-Savon sosiaalityöntekijät, Sosiaaliturva).

Tiedotetaan projektista EU:n asunnottomuusohjelmien, esim. FEATSA ja HABITACT, kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2012 levitetään hyvää käytäntöä alan ammattilaisille median avulla. Tuotetaan Internetin Sosiaaliporttiin aineistoa hyvistä käytännöistä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 560 897

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 517 750

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 640 962

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 593 048

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena projektissa oli luoda sosiaalitoimiston sosiaalityöhön uusi toimintamalli, jolla voidaan paremmin vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen asumisen ongelmatilanteissa. Projektia toteutettiin Kuopiossa, Iisalmessa, Leppävirralla, Suonenjoella, Siilinjärvellä, Nilsiässä ja Maaningalla. Projektissa olivat mukana näiden kuntien aikuisssosiaalityön sosiaalityöntekijät ja kuntien kiinteistöyhtiöiden isännöitsijät. Sosiaalityöntekijöiden apuna toimivat kenttätyössä projektin kolme asumisen ohjaajaa ja projektipäällikkö.
Tavoittena oli ennaltaehkäistä asunnottomuutta, koska aktivoituminen työllistymistoimenpiteisiin ei onnistu asunnottomana. Asunnoton syrjäytyy yleensä monilta elämän osa-alueilta ja integroituminen takaisin yhteiskuntaan vaatii runsaasti voimavaroja.
Asunnottomuuden lähtökohtana on yleensä häätö jostakin syystä. Häätöjen ennaltaehkäisyyn pyrittiin sillä, että asumishäiriötapauksissa tai vuokrien rästiytyessä kiinteistöyhtiöt, joiden kanssa toimittiin yhteistyössä, lähettivät tiedon projektityöntekijöille, jotka välittömästi aloittivat tilanteen selvittämisen; yleensä kotikäynnillä sosiaalityöntekijän kanssa. Tällöin työntekijät saivat todellisen kuvan asiakkaansa kokonaistilanteesta ja pystyivät toimimaan tarkoituksenmukaisemmassa ja vaikuttavammassa yhteistyössä asiakkaansa kanssa.Työskentelyä jatkettiin kunkin asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisesti, tavoitteena asumisen onnistuminen ja sen varmistuttua erilaisiin hoito- ja aktivointitoimenpiteisiin osallistuminen. Asiakaskunnasta noin kolmasosalla oli päihteiden liikakäyttöä, kolmasosalla mielenterveyden häiriöitä ja kolmasosalla oli muita ongelmia, yleensä taloudellisia vaikeuksia.
Projektissa oli mukana yhteensä 67 sosiaalitoimiston ja kiinteistöyhtiöiden työntekijää, joista 48 oli sosiaalityöntekijöitä. Asiakkaita projektissa oli yhteensä 418 henkilöä, joista 348 kuopiolaista. Asiakkaista 84 % pystyi säilyttämään asuntonsa, 12 % menetti asunnon ja lopuilla 4 %:lla asumistilanteen selvittely jäi projektin loppuessa kesken. Pienemmissä kunnissa häädöt ja asunnottomuus eivät näytelleet niin suurta osaa kuin Kuopiossa, jossa asunnottomia oli vuonna 2010 276 ja vuonna 2011 220 henkilöä. Kuopiossa seurattiin kaupingin omistaman kiinteistöyhtiön häätöjen määrää ja etenkin häiriöhäädöt vähenivät vuoden 2009 55 häädöstä 22 häätöön vuonna 2011.
Asiakkaiden työllistyminen ja erilaiset aktivointitoimenpiteet olivat haasteellisia. Asiakkaat olivat yleensä työttömiä, eikä heillä ollut oikeutta työmarkkinaetuuksiin, vaan he olivat sosiaalitoimiston asiakkaita. Koska asiakaskunta oli moniongelmaista, ensimmäinen toimenpide kohti työelämää oli yleensä hoitoonohjaus mielenterveys- tai päihdepalveluihin ja sen varmistaminen, että asiakas pysyi hoidossa. Kun tämä oli varmistunut, pystyttiin aloittamaan erilaiset aktivointitoimenpiteet, jotka nekin oli aloitettava hyvin matalan kynnyksen palveluilla. Osa asiakkaista siirtyi eläkeselvittelyjen kautta kuntoutukseen tai eläkkeelle, mutta muutamien kanssa ehdittiin jo työllistymiseen saakka. Projektin aikana huomattiin tarve aktivointitoimenpiteistä, joihin pienillä voimavaroilla toimivat asiakkaat voisivat osallistua kykyjensä mukaan, sillä nykyiset palvelut vaativat enemmän resursseja, kuin tällä asiakasryhmällä oli. Hankkeen alussa haastateltiin noin sata asukasta Kuopiossa eräässä heikkokuntoisessa taloryppäässä, johon oli asutettu henkilöitä, joilla oli vajeita asumiskyvyssä. Heidän toivomuksestaan perustettiin yhteistyössä eri viranomaisten ja yhdistysten kanssa asukastupa, joilla toivotaan olevan voimaannuttava vaikutus näiden asiakkaiden elämänhallintaan. Myös Nilsiään perustettiin projektin aloitteesta asukastupa.
Asiakkailta ja yhteistyötahoilta tullut palaute toiminnan tarpeesta ja tuloksista oli hyvä, joten toimintaa päätettiin jatkaa Kuopiossa ja syventää sitä edelleen nuoriin päihteiden käyttäjiin ja korvaushoidossa oleviin ja sinne jonottaviin. Mallissa luotu kotiin tehtävä asumissosiaalityö ja kiinnipitävä työskentelyote ovat olleet vaikuttavaa ja kohdanneet sellaisia syrjäytyneitä asiakasryhmiä, joita ei muuuten olisi tavoitettu ja pystytty aktivoimaan ja integroimaan yhteiskuntaan ja sen palveluihin.