Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10964

Projektin nimi: OSAAJAVERKOSTO - koulutuksen ja työelämän yhteistyö valmistumisen tukena

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2009 ja päättyy 30.11.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: TTY-säätiö, Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2286106-3

Osoite: PL 300 (Pohjoisranta 11 A)

Puhelinnumero: (03) 311 511

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tut.fi/pori

Projektin kotisivun osoite: www.tut.fi/ov

Vastuuhenkilön nimi: Tarmo Lipping

Asema: TTY Porin yksikön johtaja

Sähköposti: tarmo.lipping(at)tut.fi

Puhelinnumero: 040 8262860

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä muodostuu elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla (työelämässä yleisesti) eri aloilla toimivista henkilöistä, jotka ovat aloittaneet tutkinto-opiskelun mutta ovat erinäisistä syistä viivästyneet opinnoissaan tai jättäneet opinnot kesken sekä opiskelijoiden opintoja koulutusorganisaatioissa ohjaavista opettajista.

Syitä opintojen viivästymiseen voivat olla mm. opiskelun pitkittyminen työhön siirtymisen takia tai kun opiskelu on koko ajan tapahtunut työn ohella. Opiskelijat kohderyhmänä edustavat erityisesti Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuspaikkakuntien ja projektissa mukana olevien koulutusorganisaatioiden omia opiskelijoita, joiden tutkintoalat luonnollisesti vastaavat projektia toteuttavien koulutusorganisaatioiden tutkintoaloja. Tutkintoaloittain tarkasteltuna laaja-alaisesta opiskelijaryhmästä on kysymys. Opiskelijoiden opintojen ohjaukseen osallistuvista opettajista ja ohjaajista koostuva kohderyhmä kattaa projektin yliopistokeskuspaikkakunnat kokonaisuudessaan yliopistoyksiköittäin ja ammattikorkeakouluittain.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projekti palvelee välillisesti yliopistokeskuspaikkakuntien kaikkea elinkeinoelämää ja palvelualoja (mm. työntantajia) kuin myös niitä korkeakouluja ja koulutusorganisaatioita, opiskelijoita, opettajia ja ohjaajia, jotka eivät ole mukana projektin kehitystyössä.

Projekti tuottaa lisää tutkintoja ja valmiuksia saattaa pitkittyneet opinnot loppuun, mikä vaikuttaa yleisesti myönteisesti elinkeinoelämän kehitykseen ja yritysten menestymiseen. Myös koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisääntyminen ja keskinäinen osaamisen siirto yritysten ja koulutusorganisaatioiden kesken vahvistavat alueellista osaamista. Osaaminen välittyy näin ollen myös muihin kuin projektiin suoraan yhteydessä oleviin tahoihin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 174, joista naisia 99

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 45, joista naisten tutkintoja 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46, joista naisten tutkintoja 16

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa on kuusi yliopistokeskusta ja jokaisella yliopistokeskuspaikkakunnalla on ammattikorkeakoulu. Yhdessä yliopistokeskukset ja ammattikorkeakoulut muodostavat alueellisen osaamiskeskittymän, jolle antaa lisäarvoa tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Projektissa tarkastellaan, miten opiskelijat yliopistokeskuspaikkakunnilla jaksavat opinnoissaan ja millä aikataululla suoriutuvat niistä. Tunnustettua on, että opintojen saaminen valmiiksi on tärkeää opiskelijan työelämä- ja urakehitykselle. Valmistuminen vähentää myös syrjäytymisuhkaa lama- ja rakennemuutosaikoina. Opintojen keskeytyminen tai pitkittyminen on kuitenkin ongelma.

Yliopistokeskuksissa ja niitä edeltäneissä koulutuskeskuksissa on järjestetty tutkintotavoitteista koulutusta jo pitkään, pääosin aikuiskoulutuksena, mutta myös ylioppilaspohjalta. Opintojen viivästymistä yliopistoyksiköissä ei silti ole systemaattisesti huomioitu. Erityisesti aikuisopiskelijoilla viivästymistä aiheuttaa mm. opiskelun tapahtuminen työn ohessa. Projektissa on tarkoitus ulottaa tarkastelu yliopistokeskuspaikkakunnilla korkeakouluopinnoissaan viivästyneisiin opiskelijoihin ja laatia valmistumiseen kannustava uudenlainen, yliopistokeskuspaikkakuntien erityispiirteet huomioiva toimintamalli. Tarkastelu käsittää työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Myös opettajien pedagogista, opiskelijoiden ohjaukseen liittyvää osaamista kehitetään. Projektissa muodostetaan osaajaverkosto, joka toiminnallaan tukee opiskelijoiden valmistumisprosessia. Projektin toteutuksessa ovat mukana Porin ja Seinäjoen yliopistokeskukset sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Projekti on jaettu toiminnallisesti kolmeen toteutusosaan, joiden avulla projektissa kehitettävää toimintamallia rakennetaan. Kokonaisuus koostuu "Valmistu tutkintoon!"-osasta ja sitä täydentävistä osakokonaisuuksista, jotka ovat "Aiemmin hankittu osaaminen korkeakouluopiskelun näkökulmasta (AHOT)" sekä "Alumniportaali ja vertaisohjaajatoiminta". Kehittämällä ohjausta ja hyödyntämällä toiminnallista yhteisöllisyyttä pyritään opinnoissaan viivästyneitä ja varsinkin opintonsa loppuvaiheessa opinnäytetyötä vaille jättäneitä aktivoitumaan jatkamaan opintonsa valmiiksi. Projekti seuraa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen AHOT-prosessia ja hyödyntää sitä mahdollisuuksien mukaan. Projektissa osallistutaan alueellisesti yliopistokeskuspaikkakuntien alumniportaalin kehittämiseen ja luodaan malli alumnien toimimiseksi opiskelijoiden vertaisohjaajina.

Osaajaverkosto muodostetaan osaksi yliopistokeskuspaikkakuntien toimintakulttuuria Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Opiskelijat, heidän valmistumisensa ja osaamisensa välittyminen työelämän tarpeisiin ovat tärkeimpiä alueellisia koulutuspoliittisia strategioita. Koulutuksen ja työelämän toimiva yhteistyö on voimavara, joka voi synnyttää lisää työpaikkoja ja vaikuttaa jopa väestömäärän nousuun maakunnissa. Toimintatapaa levitetään valtakunnallisesti.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin alustava tiedotussuunnitelma on hakemuksen liitteenä. Projektin käynnistyessä tiedotussuunnitelmaa tarkennetaan yhdessä projektin toteuttajien sekä toimintalinjan 2 koordinoivan hankkeen kanssa ja sovitaan, miten tiedottamista organisoidaan. Levittämissuunnitelma kytketään tiedotussuunnitelmaan.

Tiedottamisesta yleisesti:
Markkinointivaiheessa projektista tiedotetaan kohderyhmälle, elinkeinoelämälle ja suurelle yleisölle. Tiedottamiskanavia ovat mm. sähköposti, www-sivut, sanomalehdet ja suorat kontaktit. Projektin edetessä ja loppuvaiheessa tulosten levittämisen yhteydessä tiedottamiskanavat ovat pääasiassa samat kuin edellä, mutta myös seminaarien, tiedotustilaisuuksien ja lehtiartikkelien välityksellä hoidetaan tiedottamista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen ja projektista saatujen kokemusten levittäminen ajoittuu projektin loppupuolelle. Levittäminen tapahtuu erityisesti projektin toimijoiden ja ohjausryhmän välityksellä kuin myös projektissa muodostetun osaajaverkoston välityksellä. Osaajaverkoston toiminnan on tarkoitus olla yksi projektin hyvistä käytännöistä. Tiedottamisen ja levittämisen välineitä ovat mm. seminaarit, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, yhteiset tapaamiset, www-sivut ja sähköposti.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 940

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 095

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 940

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 450 848

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin toiminnalle on ollut tunnusomaista yliopistokeskuspaikkakuntien erityispiirteiden huomioiminen korkeakouluopiskelussa. Keskeisenä tehtävänä projektissa on ollut työelämälähtöisen toimintatavan mallintaminen opintojen loppuvaiheen sujuvoittamiseksi kehittämällä menetelmiä, jotka auttavat opinnoissaan viivästyneitä opiskelijoita saamaan opintonsa valmiiksi varsinkin tilanteessa, kun vain opinnäytetyö puuttuu. Toimintaympäristön ovat muodostaneet Porin ja Seinäjoen yliopistokeskukset sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opiskelijoiden ohella kohderyhmään on kuulunut projektin toteuttajatahoja edustavien korkeakouluorganisaatioiden opettajia ja ohjaajia. Tutkintoja valmistui 46. Tavoitteena ollut tutkintomäärä ylittyi hieman.

Projektin toteuttajat suunnittelivat ja järjestivät yhteisiä tilaisuuksia opiskelijoille, opettajille ja ohjaajille rajoittumatta omiin opiskelijoihinsa ja henkilökuntaansa. Niiden ohella toki järjestettiin pelkästään omille opiskelijoille suunnattuja ohjaustilaisuuksia. Tilaisuuksien suunnittelussa huomioitiin johdonmukaisesti aiemmista toteutuksista saadut ideat. Opettajille ja ohjaajille kohdennettujen ohjausosaamisen kehittämisteemaa käsitelleiden työpajojen tuloksena ehdotetaan työpajojen säännöllistämistä. Työpajoja, joissa opettajat ja ohjaajat voivat vuorovaikutteisesti käsitellä opinnäytetöiden ohjausta ja jakaa omia kokemuksiaan ja osaamistaan, olisi paikallaan järjestää vähintään lukukausittain. Tarkoituksena on, että tilaisuudet olisivat eri koulutusorganisaatioiden yhteistä toimintaa ja osallistujina sekä kokeneita että aloittelevia ohjaajia.

Opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjausta toteutettiin koulutusohjelmakohtaisesti pienryhmä- ja ohjauspajatoimintana ja antamalla henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi toteutettiin monitieteinen ohjauspaja, jonka työskentelyyn osallistui eri koulutusohjelmien opiskelijoita ja jossa hyödynnettiin ohjattavien kannalta koulutusalasta riippumatonta ohjaajaa. Ohjaaja toimi mentorina, joka auttoi ohjausprosessin edistymisessä, ei opinnäytetyön sisällöllisessä ohjauksessa. Etuna oli mm. opiskelijoiden tavanomaista rohkeampi asenne ottaa esille omaan opinnäytetyöhön liittyviä ongelmakohtia. Ohjauskäytäntö todettiin toimivaksi myös, kun opiskelija alkoi tehdä opinnäytetyötään tauon jälkeen tai tunsi tarvetta lisäohjaukseen edistyäkseen työnsä teossa. Kokeiluista saatujen tulosten perusteella suositellaan, että käytäntöä jatketaan. Ohjauspajoissa hyödynnettiin verkkoympäristöä. Verkko-ohjaus nähtiinkin erittäin tarpeellisena ohjauskanavana.

Uudenlaisena toimintamuotona opiskelijoiden opinnäytetyövaiheen edistymisen tukemisessa kokeiltiin alumnien toimimista opiskelijoiden vertaisohjaajina. Toiminnan käynnistymisen taustalla olivat alumnien omat näkemykset, joita kerättiin sekä alumneille lähetetyn e-kyselyn vastauksista että alumnitapaamisissa. Kokeilu pääsi käyntiin pienimuotoisesti. Alustavat arviot toiminnasta ovat myönteisiä, minkä vuoksi toiminnan laajentumiseksi ja jatkuvuuden takaamiseksi kehitystyön suositellaan jatkuvan.

Projektissa toteutettiin myös hyvinvointitutkimus, joka kohdistui Porin ja Seinäjoen yliopistokeskusten tutkinto-opiskelijoihin. Tulokset vahvistivat opiskelijoiden elämäntilanteiden olevan erilaisia, päätoimisen työssä käymisen opiskeluun yhdistettynä yleistä ja useissa tapauksissa aikuisopiskelijoilla opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteellista. Tuloksia purettiin demokraattisella dialogimenetelmällä toteutetussa dialogipajassa, johon kutsuttiin opiskelijoiden ohella työnantajia ja opettajia sekä ohjaajia miettimään käytännön järjestelyjä, joilla hyvinvointia voitaisiin edistää kaikkien osapuolten näkökulmasta. Hyvinvointitutkimus ja vastaava vuoropuhelu olisi suositeltavaa toistaa ajoittain. Tutkimus kannattaisi laajentaa koskemaan kaikkia yliopistokeskuksia. Tähän työhön projektissa ei ehditty paneutua.

Työelämän ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden haasteita pohdittiin kahdessa avoimessa paneelissa, joissa pääpainotus oli korkeakoulujen ja yliopistokeskusten keskinäisessä yhteistyössä sekä niiden yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Todettiin, että vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi on edelleen paljon tehtävää. Työelämäyhteyksien vahvistamiseen, opetustarjonnan ja -laadun kehittämiseen, kansainvälisyyteen ja tutkimuksen lisäämiseen kannattaa panostaa yhä voimallisemmin. Korkea-asteen koulutusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen ja verkottumisen lisääminen työelämän kanssa on paikkakunnille tärkeää. Opiskelijat lisäävät paikkakuntien vetovoimaa ja tuottavat osaamispääomaa niiden työ- ja elinkeinoelämälle. Heidän hyvinvointiaan osana opintojen edistymistä kannattaa tukea. Opiskelijoiden, koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteyksien kehittäminen muodostaa kuvainnollisesti projektin osaajaverkoston. Kehitettyjä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti.