Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10965

Projektin nimi: Balanssi - Balans

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vaasan aikuiskoulutuskeskus

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0209602-6

Osoite: Sepänkyläntie 16

Puhelinnumero: (06) 213 5111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.vakk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vakk.fi/fi/hanketoiminta/tyollistyminen/balanssi__balans

Vastuuhenkilön nimi: Pirjo Kauhanen

Asema: Rehtori

Sähköposti: pirjo.kauhanen(at)vaasa.fi

Puhelinnumero: 040 773 2069

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Kyrönmaan, Kaustisen, Jakobstadsregionen, Kokkolan, Ylivieskan

Kunnat: Kruunupyy, Kannus, Vähäkyrö, Korsnäs, Isokyrö, Maalahti, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Kristiinankaupunki, Vöyri, Laihia, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Halsua, Kaustinen, Vaasa, Kaskinen, Pedersöre, Lestijärvi, Kalajoki, Perho, Toholampi, Kokkola, Veteli

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Iäkkäät työnhakijat
- Maahanmuuttajat
- Vaikeasti työllistyvät työnhakijat
- Työttömät ammatinvaihtajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

- Työnantajat, joilla on projektin aikana opiskeilijoita erilaisilla työelämäjaksoilla
- Työvoimaviranomaiset
- Muu ympäröivä viranomaisverkosto esim. sosiaaliviranomaiset

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 500, joista naisia 300

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 855, joista naisia 415

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten työpaikkoja 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten tutkintoja 2

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin aikana kehitetään ja toteutetaan seuraavia valmennuskeskusmalliin kuuluvia toimenpiteitä, joiden avulla ohjataan ja koulutetaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
a) ammatinvalintaa ja ammatillista liikkuvuutta tukevat neuvonta- ja ohjauspalvelut (valmentavat kouluttajat, opot, ammatilliset kouluttajat, yrityskehittäjät, työvoimaneuvojat).

b) ammatinvalintaa ja ammatillista liikkuvuutta tukevat koulutuspalvelut:
Työllistäville aloille suuntaavat ammatilliset koulutukset:
Koulutukset voivat sisältää esimerkiksi ammatinvaihtoon orientoinnin, tutustumisen alan yrityksiin, ammattiaineiden perusteiden opiskelua ja työssäoppimista.
- henkilökohtainen ohjaus
- tavoitteena tukea vaikeammin työllistettävien ja ammatinvaihtajien työllistymistä, naisten hakeutumista ja työllistymistä perinteisesti miesvaltaisille aloille sekä edistää huonommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointia yhteishankintakoulutuksiin

c) työllistävien alojen infopäivät:
- tutustuminen työvoimaa tarvitseviin yrityksiin ja ammatillisiin koulutuksiin (esim. vene, metalli, sähkö, muovi ja puhdistuspalvelu, kemianteollisuus, hoiva-ala, turvallisuusala ym.)
- henkilökohtainen ohjaus jatkosuunnitelman tekemiseen/toteuttamiseen
- tavoitteena ammatillisen liikkuvuuden tukeminen sekä työ-/koulutuspaikan löytäminen työllistäviltä aloilta

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma jota päivitetään vuositasolla. Tiedotuksen maantieteellinen näkökulma on valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen. Projektista tiedotetaan ja sitä tehdään tunnetuksi koko projektin ajan suoramarkkinoinnin, viiteryhmämarkkinoinnin sekä media- ja tapahtumatiedottamisen avulla.
Projektista, sen tarjoamista mahdollisuuksista ja tuloksista tiedotetaan projektin kohderyhmille sekä henkilökohtaisesti että ryhmämuodossa. Tällaisia tiedotuksen muotoja ovat sidosryhmäpalaverit, informaatiotilaisuudet, työnantajayhteydet- ja käynnit sekä ohjauskeskustelut. Tarpeen ja kohderyhmän mukaan valittavat mediatiedottamisen eri välineet.Tapahtumatiedottamisen välineinä ovat seminaarit, messut, ja koulutustapahtumat, joihin projekti osallistuu verkostotoimijoiden kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen on koko projektin kestävä aktiivinen prosessi, joka lähtee liikkeelle jo projektin ideointi ja suunnitteluvaiheesta. Projektin toteutusvaiheessa hyvistä käytännöistä tiedotetaan aktiivisesti tiedotussuunnitelman mukaisesti (palaverit, informaatiotilaisuudet, työnantajayhteydet ja ohjauskeskustelut). Hyvien käytäntöjen levittämisessä käytetään myös media- ja tapahtumatiedottamisen keinoja. Projektin loppuvaiheessa tulokset sekä hyvät käytännöt kootaan yhteen ja näistä tiedotetaan em. kanavia hyödyntäen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 481 220

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 481 079

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 658 279

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 657 989

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Balanssi-projekti on Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen (Vakk), Keski-Pohjanmaan aikuisopiston (Kpakk) ja Yrkesakademin i Österbottenin (YA) vuosina 2009-2013 toteuttama tasa-arvohanke, jonka tavoitteena on ollut tasa-arvonäkökulma huomioiden kehittää ja toteuttaa ohjaus- ja koulutuspalveluita, joiden avulla edistetään naisten työllistymistä miesvaltaisille aloille sekä miesten työllistymille naisvaltaisille aloille. Koulutus- ja ohjauspalveluista kehitettiin projektin aikana toimijoille yhteinen palvelukokonaisuus eli valmennuskeskusmalli. Kehittämistyö koulutus- ja ohjauspalveluissa on kohdentunut hankkeessa työllistymisen edistämiseen ja työmarkkinoilla vallitsevan segregaation alentamiseen. Balanssi-projekti toteutettiin osana valtakunnallista projektiverkostoa, jonka kokoavana kattojärjestönä toimi Valtava kehittämisohjelma.

Projektin aikana toteutettiin työvoimakoulutuksia Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kristiinankaupungin alueella. Lisäksi Balanssi-hankkeen kautta kohdistettiin palkkatukirahoitusta alueen yrityksiin ja kuntiin. Toimenpiteitä on toteutettu yhteensä 46 003 opiskelijatyöpäivän verran, joista valtaosa (82%) koulutuksia. Koulutusjaksoja on toteutettu ryhmämuotoisena sekä suomen että ruotsin kielellä. Osa koulutuksista on suunnattu maahanmuuttajille, joissakin koulutuksissa on ollut kielipainotuksia tai tietylle koulutusalalle suuntaavia/orientoivia sisältöjä. Valtaosa koulutuksista on ollut yleisesti työllistymistä sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutumista tukevia koulutuksia. Lisäksi on toteutettu muutamia ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen valmistavia koulutuksia. Koulutusten
toteuttamisessa on hyödynnetty mm. työharjoittelua yrityksissä sekä koulutuskokeilujaksoja oppilaitoksessa. Tavoitteena oli antaa valmiuksia työelämään sekä työ- tai koulutusuran valintaan sekä perustietoa eri ammateista ja alojen työtehtävistä.

Koulutuksen ohella toteutettu ohjaus painottui sukupuolineutraaliin uraohjaukseen. Koulutusten sisällöissä ja henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa opiskelijoiden kanssa huomioitiin tasa-arvonäkökulma. Ohjauskeskusteluissa jaettiin tasa-arvotietoa ja pyrittiin vaikuttamaan opiskelijoiden asenteisiin eri aloja kohtaan. Ohjauksen keinoin tuettiin opiskelijoita pohtimaan vaihtoehtona myös suuntautumista sukupuolelle epätyypilliselle alalle. Myös ohjaustilanteiden toteuttamisessa huomioitiin miesten ja naisten erilaisuus käyttämällä sellaisia ohjausmenetelmiä ja lähestymistapoja, joiden arvioitiin olevan opiskelijalle luonteenomaisia. Koulutusten sisällöissä oli mukana tasa-arvoa koskevia sisältöjä. Pyrkimyksenä oli lisätä opiskelijoiden tasa-arvotietämystä ja herättää opiskelijat pohtimaan asioita myös tasa-arvonäkökulma huomioiden.

Balanssin toimenpiteiden jälkeen osallistujat ovat sijoittuneet lähinnä koulutukseen tai työhön. Keskeyttämisiä tapahtui suhteellisen vähän, koska toimenpiteet olivat lyhyitä ja jaksojen kesto oli räätälöity opiskelijan tilanteen mukaan. Jaksonsa loppuun asti suorittaneista 38% sijoittui työhön joko avoimille työmarkkinoille tai muilla työllistämistoimenpiteillä heti projektiin osallistumisen jälkeen. Koulutuksen aloitti 16% projektin päättäneistä. Heti Balanssijakson jälkeen jäi työttömäksi 40% osallistuneista. Loput siirtyivät sairaslomalle, äitiysvapaalle, armeijaan tms. työvoiman ulkopuolelle.

Balanssissa toteutetun ohjauksen avulla on pyritty sukupuolisensitiiviseen ohjausotteeseen. Kehittämistoimenpiteet ovat suuntautuneet myös opiskelijoiden opiskelumotivaation ja sitoutumisen arviointiin ja edistämiseen sekä opiskelijoiden jatko-ohjaukseen. Hankkeessa kehitettiin ohjaustoiminnalle monia hyviä käytäntöjä sekä ohjauksen materiaalia ja työvälineitä kuten tasa-arvon tilannekortit ja Balanssin tasa-arvopeli. Projektin aikana pilotoitiin erilaisia tapoja tarjota lisätukea ja ohjausta opiskelijoille kuten ammatinohjaaja/työnohjaaja-malli sekä työelämävalmentajan palvelut. Projektin tärkeänä toimintatapana olivat säännölliset ja aktiiviset toimijatapaamiset, joiden aikana käytiin läpi kokemuksia ohjaustoimenpiteiden erityppisistä toteuttamisen malleista. Projektin aikana kehitettyjä valmennuskeskusmalliin kuuluvia hyviä ohjaus- ja koulutuksen toteuttamisen käytäntöjä on siirretty organisaatioiden olemassa oleviin toimintoihin eli sitä kautta ne jäävät elämään pysyvään toimintaan. Projektin aikana luotua materiaalia voidaan levittää ja hyödyntää oppilaitosten pysyvässä toiminnassa.