Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10967

Projektin nimi: Lapin Letka, työvoimapoliittiset toimenpiteet

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Keskeytynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin TE-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 1570168-6

Osoite: Ruokasenkatu 2

Puhelinnumero: 010 60 27000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.te-keskus.fi/lappi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Tuija Ohtonen

Asema: Strategiapäällikkö

Sähköposti: tuija.ohtonen(at)te-keskus.fi

Puhelinnumero: 010 60 27211

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Kemi, Rovaniemi, Pello, Tornio, Ranua, Tervola, Keminmaa, Ylitornio, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat, ammativalintapsykologit ja vanhemmat

Kuntien ja kuntayhtymien työntekijät, luottamushenkilöt ja nuoriso-ohjaajat.
Yritykset, joissa yli 30 työntekijää, lappilainen media, työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt, työntekijät, työnantajat, yrittäjäasemassa olevat, yrittäjäjärjestöt, neuvonta- ja ohjaushenkilöstö mm. työvoimatoimistoissa

Kuntien luottamushenkilöiden mukanaolo on välttämätöntä, koska etenkin pienillä paikkakunnilla he toimivat merkittävästi työnantajan asemassa tehden rekrytointivalintoja.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Media, maakunnallisten sanomalehtien lukijat, muun median kohdeyleisö sekä oppilaisten oppilaat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 73, joista naisia 46

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 73, joista naisia 46

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18, joista naisten tutkintoja 9

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TIIVISTELMÄ

Päämäärä

Hankkeen päämääränä on sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapissa siten, että sukupuolinäkökulma otetaan osaksi asioiden valmistelua ja tasa-arvosta on tullut luonnollinen osa työyhteisöjä ja oppilaitoksia. Lisäksi edistetään sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille ja edistää sekä miesten että naisten samanarvoista asemaa työelämässä.

Tasa-arvosuunnitelmien tekeminen ja niiden kehittäminen lappilaisissa kunnissa, kuntayhtymissä, yrityksissä ja oppilaitoksissa.

Lappilaisten sosiaalisen pääoman kehittyminen, koska lappilaiset tiedostavat molempien sukupuolten osaamisen merkityksen työyhteisöjen menestyksessä.

Lappilaiset tiedotusvälineet välttävät stereotyyppisen mies- ja naiskuvan levittämistä.

Työhönoton kehittäminen tasa-arvoisemmaksi, jotta avoinna olevat työpaikat kiinnostavat molempia sukupuolia.



Toimenpiteet:

Koulutustoimenpiteet
Demonstraatiotoimenpiteet
Ohjauksen, neuvonnan ja opetuksen menetelmien ja materiaalien kehittäminen
Selvityksiä ja tutkimuksia
Tasa-arvosuunnitelmien tekemistä.
Markkinoinnin kehittäminen
Ohjeistusten kehittäminen
Kampanjointi, tiedottaminen ja seminaarit
Tuotekehitys olemassa olevien formaattien ja palveluntarjoajien kanssa


Tulokset

YX_toista:sukupuolisensitiivinen vaikuttamisfoorumi, jossa roolipelien avulla opitaan käsittelemään erilaisia tilanteita.

YXpiste: kokemuksellinen kyselykomake ja forumteatteri vaikuttavan tasa-arvosuunnittelun välineenä, uusi koulusovellus.

3R-menetelmä:
1. Representaatio, lasketaan miesten ja naisten määrä organisaatiossa. Voidaan tarkentaa esim. osasto/hallintoalakohtaisesti
2. Resurssit, katsotaan miten määrärahat, aika ja tila on jaettu sukupuolten välillä.
3. Realia, analysoidaan, miksi voimavarat on jaettu niin kuin ne on jaettu.
Riko Rajat: Perinteisesti vastakkaisen sukupuolen ammattialan valinneet opiskelijat yhdessä opettajien kanssa pitävät koulutusta työvoimaneuvojille, opinto-ohjaajille ja ammatinvalintapsykologeille. TET-harjoittelu, ohjaava ja valmentava koulutus sekä työkokeilut vastakkaisen sukupuolen valloittamalle alalle.

Equal Opportunities: avoinna olevaa tehtävää täytettäessä loppuehdokkaiden joukossa on aina mahdollisuuksien mukaan molempien sukupuolten edustajat

Uudet oppimateriaalit

Tietokanta segregaation mittaamiseksi

Sukupuolisensitiivisiä ohjauskäytäntöjä ja henkilöstökoulutuksia

Tasa-arvoradassa uudet tuotteet on kehitetty niin, että on haettu tuotekehitykseen kumppaneita kilpailulainsäädäntö huomioon ottaen. Tuotekehitysprosessin jälkeen uusi tuote tai osa siitä on jäänyt yrityksen omaan tuotepalettiin. Toinen kehittämismenetelmä on sisällyttää uudet tuotteet arkipäivän toimintaan. Molemmat menetelmät takaavat kustannustehokkuuden

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Työvoimakoulutuksista järjestetään infotilaisuuksia työnhakijoille yhteistyössä Lapin Letkan, TE- toimiston ja kouluttajan kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Aikataulutettu tiedotussuunnitelma, joka sisältää hyvien käytäntöjen levittämisen erillisenä liitteenä

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 443 475

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 442 373

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 442 375

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 442 373

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toimi Lapin ammattiopiston hallinnoiman Lapin Letka- hankkeen (ns.emohanke) rinnakkaishakkeena, jossa Koordi- hankkeen toimesta hallinnoitiin työvoimapoliittisina toimenpiteinä toteutettavat työvoimakoulutukset. Kohderyhmänä oli työttömät työnhakijat.Koulutuksien tavoitteena oli osaltaa purkaa Lapin koulutus- ja työmarkkinoiden segregaatiota.
Hankkeen toteutus perustui yhteistyöhön, jossa koulutukset suunniteltiin emohankkeen ja TE-toimistojen kanssa työmarkkinoiden tarpeet huomioiden.Suunnitteluvaiheen jälkeen Koordi- hanke kilpailutti koulutukset.

Hoiva-alan segregaation vähentämiseksi toteutettiin Rovaniemellä koulutuskokonaisuus, jossa ensiksi järjestettiin miehille suunnattu valmentava koulutus ja jatkopolkuna tutkintotavoitteinen lähihoitajakoulutus.
Miehiä hoiva-alalle, valmentava koulutus toteutettiin 5.10. - 11.12.2009 ja tutkintotavoitteinen lähihoitajakoulutus miehille 15.2.2010 - 31.1.2012. Valmentavaan koulutukseen osallistui 9 miestä. Lähihoitajakoulutukseen osallistui 12 miestä, joista 6 oli ollut juuri aikaisemmin järjestetyssä valmentavassa koulutuksessa. Opal- loppupalautteet molemmista koulutuksista olivat hyviä, valmentavan 4,3 ja lähihoitajakoulutuksen 3,5.
Lähihoitajakoulutuksesta valmistui 8 opiskelijaa lähihoitajaksi määräajassa. Kaikki tutkinnon suorittaneet ovat koulutuksen jälkeen työllistyneet lähihoitajan tehtäviin.
Hoiva-alaan liittyen toteutetettiin myös Kemissä sosiaali- ja terveysalan ohjaava koulutus miehillä ajalla 1.11.2010 - 28.2.2011. Koulutukseen osallistui 12 miestä. Opal- loppupalauteen keskiarvo oli 3,7. Koulutuksessa olleista 5 valittiin sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutukseen ja 2 työllistyi hoiva-alan sijauksiin.

Rakennusalan segregaation vähentämiseksi järjestettiin kaksi naisille suunnattua koulutusta. Pellossa toteutettiin pitkänä tutkintotavoitteisena koulutuksena 2.11.2009 - 18.3.2011 rakennusalan perustutkinto naisille ja Rovaniemellä 17.1. - 10.5.2011 valmentava koulutus nimeltä naisia rakennusalan tehtäviin. Perustutkinnoa opiskeli 11 naista ja valmentavassa koulutuksessa oli puolestaan10 naista.
Molempien koulutuksien opal- palauteiden keskiarvo oli 4,1.
Rakennusalan perustutkinnon suorittamisen jälkeen asiakkaista 3 oli sijoittunut koulutusalan tehtäviin. Valmentavan koulutuksen jälkeen useampi opiskelijoista aloitti rakennusalan perustutkinnon suorittamisen.

Kolmas toimiala oli kaivosala, jolle suunnattiin kaksi valmentavaa koulutusta naisille. Ensimmäinen valmentava koulutus toteutettiin Sodankylässä 14.3. - 10.5.2011 ja toinen Kolarissa 19.11.2012 - 18.1.2013. Sodankylän koulutukseen osallistui 14 naista ja Kolarin 11. Sodankylän koulutuksen opal- palauteen keskiarvo oli 3,7 ja Kolarin 4,4.
Sodankylän koulutuksessa olleista usea hakeitui suorittamaan kaivosalan perustutkintoa tai kaivosalan rikastamokoulutusta. Kolarin koulutuksen tuloksena 2 aikoi hakeutua suorittamaan kaivosalan perustutkintoa, 3 oli kiinnostunut maanrakennuskoneen kuljettajakoulutuksesta, 2 panostajakoulutuksesta ja 1 aikoi hakea suoraan kaivosalan töihin aikaemman tutkinnon perusteella.

Kun tarkastellaan kaikkien koulutuksiin osallistuneiden 73 asiakkaan, joita naisia oli 46, työmarkkinatilannetta heti koulutuksen jälkeen, tilanne oli seuraava: työssä avoimilla työmarkkinoilla 25 (34%), työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 2 (3 %), työttömänä 27 (37%) ja työelämän ulkopuolella 19 (26%). Työelämän ulkopuolella olevista 11 on jatkanut muuhun koulutukseen.

Asiakkaiden työmarkkinatilanne läpileikkaustietona 31.10.2013 tilanteen mukaan oli puolestaan seuraava: työssä avoimilla työmarkkinoilla 28 (38%), työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 3 (4%), työttömänä 17 (23%) , työelämän ulkopuolella 16 (22%), koulutuksessa 8 (11%) ja 1 (1%) työllistymistä edistävissä palaveluissa Työelämän ulkopuolella olevista 12 ei ole uusinut työnhakua. On oletettavaa, että he ovat töissä avoimilla työmarkkinoilla. Tällä olettamuksella avoimilla työmarkkinoilla olevien määrä olisi 39 eli 53,4% kaikista hankkeen koulutuksiin osallistuneista.

Emohanke osti ulkopuolisen arvioinnin Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot- instituutilta. Arvioinnissa todetaan koulutuksien osalta seuraavaa: Työvoimapoliittiset toimenpiteet toimivat segregaation purkamisen näkökulmasta. Koulutukset ovat olleet varsin kysyttyjä ja ne on myös koettu onnistuneiksi. Koulutusten myötä on voitu vaikuttaa hyvin käytännönläheisesti työnhakijoiden hakeutumiseen edustamalleen sukupuolelle ns. epätyypillisiin ammatteihin.

Koulutuksien vaikutus segregaation purkamiseen voi vielä kertautua, kun huomioidaan koulutuksien aikana saadut positiiviset kokemukset ja medianäkyvyys. Esimerkin voimalla on varmasti omat positiiviset vaikutukset. Lisäksi koulutuksia järjestävissä oppilaitoksssa on tapahtunut edistystä sukupuolinäkökulman huomioimisessa. Poikkeukselliset opiskelijaryhmät ovat herätelleet myös opettajia ja oppilaitoksia tarkastelemaa omia käytäntöjään.