Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10968

Projektin nimi: Kohti nousua

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 15.7.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Koillis-Savon Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 1079387-6

Osoite: Juankoskentie 13

Puhelinnumero: 0400 991 239

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.koillis-savo.net

Projektin kotisivun osoite: www.kohtinousua.fi

Vastuuhenkilön nimi: Jari Kosonen

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: jari.kosonen(at)koillis-savo.net

Puhelinnumero: 0400 299 540

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon

Kunnat: Kaavi, Rautavaara, Nilsiä, Tuusniemi, Juankoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijassa Stromsdal Oyj:n konkurssin ja Koillis-Savon alueen muiden yritysten äkillisen rakennemuutoksen vuoksi irtisanotut (alueella asuvat tai alueella työssä käyneet/ käyvät) työntekijät (työttömät), ml. ao. yritykset siltä osin, kun ne tarvitsevat muutosturvapalveluja.
Nämä toimenpiteet ovat muutosturva-asiantuntijoiden pääasiallinen tehtävä.

Toiseksi, mikäli työresurssit antavat periksi, varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös Koillis-Savon alueen yrityksistä lomautetut tai lomautusuhan alla olevat henkilöt, joihin kohdennetaan tiedotustoimintaa ja joiden koulutus- ym.tarpeista välitetään tietoa tarvittaessa yhteistyötahoille.

Projektin kohderyhmät tavoitetaan pääasiassa TE-toimistojen asiakkuuksien kautta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat Koillis-Savon alueen yritykset, mukaan lukien maatilataloutta harjoittavat yritykset, joilla on työvoiman rekrytointitarpeita. Työvoimatarvetta kartoitetaan ja muutos-/ uudelleenkoulutuksella pyritään irtisanottuja työllistymään näihin yrityksiin. Projekti auttaa työtä ja työntekijää kohtaamaan toisensa. Välillisen kohderyhmän toimenpiteistä vastaavat pääasiassa projektipäällikkö ja työvoimatutkija.

Kohdeyritykset tavoitetaan kuntien yritysrekisterin, kehitysyhtiön ja viranomaisten asiakasrekisterin kautta.
Välilliseen kohderyhmään ohjataan muutosturva-asiantuntijoiden työresursseja vain siinä määrin, kun sitä varsinaisen kohderyhmän jälkeen jää yli, pääasiallinen tavoite silloin on tehdä tutuksi työ-
voimahallinnon palveluja työnantajille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 450, joista naisia 135

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 204, joista naisia 38

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten työpaikkoja 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 315, joista naisten työpaikkoja 61

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koillis-Savon alueen merkittävä työllistäjä, juankoskelainen paino- ja pakkauskartonkeja valmistava pörssiyhtiö Stromsdal Oyj:n hakeutui konkurssiin 27.11.2008.Tehdas lopetti toimintansa joulukuussa 2008. Välittömästi työpaikkoja menetettiin 204, minkä lisäksi kerrannaisvaikutukset ovat suuria. Välitön työpaikkojen menetys on 2,4 % Koillis-Savon ja 8,4 % Juankosken työvoimasta. Valtioneuvosto nimesi joulukuussa 2008 Koillis-Savon kansalliseksi rakennemuutosalueeksi vuosiksi 2009 - 2010.

Stromsdalin konkurssin yhteydessä noin 200 henkilöä on menettämässä välittömästi työpaikkansa. Lisäksi voidaan arvioida, että lyhyellä tähtäimellä tehtaan lopettamisen välilliset vaikutukset lisäävät työpaikan menettävien määrää noin 100 hengellä (50 % tehtaalta irtisanottavien määrästä) ja pidemmällä tähtäimellä noin 200 hengellä (100 % tehtaalta irtisanottavien määrästä). Luvut ovat suuria, kun otetaan huomioon Juankosken kaupungin (5 454 asukasta) ja seutukunnan koko (20 403 asukasta). Juankosken kaupungille työpaikkamenetykset ovat erityisen raskaita. Koko kaupungissa on noin 2000 työpaikkaa, joten konkurssi sivuvaikutuksineen aiheuttaa pahimmillaan jopa 20 prosentin vähenemän kaupungin työpaikoissa.

Lisäksi useat muut yritykset ovat ilmoittaneet työtekijöiden lomautuksista ja jopa irtisanomisista. Tämä vaikuttaa kokonaisuutena erittäin negatiivisesti alueen elinkeinotoimintaan ja kiihdyttää kulutuksen supistumista.

Kehittämistoimien tavoitteena on tehostaa työllistymistä tukevia toimenpiteitä Koillis-Savossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat irtisanotut tai irtisanottavat/ irtisanomisuhan alla olevat, alueella asuvat tai alueella työssä käyneet tai käyvät henkilöt sekä välillisenä kohderyhmänä alueen yritykset, mukaan lukien maatilataloutta harjoittavat yrityksen, joilla on työvoiman rekrytointitarpeita.

Projektin keskeiset toimenpiteet ovat: aktivoidaan irtisanottuja työnhakuun ja/ tai koulutuksiin, edesautetaan työnhakijoiden työllistymisohjelmien toteutumista, järjestetään tapaamisia, tutustumiskäyntejä ja yritysesittelyjä, haetaan yrityskäynneillä alueen yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeita ja aktivoidaan yrityksiä työvoiman palkkaamiseen ja palkkaukseen liittyvien tukien hyödyntämiseen, järjestetään yrityksille ja yrittäjille neuvonta- ja tiedostustilaisuuksia sekä yrityskohtaista neuvontaa, joilla pyritään ennaltaehkäisemään tai minimoimaan irtisanomisia ja lomautuksia, haetaan aktiivisesti seudulle uutta yritystoimintaa, joilla on työllistämistarvetta, järjestetään yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilökohtaista valmennusta ja neuvontaa sekä haetaan yrittäjäpolvenvaihdosyrityksiä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikkö laatii projektin käynnistysvaiheessa tiedotussuunnitelman.
Tiedottamisessa hyödynnetään paikallismediaa (radio, Koillis-Savo ja Pitäjäläinen -lehtiä yms.)
Projektille laaditaan Internet-sivut ja projektista ja alueesta laaditaan tiivis markkinointimateriaali, jota levitetään aktiivisesti sekä sähköisesti että paperiversiona alueelle ja kohdennetusti alueen ulkopuolelle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiivis loppuraportti sijoitetaan yhtiön kotisivuille ja kokemuksista ja käytännön tuloksista tiedotetaan kunnille ja sidosryhmille.
Työ- ja elinkeinoviranomaiset levittävät tietoa omia kanaviaan myöten.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 423 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 415 811

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 452 005

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Koillis-Savon kunnissa 2008 Stromsdal Oyj:n konkurssin myötä alkanut äkillinen rakennemuutos ja sitä seurannut irtisanomisten aalto pyyhkäisi toimeentulon yli 400:lta työikäiseltä ihmiseltä. Alueen työttömyys oli syvimmillään helmikuussa 2009, kun ilman työtä oli 1161 henkilöä eli 14% työvoimasta. Koillis-Savo tuli äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 2009-2010.

Kohti nousua -työllistymisen edistämishankkeen (1.4.2009-15.7.2011) kohderyhmänä olivat rakennemuutoksen aikana irtisanotut (erityisesti Stromsdal) tai irtisanomisuhan alla olevat alueella asuvat tai alueella työssä käyneet/käyvät henkilöt sekä välillisenä kohderyhmänä alueen yritykset, joilla on työvoiman rekrytointitarpeita. Henkilöasiakkaita palvelivat Siilinjärven työ- ja elinkeinotoimistolta ostopalveluna hankitut 3 muutosturva-asiantuntijaa.

Projektin keskeiset henkilöasiakastoimenpiteet olivat
1) kartoitettiin työ- ja elinkeinohallinnolla olevan tiedon pohjalta irtosanottujen lähtötilanne ja laadittiin heille työllistymisohjelmat/ työnhakusuunnitelmat sekä seurattiin työllistymisohjelmien toteutumista.
2) aktivoitiin irtisanottuja työnhakuun ja koulutukseen järjestämällä tapaamisia, tutustumiskäyntejä ja yritysesittelyjä.

Projektipäällikön ja työvoimatutkijan työ yrityssektorilla käsitti seuraavat toimenpiteet
3) järjestettiin yrittäjyydestä kiinnostuneille tiedotusta ja tapaamisia ja ohjattiin yritysneuvonta-asiantuntijoille.
4) haettiin yrityskäynneillä alueen yritysten työvoima-, koulutus- ja kehittämistarpeita ja aktivoitiin yrityksiä työvoiman palkkaamiseen ja palkkaukseen liittyvien tukien hyödyntämiseen.

Hankkeen tavoitteet ja tulokset henkilöasiakassegmentillä olivat:
30% työllistyy toiseen yritykseen - tulos 39,7% eli 81 henkilöä
35% ohjautuu uudelleenkoulutukseen - tulos 30,9% eli 63 henkilöä
1% perustaa oman yrityksen - tulos 2,5% eli 5 henkilöä
20% jää työelämän ulkopuolelle - tulos 17,6% näistä 9 henkilöä eläkkeelle, äitiys- tai sairaslomalle, 27 henkilöä jäi edelleen työttömäksi
14% muissa työhallinnon toimenpiteissä - tulos 9,3% eli 19 henkilöä, jotka ovat palkkatukityössä.

Kohti nousua -hankkeessa tavoitettiin 204 henkilöasiakasta.
Henkilöasiakkaiden kanssa tehtyä työtä hankaloitti pitkä Stromsdalin myyntiprosessi ja tilanteen jatkuminen avoimena yli 2 vuotta. Työpaikkansa menettäneiden keskuudessa vallitsi uutisoinnin myötä toivo paluusta entiseen. Stromsdal Oyj:n ja Pyroll Oy:n irtisanomista ja lomauttamista 225 henkilöstä hankeaikana vain 51,5% (116) käytti tarjolla olleita muutosturvapalveluita.

Hankkeessa tavoitettiin kaikkiaan 353 yritystä. Hankekokemus osoitti, että nimenomaan yrityskäynneillä löydetään potentiaalisia työpaikkoja, joihin yrityksiä voidaan rohkaista palkkaamaan uutta työvoimaa joko suoraan tai erilaisten rekrytoinnin palkkatukien kautta. Hankkeen tuki on koettu yritysten rekrytoinneissa tärkeänä jo siitäkin syystä, että rekrytointiprosesseihin liittyy paljon selvitettäviä kysymyksiä, joiden kanssa yritykset ovat kokeneet painivansa yksin. Kuhunkin tilanteeseen sopivin menettelytapa voitiin selvittää yhdessä yrityksen kanssa ja löytää mm. palkkatuista yritykselle sopivin ratkaisu.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuoden 2010 aikana toteuttama Yritysharava oli hyvänä pohjatyökaluna hankeaikana. Tämä toimintamalli pitäisi pystyä säännöllisesti päivittämään, sillä yritysten tarpeet voivat muuttua lyhyelläkin ajanjaksolla.

Avoimia työpaikkoja löytyi alueella 358 kpl ja niistä pystyttiin täyttämään 313 kpl. Kuuden yrityksen osalta prosessit johtivat henkilöstön rekrytointiin työvoimapoliittisten yhteishankintakoulutusten avulla, joita alueella järjestettiin 8. RekryKoulutuksen kautta työpaikka avautui 153 henkilölle.

Hankkeen aikana esille nousi monta ongelma-aihiota; syntyneet uudet työpaikat ja työvoiman tarjonta eivät välttämättä kohtaa, monitaitoisista ihmisistä on pulaa, osa-aikaisen ja kausityön tekeminen ei ole ongelmatonta ja työnhakijat tarvitsevat ulkopuolista apua oman tilanteensa hahmottamiseen, työn etsimiseen ja löytämiseen. Työhallinnon palvelutarjonta yrityksille on laaja, mutta niitä kohtaa tunnettavuusongelma ja yritykset kokevat liian usein, ettei heidän tarpeitaan vastaavaa työvoimaa löydy työhallinnon asiakkaista. Hanke osoitti, että yrityskäynneillä löydetään potentiaalisia työpaikkoja, joihon yrityksiä voidaan rohkaista palkkaamaan uutta työvoimaa joko suoraan tai erilaisten rekrytointia tukevien palkkatukien kautta. Rekrytoinnin tukipalvelut koettiin tärkeänä siksi, että ne ovat monimutkaisia, eikä palvelutarjonnasta helposti kristallisoidu kuhunkin tilanteeseen sopivin menettelytapa ja ratkaisu.

Koillis-Savon työttömyysprosentti hankkeen käynnistyessä (4/2009) oli 13,1% ja sen käytännön toimien päättyessä (5/2011) 8,8 %.

Hankkeen kumppanuusperiaatteella toiminut toteutusmalli oli hedelmällinen ja toimiva. Sen kehittäminen jatkuu hankkeen päätyttyäkin kehittämisyhtiön, työhallinnon, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kuntien kesken.