Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10970

Projektin nimi: Perhehoidon täydennyskoulutus

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Perhehoitolitto ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0663513-8

Osoite: Ilmarisenkatu 17 A

Puhelinnumero: 040 310 1442

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.perhehoitoliitto.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Maria Kuukkanen

Asema: Kehittämispäällikkö

Sähköposti: maria.kuukkanen(at)perhehoitoliitto.fi

Puhelinnumero: 040 310 1442

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Järvenpää, Kirkkonummi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Sijaisvanhemmat em. kunnista ja ETEVA ky:stä Etelä-Suomen lääninhallituksen alueelta.
2. Perhehoidon sosiaalityöntekijät em. kunnista ja ETEVA ky:stä Etelä-Suomen lääninhallituksen alueelta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1. Perhehoitoon sijoitetut lapset ja nuoret
2. Perhehoitoperheiden biologiset lapset ja nuoret
3. Sijoitettujen lasten ja nuorten biologiset vanhemmat.
4. Pilottialueen ulkopuoliset perhehoidon toimijat täydennyskoulutusmallin laajetessa.
5. Muut perhehoitoa kehittävät toimijat (Pesäpuu ry, Pelastakaa Lapset ry)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36, joista naisia 36

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perhehoidon täydennyskoulutusprojektissa luodaan 8 opintopisteen opintokokonaisuus, joka toteutetaan lähi- ja verkko-opetuksena. Projektia hallinnoi Perhehoitoliitto ry, koulutuksen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Diak-ammattikorkeakoulu. Täydennyskoulutus toteutetaan v. 2009-2010 aikana.
Perhehoidon täydennyskoulutusprojektin kohderyhmänä ovat sijaisvanhemmat / perhehoitajat ja perhehoidon sosiaalityöntekijät Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään, SOS-Lapsikylän, ETEVA ky:n Etelä-Suomen lääninhallituksen alueelta. Pilottikoulutukseen arvioidaan osallistuvan yhteensä n. 30 sijaisvanhempaa ja sosiaalityöntekijää.
Projektista hyötyvät perhehoidon parantuneen laadun vuoksi perhehoitoon sijoitetut lapset ja nuoret, perhehoitoperheiden biologiset lapset sekä sijoitettujen lasten ja nuorten biologiset vanhemmat. Perhehoidon sosiaalityön kehittyminen ja aseman vahvistuminen on projektin oleellinen tavoite.
Projektin päätavoitteena on täydennyskoulutusmallin luominen ja sen avulla perhehoiodn laadun parantuminen. Keskeisenä tekijänä ovat - osaavat, työtään kehittävät ja voimavaraistuneet työntekijät. Tavoitteena on myös, että perhehoidon vetovoima parantuu, rekrytointi helpottuu ja perhehoitajien määrä ja perhehoidon monimuotoisuus lisääntyy, kun projektin myötä saadaan kokemus siitä, että tiedollista ja vertaistukea on saatavana.

Perhehoitajien näkökulmasta tavoitteina ovat hyvinvoinnin ja jaksamisen vahvistuminen, teoreettisen tiedon lisääntyminen ja sen soveltaminen omaan toimintaan, perhehoitajaidentiteetin vahvistuminen sekä vertaistukimuotojen ja verkostojen rakentuminen.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta tavoitteina ovat perhehoidon suunnitelmallinen kehittyminen niin prosessien, sosiaalityön kuin perhehoidon aseman paranemisen näkökulmasta.

Projektin keskeiset toimenpiteet ovat täydennyskoulutusmallin suunnittelu, koulutussisältöjen luominen ja pilottikoulutuksen toteuttaminen, arviointi sekä täydennyskoulutusmallin laajentaminen koko Suomea kattavaksi.

Projektin arviointi suoritetaan prosessiarviointina, jossa arvioidaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista erityisesti toimintakäytäntöjen sekä työssä jaksamisen paranemisen näkökulmasta. Arvioinnista vastaa Perhehoitoliitto ry yhdessä diakin kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Perhehoitoliiton tiedotuksen tärkeimpiä kanavia ovat omat internet-sivut, jäsentiedotteet sekä Perhehoito-lehti. Projektin käynnistymisestä ja eri vaiheista tiedotetaan näissä kaikissa. Lisäksi Perhehoitoliitto laatii medialle tiedotteita projektista.
Projektin vaikutusalueella toimiville kunnille on jo tiedotettu projektin suunnittelusta, ja kunnat ovat sitoutuneet osallistumaan projektiin. Kun projektin käynnistyminen varmistuu, kunnat etsivät täydennyskoulutuksen osallistujat.
Projektista laaditaan esite, jota jaetaan Perhehoitoliiton yhteistyökumppaneille ja jäsenille.
Perhehoitoliitto hallinnoi vuoden 2008 aikana valtakunnallista perhehoitajien rekrytointihanketta, jonka aikana perhehoitoa tehdään laajalle yleisölle tunnetuksi mittavalla kampanjalla. Näin ollen perhehoito on medialle tuttua jo ennen täydennyskoulutusprojektin alkamista, ja juttujen teon kynnys on matalampi.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämisen keskeiset tehtävät:

Syksy 2010-
1. Tiedon jakaminen täydennyskoulutusmallista ja pilottikoulutuksesta saaduista kokemuksista

Perhehoitoliitto:
- Perhehoitolehti, jäsentiedote, www.perhehoitoliitto.fi, www.sijaisvanhemmaksi.fi
- valtakunnalliset ja aluueelliset koulutuspäivät
- perhehoidon sosiaalityöntekijöiden työkokoukset (lastensuojelun ja kehitysvammisten perhehoito)
- perhehoidon alueellisten (sijaishuolto- ja kehitämisyksiköt) mallien kehittäjien ja työntekijöiden työkokoukset

Diak-ammattikorkeakoulu:

Diak-ammattikorkeakoulun tiedotuskanavat


2. Uusien täydennyskoulutusten valmistelu ja käynnistäminen sekä Etelä-Suomessa että pilottialueen ulkopuolella

Diak-ammattikorkeakoulu ja Perhehoitoliitto yhteistyössä
-Rahoituksen hakeminen täydennyskoulutuksen käynnistämiseen valtakunnallisesti
-Suunnittelun ja koulutuksen käynnistämisen valmistelu; ohjausryhmien kokoaminen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun pilottihankkeesta saatujen kokemusten pohjalta

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 42 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 105

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 47 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 45 655

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Perhehoitoliitto ry ja Diakonia-ammattikorkeakoulu toteuttivat yhdessä perhehoidon täydennyskoulutuksen perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille 2009 -2010. Yhteisen koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena oli lisätä yhteistä tietoa ja sen myötä parantaa yhteistä ymmärrystä perhehoidosta, mikä tukee tavoitetta vahvistaa yhteistyötä lapsen parhaaksi. Tavoitteena oli lisäksi parantaa perhehoidon laatua, tukea perhehoidon sosiaalityöntekijöitä työssään ja lisätä perhehoi-tajien valmiuksia ja jaksamista tehtävässään. Samalla kehitettiin perhehoidon täydennyskoulutusmalli ja oppimista tukeva verkkoalusta.
Hankkeen jälkeisenä tavoitteena on Etelä-Suomen aluehallintokeskuksen alueella pilotoidun täydennyskoulutusmallin ottaminen käyttöön valtakunnallisesti. Täydennyskoulutus on yksi keskeinen perhehoidon tuen muoto ja tarve täydennyskoulutuksen toteuttamiselle ilmeinen. Maassamme ei kuitenkaan ole tällä hetkellä perhehoidon täydennyskoulutuksesta vastaavaa koordinoivaa ja orga-nisoivaa tahoa. Haasteena onkin saada perhehoidon täydennyskoulutus osaksi suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää; täydennyskoulutukselle rahoitus ja järjestämistapa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitys perhehoitolainsäädännön uudistamisesta ja esitys koulutuksen ja valmennuksen toteuttamisesta tapahtuivat samanaikaisesti pilottikoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Pilottihankkeen kautta saatiin arvokasta tietoa ja kokemusta perhehoitajien ja perhe-hoidon sosiaalityöntekijöiden yhteisestä täydennyskoulutuksesta.
Hallitusohjelman ja kuntien toimintasuunnitelmien mukaan sijaishuollon painopiste tulee siirtymään perhehoitoon. Perhehoidon määrän lisäämisen yhteydessä on tärkeä vahvistaa myös perhehoidon laatua. Pystyäkseen tukemaan sijoitettujen lasten kasvua ja kehitystä perhehoitajilla tulee olla myös oikeus ja velvollisuus hyvään ennakkovalmennukseen ja täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusmallissa on pyritty huomioimaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset perhehoidon täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi.