Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10975

Projektin nimi: Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Keskuskatu 32 E

Puhelinnumero: Puh. 020 124 5100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Heikkilä Asta

Asema: yksikön johtaja

Sähköposti: asta.heikkila(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 0408302201

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Kauhajoki, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Kurikka, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Teuva

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmä 1: Lastensuojelun avo- ja laitoshuollossa eri sektoreilla (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) työsuhteessa toimivat henkilöt, joilla on työkokemusta ehkäisevän tai korjaavan lastensuojelun tai siihen vaativuudeltaan rinnastettavan sosiaali- ja terveysalan ammattityön tehtävistä. Kouluttautujan työpaikka voi olla esim. ehkäisevässä lastensuojelutyössä, perhetyössä tai erilaisissa lastensuojelun avohuollollisissa, kuntouttavissa tai sijaishuollon yksiköissä.
Kohderyhmä 2: Yksiköiden esimiehille tarjotaan kehittävän innovatiivisen työn menetelmäopintoja. Koulutussisältöjä tarkennetaan syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana tarvelähtöisesti. Kohderyhmään kuuluvat toimijat lasten päivähoidossa, lastensuojelussa, aikuissosialityössä, vanhus-, päihde- ja mielenterveystyössä sekä terveydenhuollossa julkisella, yksityisellä ja järjestösektorilla.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hanke kohdistuu sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, jota kehitetään ennakoimaan ja vastaamaan entistä täsmällisemmin työelämän esittämiä ja alueellisesti tunnistettuja kehittämistarpeita. Koulutuksessa kehitetään työelämään sijoittuvia oppimisympäristöjä ja suuntaudutaan käyttämään oppimisen lähtökohtana työelämän päivittäisiä kysymyksiä.
Työyhteisöissä hanke edistää oppivan organisaation toimintatapojen omaksumista ja organisaatioiden välillä tapahtuvaa asiantuntemuksen vaihtoa. Hankkeessa kehittävä asiantuntijuuden vaihtamisen malli edistää työpaikalla olevan osaamisen näkyväksi tekemistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä.
Hanke ehkäisee välillisesti syrjäytymistä kehittämällä avo- ja laitoshoidon rakenteita ja toimintatapoja, osaamista, yhteistoimintaa ja ehkäisevää työtä.
Hanke tukee myös johtamista ja palvelutrakenteiden kehittämistä, KASTE-ohjelman tavoitteita ja perhekeskusmallin toteuttamista.
Hankkeen hakijataholla on kiinteä kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä opiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi kokoontumalla kansainvälisille verkoston omille intensiivikursseille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 116, joista naisia 107

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään ja monipuolistetaan oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä (mm. virtuaaliympäristö), luodaan edellytyksiä työn ohessa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja pyritään luomaan rakenteita asiantuntijuuden vaihtoon. Riittävän osaamisen ylläpitäminen edellyttää, että ammatillisia lisäopintoja voi suorittaa työn ohessa ja työpaikalla ja myös siten, että samasta työpaikasta useampi henkilö on samanaikaisesti mukana koulutuksessa. Hankkeessa koulutetaan sekä työntekijöitä että esimiehiä. Tavoitteena on hyödyntää olemassaolevaa osaamista ja kehittää toimintatapa, jossa opiskelijat perehdyttävät toisiaan omiin asiantuntijuusalueisiinsa. Em. rakennetta voidaan koulutuksen päätyttyä hyödyntää konsultaatiorenkaana. Projekti pyrkii varautumaan kasvaviin lastensuojelun haasteisiin kehittämällä lastensuojelun toimipaikkojen yhteistyötä, alueellista verkostoitumista ja asiantuntemuksen vaihtoa. Tavoitteena on nostaa yksityisissä/yhdistysten perhekodeissa työskentelevien henkilöiden koulutustasoa ja vahvistaa ennaltaehkäisevässä ja korjaavassa lastensuojelutyössä toimivien osaamista ja palvelun vaikuttavuutta. Etelä-Pohjanmaa on valtakunnallisesti merkittävä sijoitusmaakunta ja hankkeen antama koulutus vahvistaa lastensuojeluyrittäjyyden kilpailukykyisyyttä maassa. Projektissa noin 10 lastensuojelun avo- tai laitoshuollossa työskentelevää henkilöä suorittaa sosiaalialan koulutusohjelmassa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon osan. Suoritetut koulutuskokonaisuudet ovat myöhemmin hyväksiluettavissa, mikäli opiskelija tulee valituksi sosionomi (AMK) aikuisopintoihin esim. syksyllä 2011.
Myös noin 30-henkinen esimiesten koulutusryhmä voi mahdollisissa myöhemmissä aikuisopinnoissa (sosionomi (AMK)) hyväksilukea hankkeessa suorittamansa opinnot. Yhteistyössä suunnitellun ja toteutetun kouluttautumisen seurauksena sosiaali- ja terveysalan työn osaaminen alueella ja työyhteisössä vahventuu, kehittämismyönteisyys ja kehittämistyö lisääntyvät ja yhteistyöverkostot voimistuvat.
Hankkeen tuloksena Etelä-Pohjanmaan asema laadukkaan sijaishuollon palveluntuottajana kasvaa. Työyhteisöjen välille syntyy yhteistyösuhteita, jotka mahdollistavat asiakkaille saumattomat palveluketjut ja työntekijöille kanavat pysyvään asiantuntijuuden vaihtoon. Opetusmenetelmiin liittyvien kokeilujen tuloksena ammatillisen koulutuksen toteuttamistapojen työelämälähtöisyyttä voidaan lisätä ja opetusta voidaan entistä enemmän toteuttaa avoimissa oppimisympäristöissä, mikä on OPM:n asettamien painopisteiden mukaista.
Projektin osallistujat (opiskelijat ja työelämätahot) ovat mukana koulutuksen suunnittelussa. Opetusta järjestetään lastensuojelutyöntekijöille neljän lukukauden (2 vuotta) ja esimiehille kolmen lukukauden aikana (1.5 vuotta). Lähiopetuspäiviä on lastensuojelutyön opintojen ryhmässä 72 ja esimiestyön opintojen ryhmässä 13.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Rekrytointi: Hakukuulutus Etelä--Pohjanmaalla pääsanomalehdissä sekä informaatiotilaisuus koulutuksesta kiinnostuneille ja heidän työnantajilleen. Hakukuulutus tiedotetaan myös sähköisesti mm. kuntien perusturvatoimistojen kautta, yksityisten lastensuojelulaitosten osoiterekisteriä hyödyntäen sekä keskeisille lastensuojelun järjestötoimijoille.
Toteutusvaihe: Kokemuksia esitellään alan kansallisten ja kansainvälisten verkostojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa sekä ammattilehdissä (esim. Opettaja, Sosiaaliturva, TESSO, Kever).
Tiedottamisessa hyödynnetään Sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet Botnian yhteistyö- ja toimintaverkostoja, kuten perusturvajohtajien kokoukset, perhetyön kehittäjäryhmät ja varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmä. Myös KASTE-ohjelman Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Etelä-Pohjanmaan pilotti tarjoaa erinomaisen yhteistyöverkoston.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen esittely sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen verkostopäivillä, joihin osallistuvat kaikki sosiaalialan ammattikorkeakoulutusta toteuttavat 22 ammattikorkeakoulua.
Hankkeen esittely kansainvälisessä seminaarissa ja kansainvälisellä intensiivikurssilla 2010.
Opetusalan ja sosiaalialan ammattilehtiin kirjoitetaan artikkeleita hankkeen tuloksista. Hankkeesta tiedotetaan säännöllisesti SeAMK:n verkkolehdessä ja alueen sanomalehdissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 152 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 128 084

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 283

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 169 382

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda työelämälähtöinen ja työpaikoilla toimiva oppimisympäristö, joka palvelee sekä työmenetelmien kehittämistä että ammattityön sisällön osaamista ja yhteistyötä. Työelämälähtöisen aikuiskoulutuksen kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, koska ehkäisevän ja korjaavan lastensuojelutyön piirissä koettiin tarpeelliseksi nostaa sekä esimiesten että henkilöstön osaamista. Käytännössä kehittämistyötä on tehty toteuttamalla hankkeen aikana kaksi koulutuskokonaisuutta. Toinen niistä suunnattiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville (60 - 70 op), toinen puolestaan sosiaali- ja terveysalan esimiehille (20 op). Molemmat koulutukset olivat suunniteltu siten, että niissä pystyi suorittamaan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK) osan. Lähiopetuspäiviä oli ensimmäisessä koulutuksessa 72 ja toisessa 13. Lisäksi hankkeessa tehtiin opiskelijoiden kanssa kaksi opintomatkaa toinen Ruotsiin ja toinen Tanskaan.

Koulutukset olivat laajuudeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaisia, mutta molemmissa hyödynnettiin sulautuvan opetuksen menetelmiä. Opetusmenetelmiksi valittiin mm. luennot, keskustelut, opintokäynnit, ryhmätyöt, menetelmäharjoitukset, itsenäiset tehtävät, verkkokeskustelut ja oppimispäiväkirjat. Esimieskoulutuksessa hyödynnettiin seuraavaa oppimisprosessia: Aiempi osaaminen -> teoriaan perehtyminen lukemalla -> teoriaan perehtyminen asiantuntijaa kuuntelemalla ja osallistumalla opetustilanteeseen -> keskustelu vertaisryhmässä teorian ja käytännön suhteesta -> opitun soveltaminen omaan työhön etätehtävän avulla ja palaute oppimistehtävästä. Kaikilla opintojaksoilla hyödynnettiin moodle -verkko-oppimisympäristöä. Yhteydenpito kouluttautujien kesken ja kouluttautujien ja kouluttajien välillä myös kontaktiosuuksien välillä osoittautui moodlen kautta toimivaksi.

Hankkeelle asetetut laadulliset vaikutukset ovat toteutuneet hyvin. Kouluttautujien tiedonhankintataidot ja taito hyödyntää tutkittua tietoa oman työnsä kehittämisessä ovat lisääntyneet palautteen perusteella huomattavasti. Työntekijöille suunnatun koulutuksen kouluttautujien ja koko työ-yhteisön lastensuojeluosaaminen on syventynyt ja laaja-alaistunut koulutuksen vaikutuksesta. Esimieskoulutukseen osallistuneet ovat saaneet uusia innovatiivisia kehittämistyön menetelmiä käyttöönsä. Verkostoitumisen merkitys oman työn kannalta on selkeytynyt. Verkostojen tarpeellisuutta osataan saadun palautteen perusteella arvioida kriittisemmin. Myös halu ja rohkeus toimia jäsenenä erilaisissa verkostoissa ovat lisääntyneet. Työn kuormittavuuden vähenemisen osalta palautteet olivat ristiriitaisia. Osa koki näin tapahtuneet, osa ei kokenut kuormittavuuden muuttuneen.

Kestävän kehityksen edistymiselle asetettuja tavoitteiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta joitakin selkeitä tuloksia on jo nyt havaittavissa. Koulutuksissa korostettiin ehkäisevän ja osallistavan työn merkitystä kestävän kehityksen kannalta. Oppimistehtävistä saattaa havaita, että ehkäisevän työhön alettiin monessa työyhteisössä jo koulutuksen aikana panostaa entistä enemmän. Opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa palautteen perusteella ammatillinen osaaminen on koulutuksien ansiosta lisääntynyt ja koulutuksen vaikutukset ovat havaittavissa koko työyhteisössä. Myös koulutusmyönteisyys on lisääntynyt. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville suunnatun koulutuksen loppuun suorittaneista kahdeksasta opiskelijasta kaikki ovat joko aloittaneet tai tulleet valituksi sosionomikoulutukseen.