Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10983

Projektin nimi: TYRNI - Yhteistoiminta-alueiden henkilöstön työhyvinvoinnin ja rakenteiden tukeminen

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: OSEKK / Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulaisten yksikkö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0992445-3

Osoite: Kuntotie 2

Puhelinnumero: 01027 21046

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.oamk.fi/sote

Projektin kotisivun osoite: Projektilla ei ole omaa internet-osoitetta.

Vastuuhenkilön nimi: Aini Ojala

Asema: Osaston johtaja

Sähköposti: aini.ojala(at)oamk.fi

Puhelinnumero: 050-320 6810

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Haapajärvi, Oulainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat muutostilanteessa olevien kuntien julkisen sektorin työyhteisöt, jotka saavat tukea muutosprosessissa. Hanke koskettaa Haapajärven, Pyhäjärven, Kärsämäen ja Reisjärven kuntien koko henkilöstöä yhteensä n. 900 työntekijää, joista 600 toimii perusturvassa. sekä Oulaisten kaupungin terveydenhuollon vastuuyksikön n. 100 työntekijää. Kohderyhmää laajennetaan 27.11.2009 tehdyllä muutoshakemuksella koskemaan Oulaisten kaupungin osalta koko perusturvan henkilöstöä soveltuvin osin (katso perustelut kohdassa 5.4.).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden sidosryhmät ja asiakkaat, jotka saavat parempaa asiakaspalvelua ja laadukkaampia palveluja.

Hankkeen sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina toimivat työterveyshuollot, Taukokangas-säätiö, sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 500, joista naisia 300

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 723, joista naisia 674

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on työorganisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen kehittämällä inhimillisiä voimavaroja. Inhimillisten voimavarojen takana ovat organisaation arvot, visio ja strategiset päämäärät.

Tavoitteena on yhteistoiminta-alueiden rakenteiden ja työn kehittäminen. Työn kehittämisellä tarkoitetaan organisaation oman toiminnan jatkuvaa parantamista ja voimavarojen tehokkaampaa käyttöä. Palvelurakenteiden uudistamisen keskeisiä lähtökohtia ovat palveluprosessien ja –tuotannon kehittäminen ja tehostaminen. Uudistuvissa rakenteissa motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö on keskeisin tekijä toiminnan eteenpäin viemisessä

Tavoitteena on tukea henkilöstön muutosvalmiuksia ja työssä jaksamista kehittämällä johtamista ja työyhteisön toimintaa, sekä edistää perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista. Julkisella sektorilla työn rasittavuuden kasvu on todettu erityisen voimakkaaksi juuri niissä työyhteisöissä, jotka ovat muutosvaiheessa ja hakevat uusia työn organisointitapoja.

Tavoitteena on luoda hyvät työolosuhteet niin työssä jaksamiseen kuin työssä kehittymisenkin mahdollisuudet huomioiden. Kaikkien osa-alueiden, kuten resursoinnin, organisoinnin, osallisuuden, johtamisen, työilmapiirin, osaamisen ja ammattitaidon kehittämisen, fyysisestä ja henkisestä työkunnosta huolehtimisen, työolosuhteiden sekä työterveyshuollon palvelujen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen, tulee olla kunnossa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat muutostilanteessa olevien kuntien julkisen sektorin työyhteisöt, jotka saavat tukea muutosprosessissa. Hyödynsaajina ovat julkisen sektorin henkilöstö, joiden työhyvinvointi, tuloksellisuus ja tuottavuus lisääntyvät. Välillisiä hyödynsaajia ovat myös hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden sidosryhmät, jotka saavat parempaa asiakaspalvelua ja laadukkaampia palveluja. Hankkeen sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina toimivat työterveyshuollot, Taukokangas-säätiö, sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tuloksena yhteistoiminta-alueiden toimijat ovat saanet tukea muutosprosessiinsa. Johdolla ja työntekijöillä on yhteinen käsitys strategiasta ja laadusta. Esimiestyön, johtamisen ja alaistaitojen kehittymisen seurauksena työilmapiiri on parantunut ja työhyvinvointi on lisääntynyt. Lisäksi palvelujen laatu on parantunut ja samalla asiakastyytyväisyys on lisääntynyt. Pitkällä aikavälillä työorganisaatioiden työimu on kasvanut, joka näkyy mm. työuran pitenemisenä, sairauspoissaolojen vähenemisenä ja tuottavuuden kasvuna.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- Rahoittajien vaatimusten mukaiset tiedotteet
- Yhteistyökumppaneille tiedote 3-4 kk:n välein
- Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma, jota tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tarkempi suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämiseksi laaditaan projektin käynnistyttyä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 913

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 416

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 254 630

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 837

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen taustalla on kahden eri sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-alueen, Oulaisten kaupungin ja peruspalvelukuntayhtymä Selänteen, esille tuoma tuen tarve kunta- ja palvelurakennelain edellyttämien muutosten läpiviennissä. Yhteistoiminta-alueita muodostettaessa sekä toiminnan että henkilöstön voimavarojen tukeminen nähtiin tärkeänä.

Tyrni-hankkeen tavoitteena on ollut näiden yhteistoiminta-alueiden työorganisaatioiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen kehittämällä inhimillisiä voimavaroja sekä palvelurakenteita. Palvelurakenteiden uudistamisen keskeisiä lähtökohtia ovat olleet palveluprosessien ja -tuotannon kehittäminen ja tehostaminen. Tavoitteena on ollut tukea henkilöstön muutosvalmiuksia ja työssä jaksamista kehittämällä johtamista ja työyhteisön toimintaa.

Hankkeessa tavoiteltiin mm. sitä, että johdolla ja työntekijöillä syntyy yhteinen käsitys strategiasta ja laadusta, yhteistoiminta-alueiden toimijat saavat tukea muutosprosessiinsa, esimiestyön, johtamisen ja alaistaitojen kehittymisen seurauksena työilmapiiri paranee ja työhyvinvointi lisääntyy. Tavoitteena on ollut myös, että hanke tukee kestävän kehityksen sosiaalista vastuullisuutta, hyvinvointia, työllisyyttä ja osallistumista samalla ehkäisten syrjäytymistä.

Hankkeen toteuttamisen keskeisenä viitekehyksenä on käytetty mallia, jonka lähtökohtana on Työterveyslaitoksen määritelmä työhyvinvoinnista: Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa ja terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Koulutus- ja kehittämistilaisuuksien menetelmällisenä tausta-ajatuksena oli ratkaisu- ja voimavarakeskeinen toimintatapa. Sen lähtökohtana on vahvistaa hyvin toimivia osa-alueita sekä löytää etenemisvaihtoehtoja ongelma- ja muutostilanteisiin.

Hanke on toteutettu koulutus- ja kehittämistilaisuuksina, joiden aiheet ovat vaihdelleet osallistujaryhmien ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Työhyvinvointia on rakennettu yhteistä organisaatiokulttuuria vahvistamalla. Toiminnassa on painotettu merkityksen luomista muutokselle, jolloin tapaamisten teemoina ovat olleet mm. henkilöstön oman toiminnan arviointi ja suunnittelu, työn hallintaan liittyvät asiat ja työn mielekkyyden merkityksen pohdinta. Toisissa tilaisuuksissa on painotettu muutoksen rakenteita, jolloin on pohdittu mm. perustehtävän merkityksen ymmärtämisen tärkeyttä, johtamiseen ja töiden organisointiin liittyviä asioita, yhteisiä pelisääntöjä toimintaan sekä kehittämistavoitteita ja tehtäviä.

Strategiatyöskentely on ollut osa hankkeen tavoitteiksi asetettua yhteistoiminta-alueiden rakenteiden kehittämistyötä. Hanke oli aktiivisesti mukana erityisesti peruspalvelukuntayhtymä Selänteen strategian laatimisessa ja ns. jalkauttamistyössä. Johdon ja esimiesten työtä on tuettu tarjoamalla heille koulutusta, jonka aiheet on johdettu hyväksytystä strategiasta.

Strategiasta johdettujen painopistealueiden kehittämistyön lisäksi palvelulinjoilla on tehty monenlaista toimintaa tehostavaa kehittämistyötä. Työprosesseja ja toimintatapoja sekä kehittämisen työkaluja on otettu käyttöön. On syntynyt toimivia ja kehittyviä tiimejä sekä asiantuntijuuteen perustuvia työryhmiä ja vertaistukea vahvistavia työtapoja. Tieto toisten työstä on lisääntynyt ja tutustuminen muiden toimipisteiden työntekijöihin on mahdollistunut. Työhyvinvointikyselyt tehtiin Selänteen usealle palvelulinjalle ja tulokset toimivat työhyvinvoinnin edistämisen pohjana. Ryhmien kanssa tehtiin näkyviksi työhön ja työyhteisöön liittyviä voimavaroja ja löydettiin keinoja niiden vahvistamiseen. Moniammatillisia työryhmiä toimi sekä lasten ja perheiden palvelujen että vanhustyön puolella.

Hankkeen koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin on osallistunut 935 henkilöä, joista vähintään yhden koko päivän osallistuneita on 723. Näiltä osin hankkeen tavoite, 500 henkilön osallistuminen ylittyi selkeästi. Sen sijaan henkilötyöpäivien sekä ohjaus- ja konsultointipäivien määrä ei yltänyt hankesuunnitelman mukaiseen tavoitteeseen, joka oli 3755 päivää, joista ohjaus- ja konsultointipäiviä 55. Toteutuneita työpäiviä on vähintään yhden päivän osallistuneilla 1623 päivää (kaikkiaan 1729 päivää). Näistä ohjaus- ja konsultointipäiviä on 19.

Tärkein syy henkilötyöpäivien määrän alittumiseen tavoitteesta on, että hankkeeseen osallistunut Oulaisten ja Selänteen peruspalvelujen henkilöstö on työskennellyt suurista organisaatiomuutoksista johtuen niin kiireisenä, ettei heidän ole ollut mahdollista osallistua hankkeeseen intensiivisemmin. Oleellinen syy henkilötyöpäivien määrän alittumiseen on ollut myös sen seikan toteaminen, etteivät suuret ryhmäkoot palvelleet hankkeen sisällöllisiä tavoitteita. Pienten ryhmien avulla on päästy työskentelemään konkreettisten asioiden kanssa, mikä on lisännyt osallistujien motivaatiota ja hyödynsaannin kokemusta. Henkilötyöpäiviä ei näin ole kertynyt alkuperäisen tavoitteen mukaan, vaikka ryhmien tapaamisia onkin toteutettu runsaasti.