Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10993

Projektin nimi: Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 28.2.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lex Kainuu ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1879248-0

Osoite: Brahenkatu 10 A 15

Puhelinnumero: +358 - 50 - 5211216

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite: www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workpap.htm

Vastuuhenkilön nimi: Karl Gustaf Kunnas

Asema: Puheenjohtaja

Sähköposti: kallekunnas(at)gmail.com

Puhelinnumero: +358 400 122582

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kyseessä on esiselvityshanke, johon ei liity käytännön pilotointia, joten varsinaiseksi kohderyhmäksi ei voi katsoa kainuulaisia yrityksiä, työyhteisöjä eikä yksittäisiä työntekijöitä, vaan ne kaikki ovat esiselvityksen välillisiä kohderyhmiä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Esiselvitys auttaa maakunnan työhyvinvoinnin edistämistoimia tarjoavia organisaatioita kehittämään palvelujaan, joten kyseiset kehittämisorganisaatiot voidaan katsoa esiselvityksen välilliseksi kohderyhmäksi / suoraksi hyödyn saajaksi.

Esiselvityksen tuloksena on alustava kartoitus valmiiksi tuotteistettuja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluja. Niitä hyödynnetään kainuulaisilla työpaikoilla, joten välillisiä hyödynsaajia ovat kainuulaiset yritykset sekä työntekijät myös työyhteisötasolla.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys on Elinkeinoelämän Keskusliiton EK Oulun, SAK Kainuun Ammatillisen Paikallisjärjestön, STTK Kainuun aluejärjestön, AKAVA Kainuun, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen sekä Lex Kainuu ry:n yhdessä alkuun saattama hanke. Kyseiset organisaatiot muodostavat esiselvityksen ohjausryhmän täydennettynä Kainuun Yrittäjät ry:llä.

Hankkeen tavoite on yhdistää työnantajien ja työntekijöiden yhtenevät tavoitteet siten, että lisätään työyhteisöjen tuottavuutta lisäämällä työhyvinvointia. Tilastot kertovat, että aiemmissa työhyvinvoinnin lisäämishankkeissa tästä on saatu hyviä tuloksia. Työhyvinvointia voidaan lisätä joko lisäämällä yksittäisen henkilön työhyvinvointia tai keskittymällä työyhteisöjen kehittämiseen ensisijaisesti työyhteisötasolla. Tässä esiselvityksessä pääpaino on jälkimmäisessä. Esiselvitys keskittyy ensisijaisesti, muttei poissulkevasti, yrityssektorille.

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys käsittelee seuraavia teemoja, jotka tuleva ohjausryhmä nosti esille ensimmäisessä tapaamisessaan:
1. Eläköitymisiän nostaminen ja työssä jaksamisen edistäminen työhyvinvointia lisäämällä
2. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen mukaan lukien asiantuntijaorganisaation johtaminen ja ikäjohtaminen
3. Työyhteisön ilmapiiriongelmien ratkaisu avoimuuden ja luottamuksen rakentamien kautta sekä työyhteisötason muutosvalmiuden lisääminen ennakoivin toimin
4. Uudet työyhteisökohtaiset sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeet huomioivat joustavat työaikamuodot (mm. työaikapankki), uudet työnteon muodot (mm. etätyö) sekä laajemminkin työtehtävien uusi organisointi työyhteisötasolla (mm. työtehtävien kierrätys)
5. Työelämän ja yksityis/perhe-elämän yhteensovittaminen
Teemat tulevat tarkentumaan esiselvityksen aikana, niitä voi tulla lisää ja osa voidaan päättää jättää pois ohjausryhmän päätöksellä.

Esiselvityksen tavoite on kartoittaa maakunnassa jo tehdyt työhyvinvoinnin edistämishankkeet ja niiden hyvät käytännöt, suhteuttaa ne valtakunnallisiin vastaaviin tuloksiin, kartoittaa työmarkkinajärjestöjen viestintäkanavia hyödyntäen ns. kentän tarpeet työhyvinvoinnin edistämisen osalta sekä laatia alustava luonnos työnhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden tuotteistamiseksi helposti käyttöön otettaviksi.

Projektin tavoitteena on tuoda jatkossa työelämän kehittämisresurssit maakunnan pk-yrityksille tarjolle helpossa, valmiiksi tuotteistetussa muossa. Viesti on, että työhyvinvoinnin edistäminen on kannattava investointi, jota yhteiskunta vielä tukee taloudelllisesti. Esiselvitykseen ei liity pilotointia, vaan esiselvityksen tulokset palvelevat jatkossa laajasti kainuulaista työelämän kehittämistä harjoittavien organisaatioiden tarpeita.

Esiselvityksen toteuttamista varten palkataan selvitysmies, joka käyttää tehtävään 6 kk työpanoksen 9 kk aikana. Esiselvitys julkaistaan Kajaanin yliopistokeskuksen Working Papers -julkaisusarjassa ja julkistetaan päätösseminaarissa helmikuussa 2010.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvityksen ulkoinen tiedotus koostuu media-iskuista 9/2009 ja 2/2010, seminaarista 2/2010 sekä julkaistavasta kirjasta 2/2010.

Mediaiskuilla tarkoitetaan hyvin valmisteltuja tietoiskuja medialle. Ensimmäisessä mediaiskussa 9/2009 tavoitteena on haastaa maakunnan toimijat mahodllisimman laajasti yhteistyöhön. Toisessa mediaiskussa 2/2010 julkistetaan tulokset ja pyritään edistämään työhyvinvointia edistäviä toimia mm. hankkeistusprosessien alkuun saattamiseksi.

Esiselvityksen tärkein viestintäkanava on työmarkkinajärjestöjen jo olemassa olevat viestintäkanavat, kuten email-kirjeet, joilla tavoitetaan hyvin maakunnan yritykset ja työntekijät sekä organisaatiotasolla että yksittäisten työyhteisöjen tasolla.

Esiselvityksen sisäinen viestintä on sidosryhmäviestintää erityisesti ohjausryhmään kuuluville organisaatioille.

Julkaistavaa esiselvitystä jaetaan ilmaiseksi esiselvitysprosessissa mukana olleille sekä kaikille niille organisaatioille, jotka toteuttavat työhyvinvointiin liittyviä projekteja. Tulosten saatavuus myös projektin jälkeen turvataan julkaisemalla esiselvitys Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Working Papers -julkaisusarjassa, jolloin sitä on jatkossakin saatavana omakustannushintaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvityksen yhteistyötahoihin kuuluu keskeiset sekä työnantaja- että työntekijäpuolen keskusjärjestöt, joiden viestintäkavavia, lähinnä email-kirjeitä, hyödynnetään hyvien käytäntöjen levittämisessä. Tältä osin toiminta ajoittuu helmikuulle 2010, sillä sitä ennen järjestöjen panos kohdistuu hyvien käytäntöjen rakentamiseen, ei vielä levitykseen.

Esiselvitysprojektiin on varattu yhden viikon työpanos helmikuussa 2010 tulosten levittämiseksi niille kainuulaisille kehittäjäorganisaatioille, jotka toteuttavat työhyvinvointia edistäviä projekteja. Esiselvityksen tulosten käytönnön hyödyntämisen kannalta tämä on varsin tärkeä toimenpide.

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys tekee yhteistyötä valtakunnallisen Työelämän tutkijoiden verkoston kanssa ja alustavasti on sovittu, että esiselvityshanke esitellään heille kesäkuun 2009 kokouksessa, jotta eri asiantuntijat voivat ohjata esiselvityksen valmistelua jo työn alkuvaiheessa, jolloin heidän asiantuntemuksestaan on suurin hyöty. Verkoston edustaja on lisäksi pyytänyt tulosten esittelyä verkostolle kevättalvella 2010. Työelämän tutkijoiden verkosto on valtakunnalllisen ESR-ohjelman ohessa erinomainen kanava esiselvityksessä kehitettyjen tai siinä esille nostettujen hyvien käytäntöjen levittämiselle myös valtakunnan tasolla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 30 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 090

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 30 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 090

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys oli Akava Kainuun, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Oulun, Kajaanin yliopistokeskuksen, SAK Kainuun ja STTK Kainuun yhteishanke, jonka toteuttajana toimi Lex Kainuu ry.
Kuuden henkilötyökuukauden laajuisessa esiselvityksessä toteutettiin työhyvinvointikysely hyödyntäen yhteistyötahojen viestintäkanavia. Esiselvitykseen liittyi aktivointitavoite: kyselyyn pyydettiin vastaamaan vasta kun asioista oli käyty keskustelu työyhteisössä. Tavoitteena oli paitsi selvittää asioita, myös aktivoida työyhteisöjä toimiin työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tätä voidaan pitää esiselvityksen innovatiivisena elementtinä ja monistettavana hyvänä käytäntönä.
Esiselvityksen tulokset julkaistiin Työhyvinvoiva Kainuu -esiselvitys -nimisenä Kajaanin yliopistokeskuksen Working Papers -julkaisusarjassa ja se on saatava maksutta Internetistä: www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workpap.htm .
Sekä työnantajan edustajien että työntekijöiden mielestä eniten on viime aikoina huonontunut työssä jaksaminen ja varmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Eniten on molempien mielestä parantunut työyhteisön muutosvalmius, mutta myös yhteistyön sujuminen ja avun saaminen tarvittaessa oli parantunut. Kun vastaus edusti koko työyhteisön näkemystä, oli eniten huonontunut esimiehen kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä. Työnantajan edustajien vastaukset olivat myönteisempiä kuin työntekijöiden. Ylempien toimihenkilöiden vastaukset olivat lähellä työnantajan edustajien vastauksia. Poikkeuksena varmuus työsuhteen jatkuvuudesta, jonka osalta ylempien toimihenkilöiden näkemys oli negatiivisin. Kaikista negatiivisin näkemys työhyvinvoinnista oli, kun vastaus perustui työntekijöiden keskinäiseen kahvitauko- tms. keskusteluun ilman, että työnantajan edustajat olisivat osallistuneet keskusteluun. Kainuulaisissa työyhteisöissä koettiin, että osaamisen kehittäminen, joustavat työajat, osa-aikaeläke ja kuntoutukset ovat lisänneet työhyvinvointia paljon, kun taas liikunnan tukeminen ja virkistyspäivät olivat lisänneet työhyvinvointia vain vähän. Harvempi kuin joka kymmenes koki liikunnan tukemisen lisänneen työhyvinvointia paljon. Puute esimiestyön kehittämisestä koettiin eniten työhyvinvointia vähentäneeksi asiaksi. Kun tarkastellaan "lisänneet paljon" ja "vähentäneet paljon" -vastauksia keskenään, on suurin tarve työaikapankille, esimiestyön kehittämiselle ja etätyömahdollisuudelle. Kysyttäessä hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseen, sijoittui suurin osa vastauksista teemaan "työyhteisön luottamuksen ja vuorovaikutuksen edistäminen". Toiseksi suosituin teema oli "yhteiset virkistys- yms. tilaisuudet". Työntekijät nimesivät runsaasti hyviä käytäntöjä kategorioihin "joustavat työaikajärjestelyt", "fyysisen hyvinvoinnin edistäminen" ja "työnteon muotoihin liittyvät ratkaisut", mutta työnantajan edustajat eivät niitä juuri noteeranneet. Työterveyshuollolle ei nähty mitään roolia työhyvinvoinnin edistämisen hyvissä käytännöissä, mutta muissa yhteyksissä sen toimintaa sekä kiiteltiin että kritisoitiin. Kysyttäessä, mitkä toimet jatkossa parhaiten edistävät työhyvinvointia omassa työyhteisössä, sijoittui suurin osa vastauksista teemoihin, jotka koskivat työyhteisöä, ei yksilöä. Eniten on tarvetta teeman "työyhteisön luottamuksen ja vuorovaikutuksen edistäminen" toimille, johon kuuluvat mm. kehitys- ja muut keskustelut, palaverikäytännöt, ilmapiirin parantaminen, avoimuus, luottamus ja tasavertainen kohtelu. Työnantajan edustajien ja työntekijöiden näkemykset olivat tässä yhtenevät, mutta seuraavaksi suosituimmassa teemassa oli selkeä jako: työntekijät toivovat toimia koskien työnteon muotoja, työn määrää, resursseja, tehtävien ja vastuun jakamista, mutta työnantajan edustajat painottivat tarvetta fyysisen työympäristön parantamiseen. Esimiestyön kehittämisen, joustavien työaikajärjestelyiden sekä työnohjauksen ja muun ulkopuolisen tuen tarve tuli esille lähes yksinomaan työntekijöiden vastauksissa. Kolmessa neljästä yksityissektorin työyhteisöstä on käytössä joustavia työaikajärjestelyjä, mutta vain alle puolessa julkisen sektorin työyhteisöistä.
Esiselvitys piti kaksi tiedotustilaisuutta. 9/2009 lanseerattiin työhyvinvointikysely yleiseen tietoisuuteen tavoitteena lisätä sen kiinnostavuutta työpaikoilla ja lisätä vastausaktiivisuutta. 2/2010 järjestettiin tiedotustilaisuus seminaarin yhteydessä, jolloin myös julkistettiin kirja. Mediajulkisuutta asialle saatiin paikallisissa lehdissä, maakunnallisissa lehdissä, radiossa ja TV:ssä sekä valtakunnallisessa lehdessä.
Esiselvityksen tärkein suositus on perustaa useampivuotinen aktivoimishanke auttamaan työyhteisöjä konkreettisten työhyvinvointitoimien suunnitteluun ja ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamiseen esim. Tekesin Tyke-rahoitusta hyödyntäen. Rahoittajaksi suositellaan ESR:a. Yleishyödylliselle hankkeelle on vaikea saada omarahoitusta, joten hankkeelle tulisi myöntää 100 % rahoitus tai järjestää omarahoitus organisaatiolta, jonka tehtäviin kuuluu maakunnan kehittäminen.