Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11002

Projektin nimi: Yhteisökasvatuksen hyvät käytännöt EU:sta Suomen Lappiin

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 31.3.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin yliopisto kasvatustieteiden tiedekunta ja sosiaalityön laitos

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Osoite: PL 122

Puhelinnumero: 016-341341

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ulapland.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Kyösti Kurtakko

Asema: dekaani, professori

Sähköposti: Kyosti.Kurtakko(at)ulapland.fi

Puhelinnumero: 016-3412414

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin yliopiston opetushenkilöstö erityisesti opettajankoulutuksessa ja sosiaalityön aloilla

3.3 Välilliset kohderyhmät

Opiskelijat sekä koulu- ja nuorisotoimessa työskentelevät

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13, joista naisia 9

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime aikojen suomalaisen koulumaailman traagiset tapahtumat osoittavat ongelmia yhteisöllisyyden toteutumisessa. 1800-luvun kansallisen heräämisen yhteydessä syntyneet suomalaisen identiteetin rakennusaineet on kulutettu loppuun. Ne eivät enää toimi globaalin talouden ja postmodernin eetoksen maailmassa. Suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä joudutaan kysymään yhteisöllisyyden tuottamisen perään. Jos ja kun näin tehdään, Lapin yliopistolla on silloin erinomaiset eväät vastata haasteeseen. Tiedekunnan vahva pedagoginen ja naistutkimuksen osaaminen sekä Lapin yliopiston sosiaalityön oman alansa vankka asiantuntemus tarjoavat toiminnalle erinomaiset lähtökohdat ja vahvaa synergiaa.

Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää mitä EU:n valituilla alueilla olevissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa olemassa olevia hyviä käytäntöjä olisi tarkoituksenmukaista benchmarkata Pohjois Suomeen. Hankkeella pyritään hankkimaan tietoa, miten yhteisöllisyyttä tuottava koulutus voitaisiin mahdollisimman nopeasti, laadukkaasti ja harkitusti käynnistää Lapin yliopistossa palvelemaan yliopiston peruskoulutusta opettajakoulutuksessa sekä sosiaalityössä, täydennyskoulutusta kouluissa ja nuorisotyössä toimivien kohdalla sekä niihin liittyvää tutkimusta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikön tehtävänä on vastata hankkeen tiedottamisesta. Hankkeessa tiedotus jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen.

Sisäisen tiedotukseen kuuluu projektin johdon ja vastuutettujen henkilöiden keskinäinen ja tiivis vuoropuhelu. Erikseen tiedotuksen kohteena ovat organisaation henkilökunta ja ohjausryhmä (myös rahoittaja) sekä myöhemmin muut tahot (esimerkiksi kunnat ja koulut).

Kokouskutsuissa ja muissa tiedonannoissa johtoryhmän sisällä käytetään sähköpostia.

Ulkoisella tiedottamisella tarkoitetaan medialle annettava tietoa rahoittajan ohjeistuksen mukaan projektin aloituksesta ja lopussa tuloksista.

Ulkoinen tiedottaminen suuntautuu sekä muihin yliopistoihin että laajemmalle yleisölle. Tämä tapahtuu lehdistön ja median kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen lopuksi laaditaan suunnitelma Lapin yliopistoon kehitettävästä yhteisökasvatuksen aihekokonaisuudesta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 43 095

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 41 859

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 50 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 464

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli yhteisöllisyyden muodostamisen hyvien käytän-töjen löytäminen ja tuominen Lapin yliopistoon. Yhteisöllistä koulutusta ja tutkimusta benchmarkattiin viidestä eri kohteesta. Benchmarkauskohteiksi valittiin ennakointianalyysin perusteella kiinnostavia eurooppalaisia yliopistoja ja korkeakouluja.

Vierailujen kohteina olivat Osnabrückin yliopisto Saksassa, Strathclyden yliopisto Skotlannissa, Etelä-Böömin yliopisto Tshekissä, Tarton yliopisto Virossa ja Luzernen ammattikorkeakoulu Sveitsissä. Alun perin suunniteltu vierailu Jönköpingin yliopistoon Ruotsissa ei toteutunut aikatauluongelmien vuoksi ja vaihtui Luzernen ammattikorkeakouluun. Jönköpingin yliopisto on kuitenkin kiinnostunut yhteistyöstä ja on halukas osallistumaan tulevaan tutkimushankkeeseen. Vierailukohteen muutoksesta sovittiin rahoittajan/valvojan eli Lapin lääninhallituksen suunnittelijan Satu Kantolan kanssa.

Benchmarkauspart muodostettiin siten, että näistä toinen edusti sosiaalityön laitosta ja toinen kasvatustieteiden tiedekuntaa. Pareja ohjeistettiin ottamaan selvää, minkälaista yhteisökasvatukseen tai sosiaalipedagogiikkaan liittyvää koulutusta vierailukorkeakoulussa järjestetään, ja minkälainen on koulutuksen sisältö, rakenne ja kesto. Lisäksi haluttiin tietää, missä tiedekunnassa tai laitoksessa koulutusta järjestetään vai järjestetäänkö koulutus yhteistyössä eri tiedekuntien kanssa. Samalla tuli selvittää, mitä yhteisökasvatuksen/sosiaalipedagogiikan käsitteellä kussakin kohteessa tarkoitetaan. Toiseksi benchmarkauksella haluttiin ottaa selvää, minkälaista yhteisöllisyyttä ja sen kehittämistä koskevaa tutkimusta vierailukohteissa tehdään, mihin tarpeeseen sillä vastataan ja mitkä ovat tutkimuksen kohderyhmät. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten ja minkälaisia sidosryhmiä koulutuksella ja tutkimuksella on.

Benchmarkauksen tuloksena selvisi, että yhteisöllisyyttä ja sen muodostumista käsittelevää koulu-tusta toteutetaan vaihtelevasti eri korkeakouluissa.
Yhteisöllisyyttä ja sen kehittymistä käsittelevää tutkimusta vierailukohteissa tehtiin monipuolisesti. Esiintyi perustutkimusta kuten yhteisöjen rakenteen ja toiminnan tutkimusta, metodologista tut-kimusta, josta esimerkkinä projektimetodin sovellutukset tähän tematiikkaan sekä opinnäytetöinä tehtävät tutkimukset. Taiteen roolista yhteisöllisyyden metodiikassa käyneen esimerkkinä Strath-clyden yliopiston Sport, Culture and Arts –laitoksen ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yh-teistyönä toteuttamat yhteisötaideproduktiot.
Benchmarkausmatkojen jälkeen pidettiin kaksipäiväinen seminaari, joka oli avoin kaikille (liite 7.).
Nuorisotyön edustajat toivat seminaarissa esille, että nuoret tarvitsevat itsetunnon kohotusta, peilausta muista nuorista ja vertaistukea. Nuoret ovat näin ollen luonteva yhteisöllisyyden raken-nuskohde, sillä he muodostavat yhteisöjä luonnostaan ja heillä on tarve kokea yhteisöllisyyttä. Haasteena ovat sellaiset nuorten omat yhteisöt, jotka eivät ole yhteiskunnan hyväksymiä. Nuoriso-työn tärkeimmät tehtävät ovat osallisuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Nuorilta ovat vähentyneet tai kadonneet kokonaan luonnolliset tukiyhteisöt kuten kanssakäyminen suvun ja naapureiden kanssa. Näiden lisäksi itse ydinperheet ovat usein rikkonaisia.

Seminaarin puhujat ja yleisö saivat aikaan hyvän keskustelun, jota jatkettiin seuraavana päivänä työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Tällöin käytiin varsinaisesti läpi yhteisöllisen tutkimuksen ja koulutuksen erityistarpeita ja toteuttamismahdollisuuksia Lapin yliopistossa. Lisäksi puhuttiin tutkimuksen ja koulutuksen suuntaamisesta, tutkimus-kohteista ja rahoituksesta.

Sidosryhmät ottivat seminaarikutsun vastaan innostuneesti ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun yhteisöllisyydestä, sitä koskevasta koulutuksesta ja tutkimustarpeista. Teema-aluetta käsittelevälle koulutukselle ja tutkimukselle nähtiin olevan tarvetta varsinkin nykyisessä yhteiskunnallisessa ti-lanteessa.

Projektin aikana yhteistyö eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa alkoi ja asiantuntijaverkoston rakentamiselle luotiin hyvä perusta. Benchmarkauskohteissa oltiin sekä kiinnostuneita että haluk-kaita yhteistyöhön ja nähtiin myös olevan tarvetta tutkimusyhteistyön kehittämiseen.

Vierailujen aikana becnhmarkkausparit huomasivat, että vierailukohteiden edustajat kiinnostuivat keskinäisestä yhteistyöstä Lapin yliopiston kanssa. Projektilla saavutettiin pohja monenlaisille akti-viteeteille, mikä jatkon kannalta on erittäin keskeinen saavutus.