Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11006

Projektin nimi: Sähköisen liiketoiminnan kehittämisohjelma

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 30.6.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 0840525-6

Osoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: (013) 267 7110

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.carelian.fi

Projektin kotisivun osoite: www.carelian.fi/fi/toiminnot/asiantuntijapalvelut/sahkoisen+liiketoiminnan+kehityspalvelut/

Vastuuhenkilön nimi: Jouko Rautasalo

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: jouko.rautasalo(at)carelian.fi

Puhelinnumero: 050 3805190

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan alueelle sijoittuneet pk-yritykset ja niiden henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projekti työllistää maakunnan ICT-yrityksiä, konsultteja ja kouluttajia, joille se tarjoaa mahdollisuuden omien sähköiseen liiketoimintaan liittyvien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Pk-yrityksissä projektin aikana esille tulleita muita kuin sähköiseen liiketoimintaan liittyviä koulutustarpeita voidaan ohjata esim. käynnissä oleviin KouPa- ja Protek-hankkeisiin tai yrityskehitysorganisaatioiden luokse. Projektin kautta lisätään myös maakunnan ICT-tietoisuutta ja houkuttelevuutta ICT-toimijoiden silmissä ja tätä kautta voidaan saada Pohjois-Karjalaan joko uusia perustettavia yrityksiä tai muualla Suomessa toimivia yrityksiä laajentumaan maakuntaan.
Pk-yritysten aktivointia ja toimintojen jalkauttamista toteutetaan osin kumppaneiden (yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, elinkeinoyhtiöt ja vekkoliiketoiminnan veturit) kautta - tavoitteena on pitää pk-yritykset ajantasalla siitä, mikä on sähköisen liiketoiminnan kehityksen suunta ja mitkä ovat suurten toimijoiden tarpeet esim. alihankinta- ja yhteistyöverkostojen suuntaan. Lisäksi pyritään yhteistyöhön tutkimus- ja opetusorganisaatioiden kanssa. Näiltä saadaan uusinta tietoa pk-yritysten käyttöön ja toisaalta kentältä voidaan välittää tutkimusaineistoa tutkimuksen käyttöön.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 572, joista naisia 140

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 501, joista naisia 173

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 8, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sähköisen liiketoiminnan kehittämisohjelma on Pohjois-Karjalassa toimivien pk-yritysten ja niiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen suunnattu projekti.

Ohjelman tavoitteena on pk-yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen, yrittäjien ja pk-yrityksissä päättävässä asemassa olevien henkilöiden sähköisen liiketoimintatietämyksen lisääminen sekä pk-yritysten henkilöstön sähköisten liiketoimintaratkaisujen käyttötaidon lisääminen. Lisäksi tavoitteena on sähköisten liiketoimintaratkaisujen käyttöönottovaiheeseen liittyvän koulutuksen ja opastuksen tehostaminen sekä alueen ICT-yritysten osaamisen kehittyminen sähköisen liiketoiminnan osalla.

Projektin tuloksena tietotekniikan käyttö liiketoiminnan tukena laajenee ja sitä kautta liiketoiminnan edellytykset sekä kilpailukyky paranevat. Lisäksi lisätään alueen yritysten kilpailukykyä automatisoimalla ja integroimalla yritysten liiketoimintaprosesseja.

Projektin toimenpiteet rakentuvat pääsääntöisesti neljästä palvelukonseptista, jotka on mm. todettu ns. hyviksi käytännöiksi:

Neuvontapalvelu:
Maksuton palvelu pk-yrityksille, joilta puuttuu tieto siitä, miten edetä oman liiketoiminnan sähköistämisessä. Palvelu tarjoaa apua mm. sopivan ohjelmiston tai kumppanin selvittämiseksi tai tietoa, mistä löytyy asiantuntija-apua kartoittamaan tietotekniikan merkitys yrityksen liiketoiminnalle.

Konsultointipalvelu:
Palvelu sisältää yrityksen sähköisen liiketoiminnan kannalta keskeisten liiketoiminta prosessien tunnistamisen sekä kehityssuunnitelman tekemisen sekä valittujen kehittämiskohteiden ratkaisujen hakemisen ja niiden konsultoinnin.

Asiantuntija-apu:
Palvelu, jossa asiantuntija käy yrittäjän kanssa läpi yrityksen pullonkauloja ja laatii etenemissuunnitelman sekä selvittää mm. julkisen tuen mahdollisuuden suunnitelmien toteuttamiseksi.

Järjestelmien/palveluiden käyttöönotto/koulutus:
Tarjoaa tukea sähköisten liiketoimintaratkaisujen käyttöönottoon ja koulutukseen. Yleisesti koulutuksesta tingitään, kun hankintaan ohjelmistoja. Jotta järjestelmistä ja palveluista saadaan täysi hyöty irti, on osaamisen oltava hyvällä tasolla ja käyttöönoton vaiheet suoritettu niin, että ratkaisu tukee liiketoimintaa heti alusta alkaen.

Hankkeen koordinaattorina toimii Joensuun Tiedepuisto Oy, joka hoitaa myös yrityskohtaisen lyhytkestoisen neuvonnan. Tavoitteena on n. 350 yrityksen henkilöstön kouluttaminen sähköisen liiketoiminnan ratkaisujen hyödyntäjiksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektisuunnitelmaan tarkennetaan oma tiedostussuunnitelma, jossa määritellään miten hankkeesta ja sen tapahtumista tiedotetaan sanomalehdissä, esittein, avoimin koulutustilaisuuksin sekä sähköisin välinein.

Lisäksi yhteyttä pidetään aktiivisesti mm. yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin.
Projektin tuloksia voidaan esitellä eLiiketoiminta-verkoston tapaamisissa sekä seminaareissa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Projektin järjestämistä tilaisuuksista tiedotetaan alueellisesti eri medioita hyödyntäen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen vaikuttavuudesta tiedotetaan vuosittain ja hankkeen päättyessä (esim. montako kehittämistoimenpidettä on suoritettu ja monelleko yritykselle on palveluja annettu). Hyvien käytäntöjen osalta tiedotetaan Joensuun Tiedepuiston oman tiedotuksen kautta aina tarvittaessa ja ainakin projektin päättyessä. Hyviä käytäntöjä levitetään myös eLiiketoiminta-verkoston kautta ja jalkautetaan niitä valtakunnallisesti toimivan verkoston kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 131 970

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 125 512

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 177 970

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 165 512

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti kesto oli epätävallisen pitkä jatkoaikoineen. Jatkoaikoja haettiin asiakkaiden tarpeisiin perustuen, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Projektin loppuun saakka sen toimenpiteiden kysyntä oli vilkasta. Voidaan todeta, että yhteistyöverkosto pk-yritysten ja palveluntarjoajien kanssa on rakentunut hyvin ja aktiivisesti.
Projekti on osoittanut tarpeellisuutensa monin eri tavoin. Siitä on osoituksena runsas toimeksiantojen sekä osallistujien määrä järjestettyihin koulutuksiin.

Projektin palveluntarjoajien kilpailutus tehtiin ensimmäisen kerran syksyllä 2009. Ensimmäisen jatkoajan kilpailutus keväällä 2011, sekä toisen jatkoajan kilpailutus syksyllä 2013, jonka palveluntarjoajien kanssa vietiinkin projekti loppuun saakka. Palveluntarjoajat kilpailutettiin Hilmassa ja mukana projektissa on ollut noin 30 palveluntarjoajaa. Pian kilpailutuksen jälkeen oli jo havaittavissa, että siinä hyväksyttyjen palvelutarjoajien tarjonta ei riitä kattamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Se on vaikeuttanut käytännön työtä ja kaventanut asiakkaille tarjottavia palveluita. Sellaisissa tapauksissa, että kilpailutetuista palveluntarjoajista ei löydy sopivaa, erillishankinta on ainoa vaihtoehto palvella asiakasta. Yhteistyö palveluntarjoajien ja projektihenkilöstön välillä on ollu pääsääntöisesti rakentavaa ja tuloksellista. Myös loppuasiakkaiden antama palaute on ollut kannustavaa. Projektin onnistumisen kannalta keskeinen asia on ollut kiinteä ja positiivinen yhteistyö rahoittajan kanssa.

Projektin päättyessä 30.06.2014 tukisopimuksia on tehty 481 kappaletta/ 376 eri yritykseen (tavoite 380 eri yritystä). 501 eri henkilöä on osallistunut koulutuksiin, joista 322 itse yrittäjää on osallistunut koulutuksiin (kokonaistavoite 572). Asiakkaille on tehty sopimus 3277 toimenpidepäivästä (tavoite 2569). Näistä maksullisia 2492 ja muita koulutuspäiviä 785.