Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11008

Projektin nimi: Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 28.2.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Niemenkatu 73, PL 213

Puhelinnumero: 03 828 10

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.phkk.fi, www.lamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/viljaklusteri

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Starckjohann

Asema: johtaja

Sähköposti: paivi.starckjohann(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 050 538 2365

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. OPH ja OPM, alueviranomaiset (ELY) (viljaklusterin opsien kehittämisen ohjaaminen, klusteriennakoinnin menetelmäkehitys)
2. Viljaklusterin arvoketjuun kuuluvat yritykset (henkilöstön osaaamisen kehittäminen)
3. Viljaklusterin toimialoille kuuluvat koulutuksen järjestäjät (tulosneuvottelut ja opiskelijapaikat)
4. Viljaklusterin toimialoille kuuluvat korkeakoulut ja oppilaitokset (opetussuunn. ja koulutuksen kehittäminen)
5. Valtakunnalliset ja maakunnalliset koulutuksen sidosryhmät (kehitysyhtiöt, työvoimahallinto...)
6. Päijät-Hämeen liitto (aluekehitys ja yhteys KESU -prosessiin)
7. Päijät-Hämeen ennakointiverkosto (maakunnallisen ennakointiosaamisen kehittyminen)
8. Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisverkosto (johdon ennakointiosaaminen)
9. Elinkeinojen kehittäjätahot ja etujärjestöt (viljaklusterin toiminnan kehittäminen)
10. Strategisesti tärkeiden klustereiden kehittäjät (viljaklusterin yhteydet muihin klustereihin)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tuloksia voivat hyödyntää myös:

1. Muut yrittäjät ja yritykset (yhteistyö ja uudet liikeideat)
2. Aikuisopiskelijat (täydennyskoulutuksen ja työuran suunnittelu)
3. Nuoret (uravalinta)
4. Oppilaitosten opintojen ohjaajat (ohjaaminen ammatin valinnassa tai aiemman osaamisen täydentämisessä)
5. Opettajat (työssä oppimisen ja oppimisympäristöt)
6. Kuntien päättäjät (oppimisympäristöihin kohdistuvista investoinneista päättäminen)
7. Muiden maakuntien ennakointiverkostot (alueelliset ennakointimallit)
8. Muut projektit

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteiskunta, työelämä sekä yksilöiden koulutukselliset tarpeet tulevat jatkossa muuttumaan mm. kansainvälisen taloudellisen kilpailun sekä voimakkaan ikärakenteen muutoksen myötä. Kansalaisten ja työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja osin vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Koulutuksen tulisi kohdentua siten, että se on sekä työelämän että yksilön kannalta mahdollisimman käyttökelpoista. Samalla koulutuksen järjestämismuotojen tulisi olla sellaisia, että ne vastaavat yksilöiden ja työelämän tarpeisiin siten, että koulutus olisi kysyntälähtöistä.

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnilla on merkittävä asema koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä sekä koulutuksen määrällisen mitoittamisen tukena. Ennakoinnilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kysyntälähtöisyyden paranemiseen. Kysyntälähtöisyyttä on mahdollisuuus parantaa muuttamalla koulutustarjontaa kysyntää vastaavaksi. Koulutustarjonnan muuttaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kysyntälähtöisemmäksi edellyttää kuitenkin työvoimaan kohdistuvan osaamiskysynnän ja koulutuksen tuottaman uuden osaamistarjonnan keskinäistä vertailua. Tästä vertailusta syntyviin poikkeavuuksiin vastaaminen koulutustarjontaa muuttamalla vaikuttaa pitkällä aikavälillä osaamisen kohtaannon paranemiseen.

Projektissa toteutetaan valtakunnallinen ja maakunnallinen (case: Päijät-Häme) viljaklusterin osaamiskysynnän pitkän aikavälin (2025) ennakointi. Ennakoinnin tueksi rakennetaan valtakunnallisen ja maakunnallisen ennakoinnin yhdistävä verkostoyhteistyömalli sekä viljaklusterin yritysten, sidosryhmien ja koulutuksen johdon ja asiantuntijoiden ennakointiosaamisen valmennusohjelma. Projektissa käytetään monipuolisia ennakointimenetelmiä ja työkaluja valtakunnallisen ja maakunnallisen klusteriennakoinnin yhteensovittamiseen ja toteuttamiseen sekä maakunnallisen osaamisen kohtaannon analysoimiseen. Menetelmät, mallit ja työtavat on siirrettävissä muiden klustereiden valtakunnalliseen ja alueelliseen ennakointiin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Käynnistysvaiheen tiedottaminen tapahtuu erilaisilla päätöksentekofoorumeilla tapaamalla viljaklusterin kehittäjäverkoston johtoa ja avainhenkilöitä. Lisäksi yleistiedotusta tehdään sähköisesti (klusterimailerit, sähköpostit, www).

- Päijät-Hämeen ennakointiverkosto
- Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisverkosto
- Viljaklusterin valtakunnallinen ennakointiverkosto
- Viljaklusterin maakunnalllinen johtoryhmä
- Viljaklusterin yritysten edustajat
- Verkostojen toimijoiden johto
- Alueen ulkopuoliset koulutuksen järjestäjät ja asiantuntijat

Toteutusvaiheen tiedottaminen verkostoon ja yhteistyökumppaneille (sähköinen tiedotus, lehdistö, www, johdon tapaamiset, kehittämisseminaari 2011)

- Työelämän neuvottelukunnat
- Yritysklustereiden johto
- Verkostojen toimijoiden johtoryhmät
- Verkostotiedotusta yrityksille
- Yleistiedotus lehdistöön
- Valtakunnallinen vilja-alan yhteistyöryhmä VYR

Tulosten levittämisvaiheen tiedottaminen (sähköinen tiedotus ja loppuseminaari 2012, julkaisut)

- Koko toimijaverkosto
- Yleistiedotus lehdistöön
- Valtakunnallinen tiedottaminen (hankkeen aikana syntyneet kanavat ja yhteistyöverkostot)
- Sähköinen ennakointipalvelu ENSTI (OPM, OPH)
- Ennakointifoorumi.fi (KTM)
- Valtakunnallinen vilja-alan yhteistyöryhmä VYR (MMM)
- Kehittävän arvioinnin tulosten käsittely asiantuntijaryöryhmissä

Projektin viestintäsuunnitelma on projektisuunnitelman liitteessä 1.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hanke levittää hyviä käytäntöjä tekemällä muihin ennakointihankkeisiin benchmarking-käyntejä ja toimimalla aktiivisesti tulosten valtakunnallisessa levittämisessä. Levittämisen välineinä käytetään mm. julkaisua, prosessikuvauksia, projektin nettisivuja, sähköistä ennakointipalvelua ja seminaariesiintymisiä.

Vuoden 2011 kehittämispäivillä keskitytään valtakunnallisten ja maakunnallisten ennakointitulosten esittelyyn ja kohtaannon parantamisen arviointiin. Vuoden 2012 loppuseminaarissa ennakointituloksia arvioidaan keskusvirastojen, koulutuksen järjestäjien ja työ- ja elinkeinoelämän organisaatioiden taholta.

Projekti verkostoituu tarkoituksenmukaisesti erilaisiin aluekehitys- ja ennakointiprojekteihin ja levittää niiden välityksellä ennakointitietämystä ja hyviä käytäntöjä. Erityisesti huomioidaan alueiden välisen yhteistyön kehittäminen ja metropolialueen verkostoituminen.

Hyviä käytäntöjä levitetään myös projektin aikana rakentuvan sähköisen ennakointipalvelun välityksellä. Hyvät käytännöt ja ennakointitulokset kuvataan www-sivuilla, jonka näkyvyyttä vahvistetaan linkittämällä se alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluihin.

Projektin viestintäsuunnitelma on projektisuunnitelman liitteessä 1.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 544 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 542 775

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 657 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 662 341

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lähtökohtana ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseksi.
Projektin tavoitteet ovat:
-viljaketjun toimintaympäristön muutosten hahmottaminen
- viljaklusterien toimintaympäristön kuvaaminen
-ennakoinnissa käytettävän viljaklusteri-käsitteen määrittäminen ja koulutusjärjestelmän kuvaaminen
-viljaklusterin pitkän aikavälin osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi
-viljaklusterin pitkän aikavälin maakunnallisen kohtaannon parantaminen
- johdon ennakointiosaamisen parantaminen sekä ennakointitulosten valtakunnallinen arviointi ja levittäminen.

Projektissa on ennakoitu viljaketjun eri toimialojen potentiaalisia yhteistyömuotoja ja niiden edellyttämää osaamista uusien kuluttajalähtöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.

Toteutus ja tulokset: Projektin toteuttamassa ennakointiprosessissa on hahmottunut laadullisen ja määrällisen ennakoinnin samanaikainen erillisyys ja rinnakkaisuus. Prosessissa on muodostettu maakuntatasoinen, yhteen viljaklusteriin kohdistuva osaamisen kohtaanto, joka on tiivistänyt eri näkökulmista tuotetun ennakointitietämyksen ja luonut mahdollisuuden analysoida osaamisen kohtaantoa strategisten, operatiivisten ja rakenteellisten ehdotusten ja esitysten tuottamiseksi. Klusteriennakoinnissa on käytetty ennakointimenetelmiä, joiden avulla on luotu näkemys keskenään verkostoituneiden yritysten tulevaisuudesta ja siitä millaisia uusia osaamistarpeita se tuottaa. Klusteriennakoinnissa toimintaympäristön muutoksien vaikutusten analysoinnissa on tarvittu monimuotoisempaa ennakointitietoa kuin yksittäisten toimialojen ennakoinnissa. Tämä on edellyttänyt verkostomaista ja vuorovaikutukseen perustuvaa ennakointityötä, jossa on korostunut tulevaisuuden tutkimukselle tyypilliset menetelmät. Ennakointi on mahdollistanut yhden merkittävän viljaklusterin tulevaisuuden tarkastelun kokonaisvaltaisesti. Sen tuloksena on tuotettu kansallisen tason yleinen näkemys klustereihin kohdistuvista tulevaisuuden muutoshaasteista.

Projektissa tehtyjen selvitysten perusteella pk-yritysten rooli viljaketjujen liiketoiminnan kehittämisessä tulee kasvamaan merkittävästi, ja kulutuskäyttäytymisen muutokset tulevat suosimaan tulevaisuudessa nopeita ja innovatiivisia liiketoimintaketjuja. Tätä seikkaa tulee korostaa osaamisen kehittämisessä yhä enemmän.

Klusteriennakoinnin tuottamat osaamiskvalifikaatiot ovat kertoneet siitä osaamistarpeesta, joka syntyy, kun vilja-alan yritykset ketjuuntuvat ja klusterisoituvat. Kvalifikaatiot ovat yleisellä tasolla olevia kuvauksia niistä kyvykkyyksistä, joita yrityksillä tulee tulevaisuudessa olla.

Alueellisen yhteistoiminnan kohtaanto on muodostanut klusteriennakoinnin toteuttamisen perustan. Tämän vuoksi projektissa on panostettu erityisesti vuorovaikutuksen ja keskinäisen luottamuksen kasvuun, innovatiivisten yhteistoimintamuotojen kehittämiseen ja yhteisten käsitysten luomiseen.

Projektin tuloksena on voitu todeta, että koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten on kasvatettava omaa rooliaan alueellisten klustereiden ja kehittäjäverkostojen ohjaamisessa. Yhteistyön tulee perustua pitkäjänteisyyteen, jolloin uutta kohdennettua tietoa tuotetaan jatkuvasti yhteistyötahojen käyttöön.

Osaamisen kohtaannon parantamiseksi nuorten ammatillisessa koulutuksessa tulisi rakentaa kasvupolku työelämään integroimalla perustutkintojen perusteissa esitetyt elinikäisen oppimisen avaintaidot erittäin kiinteäksi osaksi ammatillisia opintoja. Nykyiset tutkinnon perusteet antavat erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa koulutusalat ylittävää ja työelämälähtöistä oppimista.

Aikuiskoulutuksella olisi parhaat mahdollisuudet luoda klusterisuuntautuneen oppimisen malli, jossa klusterin kannalta keskeiset opiskelijat voisivat opiskella yritysten ja oppilaitosten yhteisesti suunnittelemia klusterilähtöisiä sisältöjä. Uudet osaamiskvalifikaatiot korostavat metaosaamista ja innovatiivisuutta, ja siksi korkeakouluopinnoissa tulisi erityisesti lisätä kuluttajien kanssa käytävien monikanavaisten keskustelujen ja kohtaamisen taitoja. Lisäksi tarvitaan lisää globaalien, yleisten ja odottamattomien muutosten tunnistamisen taitoja, verkostoihin perustuvien liiketoiminnallisten ja sosiaalisten kumppanuuksien rakentumisen taitoja, pk-yrittäjyyteen ja ketjumaiseen liiketoimintaan liittyvää osaamista sekä laaja-alaista kestävyyden ja vastuullisuuden soveltamisen ja kasvattamisen taitoja.

Projektin kehittämisehdotukset kohdistuvat opetushallintoon, koulutuksen järjestäjiin, oppilaitoksiin ja yksittäisiin tutkintoihin. Tarkoituksena on ollut, että vilja-alan klusteriennakointi jatkuu projektin jälkeisinä kehittämistekoina.

Projektin tulokset osoittavat myös, että pk-yritysten merkitys viljaketjun ja muiden vastaavien klusterimaisten tuotantoketjujen kansantaloudellisena veturina on nostettava koulutus- ja elinkeinopolitiikan kehittämisen kärkeen.