Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11013

Projektin nimi: "Sydän paikallaan"; Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisääminen vapaaehtoistoiminnan muodossa -haasteena nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2009 ja päättyy 31.1.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Osoite: Sturenkatu 2

Puhelinnumero: 0408400465

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.diak.fi

Projektin kotisivun osoite: www.nuoretkansalaiset.fi

Vastuuhenkilön nimi: Sirola Kirsi

Asema: Yksikönjohtaja

Sähköposti: kirsi.sirola(at)diak.fi

Puhelinnumero: 0408400465

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin

Kunnat: Pori, Luvia

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin välittömänä kohderyhmänä ovat nuoret kansalaiset.

Projektin välittömänä kohderyhmänä olevien nuorten toiminnan kautta erityiseksi kohderyhmäksi on muodostunut nuorten kanssa toimivat tahot. Projektin edetessä on havaittu, että vaikkakin toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat nuoret, on kohderyhmänä myös tahot, joiden kautta nuoria on tavoitettu tai joissa nuoret vapaaehtoistoimintaansa toteuttavat. Nuorten vapaaehtoistoimintaamahdollistavien tahojen kanssa tullaan erityisesti projektin jatkoajalla takemään yhteistyötä nuorten omaehtoisen vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseksi jatkossakin. Nuorten vapaaehtoistoiminnan kulttuuri tarvitsee hankehenkilöstön mukaan "yhdyshenkilöä" saattamaan nuorten vapaaehtoistoimintaan liittyviä erityisyyksiä ja tukemaan uudenlaisen toiminnan aloittamisessa ja jatkamisessa yhteisön omalla tavalla.

Projektin jatkoajan varsinaisena kohderyhmänä ovat nuorten kanssa toimivat tahot ja tämän kautta välillisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Projektin kolmen vuoden toiminnan aikana pääasiallinen kohderyhmä oli nuoret ja välillisenä kohderyhmänä nuorten kanssa toimivat tahot. Nuoret ovat omaksuneet hyvin aktiivisen kansalaisuuden toteuttamisen vapaaehtoistoiminnan muodossa. Jotta juurtuminen ja pysyvyys tulevat varmistetuksi, on projektin loppuajan (jatkoajan) varsinaiseksi kohderyhmäksi noussut nimenomaan tahot, jotka nuorten vapaaehtoistoimijoiden lisäksi ovat mahdollistamassa ja vapaaehtoistoiminnan toteutumisessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisinä kohderyhminä ovat kaikenikäiset kansalaiset, järjestöt sekä sidosryhmien edustamat työyhteisöt ja työn kohteet.

Valmiina projektin toiminnassa ovat mukana liitteenä olevien yhteistyösopimusten osoittamat tahot. Yhteistyötä tullaan tekemään sidosryhmiä edustavien tahojen lisäksi niiden julkisten, yksityisen ja kolmannen sektorin tahojen kanssa, jotka yhteistyötä toivovat ja kokevat sen merkityksekkääksi. Projektin aikana pyritään yhdistämään nuoret vapaaehtoistoimijat sekäs en kentän, missä vapaehtoistyötä on mahdollista toteuttaa. Kentän kirjo on valtava ja vaikeasti ennalta määrittää. Projektin toteuttamana on tarkoitus tarjota nuorille niin laaja toiminnan ja osallistumisen kenttä, että nuorilla on mahdollisuus suunnata vapaaehtoistoimijuutta omien intressiensä ja taitojensa mukaan. Ajatuksena on, että vapaaehtoistyön ei perinteisen ajattelun mukaisesti tarvitse välttämättä olla vuorovaikutteista, sosiaalista toimintaa, vaan vapaehtoistyön kohteena voi olla mikä tahansa yhteiseen hyvään suunnattu toiminto. Näin ollen yhteistyön mahdollisuus on lähes kaikella toiinnalla. Projektin käynnistyessä yhteistyöhön kutsutaan ensin sidosryhmien lisäksi ne tahot, joissa nuortia on mahdollisuus kohdata, tiedottaa ja rekrytoida. Näitä, samalla hankkeesta hyötyviä tahoja ovat mm. koulut, seurakunnat, seurat ym

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 220, joista naisia 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 219, joista naisia 163

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sydän paikallaan: Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnan muodossa -haasteena nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta

Useat tutkimukset osoittavat kansalaisaktiivisuuden ja vapaaehtoistoiminnan osallistuvan, osallistavan sekä yhteisöllisen merkityksen ( mm. Pessi 2008, Saari ym. 2005, Savikuja 2005, Voutilainen 2007, Yeung 2008) . Suomalaisten nuorten on todettu olevan kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta aidon, tekoina auttamisen muodossa. Nuorilla on halukkuutta vapaaehtoistoimintaan, mutta ei välttämättä tietoa tai keinoja, miten voisivat aktiivisuuttaan kanavoida.

Projektin päämääränä on lisätä nuorten kansalaisaktiivisuutta vapaaehtoistoiminnan muodossa. Päämäärään vastataan kehittämällä ja luomalla nuorten näköistä vapaaehtoistoimintaa sekä innostamalla nuoria kansalaisaktiivisuuteen. Projekti luo edellytykset vapaaehtoistoiminnan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle sekä haastaa paikallisia tahoja mukaan luomaan edellytyksiä nuorten vapaaehtoistoiminnalle.

Projektin välittömänä kohderyhmänä ovat nuoret kansalaiset, välillisinä kohderyhminä kaikenikäiset kansalaiset, yksityinen-, kolmas- ja julkinen sektori sekä muu vapaaehtoistoiminnan mahdollistama kenttä. Projektin toteutusalueena on Porin ympäristö.

Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi projekti toimii nuoret huomioiden, heitä kuullen ja heidän kanssaan vapaaehtoistoimintaa suunnitellen. Projekti kehittää ja järjestää nuorille suunnattua vapaaehtoistoiminnan koulutusta, kokoaa vapaaehtoistoimintaa tarvitsevan / tarjoavan kentän sekä organisoi nuorten toteuttamaa vapaaehtoista toimintaa. Proekti kannustaa, innostaa ja tukee nuoria, tarjoaa vapaa-ajan vietossa vaihtoehdoksi vapaaehtoistoimintaa sekä palkitsee nuoria osallistujia yhdessäolon keinoin. Vapaaehtoistoiminnan kentälle projekti tarjoaa työnohjausta tukemaan nuorten vapaaehtoisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Nuorten vapaaehtoistoiminnan lisäämiseksi projektille on asetettu seuraavat tavoitteet:
1. Nuorten vapaaehtoistoimintaa mahdollistavan verkoston luominen
2. Nuorten innostaminen ja rekrytoiminen vapaaehtoistoimintaan
3. Erityisesti nuorille tarkoitetun vapaaehtoistyön koulutusmallin suunnittelu
4. Nuorten vapaaehtoistoiminnan organisointi
5. Nuorten vapaaehtoistoimijoiden tukeminen ja kannustaminen

Projektin arvioituna tuloksena ja vaikutuksena projekti saa aikaan pysyvää, uutta toimintakulttuuria nuorten vapaaehtoistoiminnassa. Projektin toimiessa nuorten tietoisuus vapaaehtoistoiminnasta ja sen mahdollisuuksista lisääntyy. Projekti lisää nuorten osallistumisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia sekä tuottaa hyötyä - ilo, vastavuoroisuus, osallisuus, niin vapaaehtoiselle kuin vapaaehtoistoiminnan kohteellekin.

Projekti tuotteena valmistuu nuorille suunnattu vapaaehtoistyön koulutusmalli, selkeä formaatti nuorten vapaqaehtoistoiminnan organisoimisesta sekä uudet projektin aikana käynnistyneet yhteistyön muodot nuorten vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotusta ja sen välineitä on kuvattu hankesuunnitelman liiteenä olevan projektisuunnitelman avulla. Projektin käynnistyessä on tiedottamisella ensisijainen rooli. Tässä alkuvaiheessa tiedottamisella tarkoitetaan työntekijöiden rekrytointia varten tapahtuvaa tiedottamista.

Onnistuneen rekrytoinnin jäkeen tiedottamisen avulla haetaan käynnistyvälle hankkeelle paikallista näkyvyyttä median avulla. Tarkoituksena on saattaa tieto hankkeen olemassaolosta varsin laajalle, jotta toiminta saisi heti näkyvyyttä. Tiedottaminen projektin käynnistyessä on myös projektin työntekijöiden suorittamaa tiedottamista; nuorten alueille tiedottamaan ja rekrytoimaan nuoria sekä julkisen, avoimen tiedotustilaisuuden järjestäminen.

Projektin toiminnassa mukana olevien kesken on jatkuvaa tiedottamista projektin toiminnoista sekä yhteisiä toimintoja suunnittelevia tapaamisia.

Projektin päättyessä järjestetään avoin loppuseminaari projektin toteutuksesta sekä tuloksista.

Kautta projektin pyritään paikallista mediaa huomioimaan ja pitämään keskustelussa projektin toteutusta ja tarkoitusta koskeva tieto. Ajatuksena on, että etenkin mediassa usein esillä on, mitä negatiivista nuorissa ja heidän tekemisissään on. Projektin julkisuudessa pitämisen avulla on mahdollista muuttaa sitä informaatuiota, mitä media usein nuorista julkaisee tuomalla esiin nuorten tekemää hyvää, aktiivista ja osallistuvaa yhteiseen hyvään tarkoitettua toimintaa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa kaikenaikaa mukana olevan arvioinnin avulla projektin toimintoja ja polkuja on mahdollista seurata. Näin ollen sitä prosessia, mikä on kulkenut aloituspisteestä jonkin tavoitteen saavuttamiseen pystytään dokumentoinnin avulla tarkasti seuraamaan. Tämän dokumentoinnin avulla on mahdollista osoittaa hyvät käytännöt, erityisesti se prosessi, virheineen ja mutkineen, mikä tulokseen on johtanut. Projektin toiminnot, prosessit ja tulokset, kuten projektin muutoinkin, on mahdollisimman avointa, läpinäkyvää, lainattavaa ja levitettäväksi tarkoitettua toimintaa.

Projektin dokumentaatiota tullaan hyödyntämään etenkin loppuseminaarin yhteydessä, jolloin projektin tuloksia kuvataan ja osoitetaan.

Projektille luodaan internet sivusto, jossa projektin tuloksia, tuotoksia, vaikutuksia sekä keinoja niiden aikaansaamiseksi esitellään.

Projektin toimintamuotoja, tuloksia sekä hyviä käytäntöjä levitetään projektin aikana sekä loppuraportin myötä Diakonia-ammattikorkeakouluverkostossa projektin työntekijöiden sekä Diakin kansalaisyhteiskunta tutkimusohjelmavastaavan yhteistyöllä Diakin toimipaikkoihin. Projektin toteutuminen Porissa mahdollistaa näin ollen nuorten vapaaehtoistoiminnan virittämisen ja elvyttämisen kattavasti laajemminkin. Kehittämistyön sekä hyvien käytäntöjen toteamisen avulla Porissa toteutetun pilotoinnin aikana ja sen jälkeen projektin toimintamuotoja ja tuloksia siirretään ja juurrutetaan.
vuoden 2012 loppu on erityisesti hyvien käytöntöjen levittäm

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 477 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 371 204

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 477 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 371 204

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisääminen vapaaehtoistoiminnan muodossa -hanke toimi ESR:n ja Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamana ja Diakin hallinnoimana. Päämäärässä, nuorten kansalaisaktiivisuuden lisäämisessä vapaaehtoistoiminnan muodossa, oleellista oli kiinnittää huomiota nuorten omaan itseorganisoitumiseen ja tarkastella nuorille merkityksellistä tapaa toteuttaa aktiivista kansalaisuuttaan. Periaatteena oli järjestölähtöisestä toiminnasta poiketen vapaaehtoistoiminnan luominen nuorista järjestöjen ja muiden toimijoiden suuntaan. Päämäärään pyrittiin innostamalla ja rekrytoimalla nuoria vapaaehtoistoimintaan, luomalla verkostoja, suunnittelemalla koulutusmalli sekä tukemalla nuoria ja aktiivisen kansalaisuuden toteutumista mahdollistavaa verkostoa. Kannatteleva ajatus oli nuorten ryhmämuotoisen vapaaehtoistoiminnan edistäminen, mikä on osallisuutta edistävää, vuorovaikutus- ym. taitoja lisäävää toimintaa, missä mahdollistuu nuorten kasvaminen eri ulottuvuuksilla. Ryhmämuotoisuudella todettiin olevan syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia.
Kehittämishankkeessa oli mahdollista tehdä virheitä, kokeilla, oppia ja löytää toimivia tapoja edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. Projekti mahdollisti käytänteiden kokeilemisen sekä tapojen ja toimintamallien testaamisen kautta hyvien käytänteiden havaitsemisen, joita esitetään nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirjassa. Käsikirja sisältää koulutusmallin lisäksi hyviksi havaittuja tapoja vapaaehtoistoimintaan rekrytoimisesta sen toteuttamisen tukemiseen.
Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnan muodossa on prosessi. Innostaminen on rekrytoimista edellyttäen tietoisuuden lisäämistä vapaaehtoistoiminnasta. Koulutus on toimintaan orientoitumista sekä ymmärryksen lisäämistä. Vapaaehtoistoimijoilla on erilaiset innoittajat osallistumiseensa. Osallistumisen motiivien tarkastelu auttaa oivaltamaan vapaaehtoistoiminnan monet merkitykset, mikä sitouttaa osallistumiseen.
Vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden konkreettinen ilmentymä. Toiminta määräytyy toimijoiden mielenkiinnon, taitojen, tietojen, osaamisen, toimintaympäristön, muiden osallistujien ym.mukaan. Vapaaehtoistoiminta ei vaadi erityisiä taitoja ollen ns. matalan kynnyksen osallistumisen ja toimimisen paikka. Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollisuus edetä mutta sallittua on myös tutussa toiminnassa pysyminen. Tärkeintä on, että toiminta koetaan itselle sopivaksi, mielekkääksi ja omia motiiveja palkitsevaksi. Vapaaehtoistoiminta on oiva ympäristö oppia uutta ja kokea osallisuutta.
Havaintona on, että vapaaehtoistoiminta rakentaa identiteettiä, kasvattaa itsetuntoa, lisää yhteenkuuluvuuden ja tarpeellisuuden tunnetta toimien myös syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamuotona. Nuorille on merkittävää, että heidän usein ollessa toiminnan kohteena, vapaaehtoistoimijana on mahdollisuus siirtyä kohteesta toimijaksi. Etenkin toimintansa alkuvaiheessa nuoret tarvitsevat ohjausta. Tärkeää on tarttua nuorten haluun ryhtyä vapaaehtoistoimintaan nopeasti. Nuorilla on tarve jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan ja he tarvitsevat kuulijan ja kannustajan. Myös keskinäisen ryhmäytymisen, verkostoitumisen ja vertaistuen tukeminen on tärkeää.
Nuoret toimivat "vapaaehtoistoiminnan freelancereina" vaikuttaen erilaisiin asioihin vaihtaen toiminnan kohdetta. Liikkuvuus kannattanee sallia, koska se mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan eri muotojen kokeilemisen. Liikkuvuus asettaa haasteita toimintaa kannattelevalle kentälle. Erilaisen toiminnan kokeileminen antaa mahdollisuuden löytää itselle sopivan tavan toimia aktiivisena kansalaisena. Nuoria vapaaehtoistoimijoita ei voi "omistaa".
Nuoret luovat omanlaistaan vapaaehtoistoiminnan kulttuuria, minkä mahdollistamiseksi tarvitaan avoimuutta, suvaitsevaisuutta ja kykyä nähdä uudella tavalla. Nuorten vapaaehtoistoiminta vastaa heidän käsityksiään merkityksellisestä tavasta ylläpitää kansalaisyhteiskuntaa. Nuorten vapaaehtoistoiminnan ylläpitämiseksi ja tukemiseksi tarvitaan alueellista aktiivisuutta toimimaan perustana erilaisille osallistumismuodoille. Yhteistoiminta edellyttää sitoutuneita sosiaalisia verkostoja, jotka jakavat yhteisen tavoitteellisen tilan. Vapaaehtoistoiminnan kentällä tulee olla herkkyys nähdä toimintamallien kirjo ja kyky reagoida niihin.
Projektityöhön kuuluu aloittaa tyhjästä, tavoitella päämäärää eri keinoin, saattaa hyviksi todetut toimintamallit pysyviin rakenteisiin sekä jakaa kokemuksia ja tuloksia. Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä vapaaehtoistoiminnan muodossa tarkasteltiin kehittämishankkeena, jonka tuloksena syntyi materiaalin lisäksi paikallisesti uutta, elinvoimaista toimintakulttuuria. Nuorten kansalaisaktiivisuuden lisäämisessä saavutettiin hyvä alku, ylläpitämisen vastuu on yhteinen.
Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirjaan voi tutustua/tilata http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=23109 tai http://www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/c-sarjajulkaisut/Sivut/default.aspx