Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11016

Projektin nimi: Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä - koulutus, verkosto ja ennakointi

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2009 ja päättyy 28.2.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0973110-9

Osoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 4000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ramk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.luc.fi/turvallisuus

Vastuuhenkilön nimi: Jouko Tiirola

Asema: Kehitys- ja palvelujohtaja

Sähköposti: jouko.tiirola(at)ramk.fi

Puhelinnumero: 020 798 5460

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Utsjoki, Muonio, Posio, Inari, Kolari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Yritykset, jotka haluavat kehittää sekä oman yrityksensä että alueen matkailuelinkeinon turvallisuutta.

2. Matkailun turvallisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt.

3. Asiakkaat, jotka käyttävät matkailukeskusten palveluita.

4. Alueviranomaiset, jotka saavat tietoa matkailualan turvallisuuden tasosta sekä sen kehittämisestä edelleen.

5. Matkailukeskukset, jotka saavat käyttöönsä turvallisuuteen perehtyneitä verkostoituneita asiantuntijoita.

6. Kolmannen sektorin toimijat, jotka voidaan liittää matkailukeskusten turvallisuustoimintaan.

7. Oppilaitokset, jotka saavat materiaalia ja tietoa valmennusohjelmasta koulutuskokonaisuuksiin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1. Matkailukeskukset, jotka saavat käyttöönsä turvallisuuteen perehtyneitä verkostoituneita asiantuntijoita.

2. Matkailun turvallisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt.

3. Asiakkaat, jotka käyttävät matkailukeskusten palveluita.

4. Alueviranomaiset, jotka saavat tietoa matkailualan turvallisuuden tasosta sekä sen kehittämisestä edelleen.

5. Yritykset, jotka haluavat kehittää sekä oman yrityksensä että alueen matkailuelinkeinon turvallisuutta.

6. Kolmannen sektorin toimijat, jotka voidaan liittää matkailukeskusten turvallisuustoimintaan.

7. Oppilaitokset, jotka saavat materiaalia ja tietoa valmennusohjelmasta koulutuskokonaisuuksiin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 50, joista naisia 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 113, joista naisia 38

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapista puuttuu matkailun turvallisuuden kokonaiskoordinointi. Kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallinta sekä jatkuva riskien arviointi ja niiden hallinta matkailukeskustasolla on kehittymätöntä. Lapin matkailun turvallisuuden kehittämishankkeessa huomioidaan ne osa-alueet, joiden avulla matkailua voidaan kehittää myös tulevaisuudessa. Osa-alueita ovat matkailun turvallisuuden verkoston määrittäminen, koulutus, koulutusmateriaalien ja julkaisujen tuottaminen, verkoston hyödyntäminen ja toiminnan ylläpitäminen, matkailun tulevaisuuden ennakointimallin luominen ja käyttöönotto, yritysten ja julkisen vallan keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä sekä koulutustoiminnan kehittäminen Lapin eri oppilaitoksissa. Lappiin on tarkoitus luoda hankkeen avulla toimiva matkailuturvallisuuden verkostokuvaus, johon on integroitu Lapin alueen eri turvallisuuteen liittyvät toimijat.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään ne tahot, joiden kautta tiedotus järjestetään.mm. seuraavien tekijöiden kautta:
1. Internet-sivusto
2. Lehdistö, radio ja televisio
3. Yritysten markkinointi
4. Viranomaiset
5. Finnsecurity ry
6. Lapin liitto: Lapin pelastuslaitos

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Hankkeen alussa luodaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään viestintäkanavat.
2. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tiedotetaan hankkeesta ja sen tavoitteista lehdistön, internetin, yritysten ja viranomaisten kautta.
3. Hanke valmistaa esitteitä, joita jaetaan erilaisissa tilaisuuksissa.
4. Loppuvuodesta 2010 julkaistaan matkailun kriisinhallintaopas.
5. Alkuvuosi 2010 tiedotetaan kaikista konkreettisista toimenpiteistä lehdistön, internetin, viranomaisten sekä yritysten kanavien kautta.
6. Artikkeleita kirjoitetaan hankkeen aikana noin viisi (5) artikkelia eri lehtiin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 106

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 324 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 517

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä - kokonaisuus määriteltiin laajassa yhteistyössä viranomaisten, yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten kesken maalis-toukokuussa 2009. Kokonaisuus haluttiin määritellä, jotta matkailun turvallisuutta voitaisiin kehittää hallitusti ja monialaisesti, yhteisenä tavoitteena oli tehdä Lapista matkailun turvallisuuden mallialue. Kokonaisuuteen määriteltiin viisi osa-aluetta: 1) koulutus, verkosto ja ennakointi 2) tutkimus ja kehitystoiminta 3) koordinointi 4) tiedotus ja 5) sähköinen järjestelmä. Kokonaisuutta päätettiin viedä eteenpäin hankkeiden avulla.Tämä hanke oli ensimmäinen hankekokonaisuudesta ja toteutti osa-aluetta 1) koulutus, verkosto ja ennakointi.

Hankkeen tavoitteena oli määritellä matkailun turvallisuuden käsite, koota yhteistyökumppanit verkostoksi, mallintaa verkostolle suunnattavaa koulutusta ja aloittaa ennakointitoimintaa riskien hallitsemiseksi. Hankkeen pilottialueina olivat Saariselän ja Sallan matkailualueet. Rovaniemellä keskityttiin erityisesti maakunnalliseen viranomaistoiminnan kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä arvioitiin olevan kansallista vaikuttavuutta.

Verkostoitumisen tavoitteena oli koota yhteen monialainen toimijajoukko ja kuvata verkostotoimijat, osapuolten yhteistyötarpeet, roolit ja tehtävänkuvat.

Koulutuksen kohderyhminä olivat sekä yritykset että viranomaiset. Koulutuksen tavoitteena oli ohjata kokonaisvaltaiseen turvallisuusajatteluun, lisätä tietoisuutta Lapin matkailun turvallisuudesta ja tuottaa koulutusmateriaalia, mm. kriisinhallintaopas.

Tulevaisuuden ennakointimallin avulla yritysten pitäisi pystyä varautumaan tuleviin haasteisiin ja pystyä kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti.

Keskeiset yhteistyökumppanit määriteltiin hankkeen suunnitteluvaiheessa, jolloin keskusteluja käytiin Lapin lääninhallituksen, Lapin pelastuslaitoksen, Lapin sairaanhoitopiirin, Lapin liiton, Kuluttajaviraston, Lapin Urheiluopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston sekä järjestöistä Suomen pelastusalan keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Lisäksi pilottialueiden kunnat, Inari ja Salla, sitoutuivat hankkeeseen kuten myös Saariselän ja Sallan matkailualueiden yritykset ja matkailuorganisaatiot. Kunkin yhteistyökumppanin kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimukset, joissa sovittiin mm. toimintatavat, vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Hankkeen aikana verkosto laajeni. Esimerkiksi johtuen siitä, että molemmat pilottialueet sijaitsevat raja-alueille, tulli ja rajavartiolaitos tulivat aktiivisesti mukaan hanketoimintaan. Hankkeen lopussa yrityskumppaneita oli 21 kpl ja muita organisaatioita oli kumppaneina 22 kpl.

Hanke on onnistunut saavuttamaan hankesuunnitelmassa määritellyt tavoitteet hyvin ja sekä määrällisiä että laadullisia tuloksia voidaan pitää hyvinä.

Hanketuloksina on painettu verkostokuvaus ja ennakointimalli. Yritysten turvallisuustoimintaa tukemaan on yhteistyössä kehitetty työkaluja, joiden käyttäminen helpottaa yritysten turvallisuussuunnittelua (työkalupakki). Yhtenäiset dokumenttipohjat laadittiin yhteistyössä yritysten kanssa. Pohjat tarkistutettiin ja luovutettiin myös kunnan viranomaisille, lähinnä terveystarkastajalle sekä palopäällikölle.Viranomaiset saivat käsityksen siitä, miten yritykset voivat tai joutuvat turvallisuusdokumentaatioita laatimaan. Kriisinhallintaopas on julkaistu ja matkailun turvallisuuden käsitemääritelmä on tehty. Hankkeen aikana kehitetty koulutusmalli on pilotoitu ja jalkautetaan jatkohankkeessa kaikille Lapin matkailualueille.

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää turvallisuutta Lapin matkailuelinkeinon hyväksi. Pilottialueiksi valikoituivat Salla ja Saariselkä. Toiminnan lähtökohtina olivat jalkautuminen alueille, verkoston osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, vertaisoppiminen ja yhteinen ongelmanratkaisu.

Yhtenä osoituksena toimintamallin innovatiivisuudesta voidaan pitää hankkeen saamaa tunnustusta, Kärjet 2010 -palkintoa: Parhaat TKI-käytänteet ammattikorkeakouluissa vuonna 2010, sarjassa Työelämää hyödyntävän uuden tiedon tuottaminen. Palkinnon päättävät Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtajat ja palkintoperusteissa sanotaan: Hankkeen ansiona on sen ajankohtaisuus sekä vahva liittyminen alueen keskeiseen elinkeinosektoriin, matkailuun. Samoin työ on esimerkillinen osoitus vahvan verkostoitumisen tuomasta synergiasta. Yhteistyön avulla on kehitetty usean toimijaosapuolen voimin matkailun turvallisuusosaamista, uutta tietoa ja koulutusta. Hanke on synnyttänyt toimintamallin, jota voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä toimintaympäristöissä.