Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11024

Projektin nimi: Innovaatioista kasvuun - yrityksen innovaatiotoiminnan työkalut

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2009 ja päättyy 30.4.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen Teknologiakeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu

Y-tunnus: 1637389-9

Osoite: Tiedekatu 2

Puhelinnumero: 0400 675 121

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.stoy.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Leena Perämäki

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: leena.peramaki(at)stoy.fi

Puhelinnumero: 0400 675 121

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun

Kunnat: Ilmajoki, Alajärvi, Kuortane, Kauhava, Lappajärvi, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaista kohderyhmää ovat seutukuntien kasvuhakuiset pk-yritykset, erityisesti alueen kärkiklustereiksi valituilta toimialoilta. Yrityksistä työpajoihin osallistuu työntekijöitä kaikista yrityksen eri toiminnoista kuten tuotekehitys, tuotanto, myynti, johto jne.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työpajoihin ja muihin innovaatioprosesseihin osallistuu yrityksen oman väen lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita eri toimialoilta. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat olla joko akateemisesta- tai yritysmaailmasta. Näin ollen kehitettävät menetelmät tarjoavat esimerkiksi alueen tietoa tuottaville organisaatioille (mm. yliopistokeskus, SeAMK) kanavan viedä osaamistaan alueen yrityksiin. Menetelmä koskee samalla tavalla myös monia eri tutkimuslaitoksia sekä alueellisesti että kansallisesti. Alueellisten toimijoiden kanssa on lisäksi jo käyty keskustelua toimintamalleista ja niiden hyödyntämisestä alueen yrityksissä. Näin ollen alueellinen yhteistyöverkosto toimijoiden kesken on hyvin pitkälle jo olemassa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 120, joista naisia 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55, joista naisia 11

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Innovaatioista kasvuun - yrityksen innovaatiotoiminnan työkalut -projektin tavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen palvelumalli tukemaan yritysten innovaatioprosessia ja erityisesti sen alkupäässä tapahtuvaa ideoiden tuottamista ja arviointia. Palvelun rungoksi rakennetaan kaksi erilaista toimintamallia, joista toisella tähdätään ideoiden tuottamiseen ja toisella jo olemassa olevien ideoiden arviointiin ja edelleenkehittämiseen. Innosessio -toimintamallissa periaate on etsiä uusia innovaatioita eri osaamisalueiden rajapinnoilta ja näin edistää yritysten kilpailukykyä ja kehittää yritysten henkilöstön osaamista sekä innovointiprosesseista että valituista osaamisaloista. Projektin aikana järjestetään 6 Innosessio -työpajaa, joiden aikana toimintamalli kehitetään, testataan ja tuotteistetaan. Työpajoihin kutsutaan yrityksen oman väen lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita valituilta osaamisaloilta. Tällä tavoin haetaan erilaisia yhteyksiä eri osaamisalueiden rajapinnoilta ja luovia ryhmätyömenetelmiä hyödyntäen haetaan uusia ideoita innovaatioiden pohjaksi. Ideaprässissä arvioidaan asiantuntijoiden toimesta yrityksen tuottamia ideoita ja laaditaan raportti jatkokehityksessä huomioon otettavista tekijöistä. Tarkoituksena on näin tukea yrityksissä syntyvien uusien tuoteideoiden kaupallistumista. Kehitettävät toimintamallit tukevat asiakaslähtöistä innovaatiotoimintaa, madaltavat kynnystä tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä edistävät alueen innovaatioympäristön vaikuttavuutta yrityksissä.

Palvelumalleihin liittyvien tulosten lisäksi projektissa saavutetaan yrityksissä hyödynnettäviä tuloksia: tavoitteena voi olla synnyttää uusi tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Syntyä saattaa myös kokonaan uusi liikeidea, parannettu tuote, strategia, uusi palvelukonsepti tai uusi toimintamalli. Edelleen palveluprosessien tuloksena voi käynnistyä tuotekehityshanke, uusi innosessio, esiselvitys, teknologiaselvitys tai markkinakartoitus. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa alueen pk-yrityksiin ja tätä kautta uusia työpaikkoja. Innosessioiden tuloksena yritysten innovointiprosessit tehostuvat. Kaiken kaikkiaan työpajoilla tavoitellaan yritysten ja niiden osaamispääoman kasvua, innovaatioprosessien tehostumista, verkostoitumisen lisääntymistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä.

Projektin kohderyhmää ovat alueen kasvuhakuiset pk-yritykset. Yrityksistä työpajoihin osallistuu henkilöitä kaikista eri yrityksen toiminnoista kuten tuotekehitys, myynti, johto, jne. Tämän lisäksi työpajoihin osallistuu ulkopuolisia asiantuntijoita eri toimialoilta, sekä akateemisesta- että yritysmaailmasta. Näin ollen menetelmät tarjoavat alueen tietoa tuottaville organisaatioille (mm. yliopistokeskus, SeAMK) kanavan viedä osaamistaan alueen yrityksiin ja yrityksille entistä helpomman tavan verkostoitua alueellisiin ja kansallisiin tutkimuslaitoksiin ja asiantuntijoihin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin alussa laaditaan projektille tiedotussuunnitelma. Tiedottaminen tulee jakaantumaan pääasiassa kahteen kokonaisuuteen. Potentiaalisille palveluiden hyödyntäjille kehitettäviä palveluita markkinoidaan koko projektin ajan. Kanavina käytetään sekä sähköisiä että painettuja medioita (lähinnä lehdet), sähköpostia ja eri toimijoiden omia kontakteja ja verkostoja. Yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille projektin etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan määrätyin ja sovittavin väliajoin sähköspotilla ja tiedotteilla. Ohjausryhmälle raportoidaan ja tiedotetaan erikseen sovittavin väliajoin. Lisäksi projektin tuloksista kerrotaan laajemminkin erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Tiedottamisesta vastaa hankkeen projektipäällikkö Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:ssä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa kehitettäviä menetelmiä voivat hyödyntää mm. monet eri tietoa tuottavat organisaatiot (yliopistot, yliopistokeskukset, ammattikorkeakoulut ym.) ja näitä verkostoja hyödynnetään myös hyvien käytäntöjen levittämisessä. Menetelmien kehittämisen vaiheista ja niiden implementoinnista tiedotetaan kyseisille tahoille jatkuvasti projektin kuluessa. Lisäksi käytäntöjä viedään työpajoissa myös suoraan yrityksiin, jolloin he voivat myös omatoimisesti järjestää vastaavan kaltaisia työpajoja ja näin kehittää omaa innovaatiotoimintaansa. Hyvien käytäntöjen levittäminen kuuluu siis projektiin jatkuvana prosessina ja sitä tehdään erilaisin kanavin (tilaisuudet, tiedotteet, markkinointimateriaalit jne.). Lisäksi projektin lopuksi koostetaan loppuraportti, jossa analysoidaan toimintamallia ja esitetään toimenpide-ehdotuksia vastaavien toimintamallien kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi hankkeen hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää myös laajemmin kuten esimerkiksi kansallisessa Innovaatio ja osaaminen -verkostossa ja myös kansainvälisesti mm. osana valmistelussa olevaa BSR-innoreg -hanketta. Aikataulullisesti hyvien käytäntöjen levittäminen tulee painottumaan hankeen jälkimmäiselle puoliskolle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 879

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 120 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 111 733

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Innovaatioista kasvuun -projektissa tavoiteltiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseta innovaatioita aktivoimalla. Projektissa kehitettiin ja testattiin kahta toimintamallia: Innosessio ja Ideaprässi. Tavoitteena oli uusien palvelujen avulla madaltaa yritysten kynnystä innovaatiotoimintaan ja asiantuntijoiden hyödyntämiseen. Projektin kohderyhmää olivat kasvuhakuiset pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla.

Projektin toteuttajana toimi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Hankkeessa toteutettiin 5 Innosessiota ja 17 ideaprässiä. Palvelissa hyödynnettiin yhteensä 40 asiantuntijan panosta yritysten innovaatioiden kehittämiseksi.

Toteutetut Innosessioprosessit poikkesivat toisistaan sekä toimialan, käsiteltävän ongelman että yrityksen koon suhteen. Näin saatiin esimerkkejä hyvin erilaisiin tarkoituksiin soveltuvasta palvelusta. Innosessiopalvelua voidaan käyttää sekä ideoiden tuottamiseen että konkreettisen ongelman ratkaisuun. Jokaisessa toteutetussa innosessiossa syntyi runsaasti tuote-, palvelu- tai toimintamalli-ideoita, keskimäärin noin 100 sessiota kohti. Innosessioprosessin kesto vaihteli ajallisesti 5 viikosta 45 viikkoon,ja prosessi huipentui päivän mittaiseen ideatyöpajaan. Oleellista sessiossa on käsitetävien kysymysten kiteyttäminen ja näkökulmien valinta. Sessioissa käytettävät asiantuntijat valittiin yhteistyössä yritysten kanssa. Sessio onnistui parhaiten silloin, kun käsiteltävä ongelma tai tarve pystyttiin rajaamaan mahdollisimman tarkasti. Joissakin tapauksissa yhteistyö sessiossa vierailleen asiantuntijan kanssa jatkui prosessin jälkeen.

Ideaprässi osoittautui erittäin toimivaksi palveluksi, jonka käyttöön yrityksillä oli matala kynnys. Ideaprässi on kustannuksiltaan edullinen ja se on organisoitavissa nopealla aikataululla vastaamaan yrityksen ajankohtaisiin tarpeisiin. Prässiraadin istunnossa käsiteltiin yritysten tuote-, palvelu tai liiketoimintaideoita tehokkaasti ja erilaisista näkökulmasta. Prässiraadin istunto tuotti noin 15-18 sivuisen dokumentin asiakkaalle. Ideaprässiä voidaan soveltaa sekä kuluttajatuotteiden että yrityksille myytävien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä valmiiden ideoiden arviointiin. Ideaprässi onnistuu parhaiten silloin, kun raadin osallistujat edustavat erilaisia näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Raatiin osallistuminen ei edellytä syvällistä aihepiirin osaamista, vaan hyviä kysymysiä voi syntyämyös silloin kun aihe on osallistujalle täysin vieras.

Ideaprässin raadin osallistujat koottiin verkostosta, johon oli ilmoittaunut asiantuntijoita Epanet-tutkimusprofessoriverkostosta, alueen kehittäjäorganisaatioista, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Mallin avulla saatiin lisättyä yritysten ja alueen innovaatiotoimijoiden välistä vuorovaikutusta ja madallettua kynnystä innovaatiopalvelujen käyttöön. Yrityksiltä saatu palaute oli hyvää ja toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Myös osallistujat kokivat toiminnan mielekkäänä ja tehokkaana toimintatapana. Raatiin ei ollut vaikea saada osallistujia.

Projektin aikana kehitettiin sekä Innosessiosta että Ideaprässistä tuotteistettu palvelu. Kehitetyt määrämittaiset dokumentit mahdollistavat palvelujen monistamisen ja osaamisen jakamisen. Innosessio-prosessista syntyi kolme eriasteista palvelutuotetta, jotka vastaavat yritysten erilaisiin palvelutarpeisiin tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.