Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11025

Projektin nimi: Tehokas ja vaikuttava hyvinvointipalvelutuotanto

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2009 ja päättyy 30.9.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Osoite: Huvilakatu 31

Puhelinnumero: 040 501 8542

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.diak.fi

Projektin kotisivun osoite: https://sites.google.com/site/tevahyvinvointipalvelutuotanto/home

Vastuuhenkilön nimi: Anja Manninen

Asema: Yksikönjohtaja

Sähköposti: anja.manninen(at)diak.fi

Puhelinnumero: 040 869 6039

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Savon kunnat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä. Arvioinnin kohteena ovat palvelujen järjestämistavat ja niissä tapahtuvat muutokset kustannuksineen ja vaikutuksineen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat Etelä-Savon hyvinvointipalveluja tuottavat julkiset, yksityiset ja järjestöjen palveluntuottajat ja palveluja käyttävät kuntalaiset. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta välillisten kohderyhmien joukko laajenee.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 60, joista naisia 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 57, joista naisia 57

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tarkoituksena on tuottaa tietoa ja osaamista, jota voidaan käyttää hyväksi hyvinvointipalvelutuotantoa kehitettäessä. Projektin tavoitteena on tehostaa hyvinvointipalvelujen kustannusten ja vaikuttavuuden arviointia ja vertailtavuutta sekä lisätä ja kehittää välineitä, joilla tuetaan ja arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. Tavoitteena on kehittää kustannusten ja vaikutusten arviointia siten, että se palvelee kuntia niiden kehittäessä sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella. Arviointia sovelletaan kuntien väliseen sekä järjestämistapojen väliseen vertailuun. Tarkasteluun otettavat järjestämistavat sovitaan mukaan tulevien kuntien kanssa.

Projektin keskeiset toimenpiteet ovat:
1. Arvioinnin, erityisesti kustannusten vertailun ja vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen ja testaaminen siten, että se palvelee Etelä-Savon kuntien tarpeita painopistealueena sosiaaliala, erityisesti vanhustenhuolto: mm. vertailuun ja mittaamiseen soveltuvien tietojen määrittäminen, tietojen saatavuus ja hankinta sekä arvioinnin toteuttaminen ja hyödyntäminen.
2. Kuntien välisen kustannusten ja vaikutusten vertailun sekä sovittavien palveluntuottamistapojen välisen vertailun kehittäminen ja toteuttaminen Etelä-Savossa.

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat eteläsavolaiset kunnat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä. Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat hyvinvointipalveluja tuottavat julkiset, yksityiset ja järjestöjen palveluntuottajat ja palveluja käyttävät kuntalaiset. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta välillisten kohderyhmien joukko laajenee.

Projektin tuloksena saadaan luotettavia, vertailu- ja käyttökelpoisia menetelmiä Etelä-Savon kuntien käyttöön sosiaalipalvelujärjestelmien kehittämiseksi kustannuksiltaan ja vaikutuksiltaan tehokkaammaksi. Kehittyneemmät kustannusten ja vaikutusten arviointivälineet mahdollistavat palvelujen erilaisten järjestämistapojen aikaisempaa luotettavamman arvioinnin niin järjestäjien, tuottajien kuin käyttäjienkin näkökulmasta. Myös kuntien välistä vertailua voidaan kehittämisessä käyttää nykyistä helpommin.

Tuotoksina kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien ja päätöksentekijöiden käyttöön ja kuntien toimeenpanosuunnitelmien pohjaksi saadaan
- selvityksiä palveluverkon kattavuudesta ja palveluntuottajien rooleista
- välineitä tunnistaa tuottavia ja vaikuttavia palveluja
- välineitä tehdä kustannus- ja vaikuttavuusvertailuja
- välineitä arvioida paremmin toiminnan vaikutuksia



.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisessa noudatetaan EU:n komission ja Etelä-Savon maakuntaliiton tiedottamista koskevia ohjeita. Projektille laaditaan Diakin hanketoiminnan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään ainakin tiedotuksen tavoitteet, resurssit, vastuut, kohderyhmät, keskeiset viestinnän menetelmät ja kanavat sekä viestintätoimenpiteiden aikataulu. Viestintäsuunnitelma hyväksytään projektin käynnistyttyä.
Projektissa noudatetaan aktiivista tiedotuspolitiikkaa tavoitteena tulosten mahdollisimman laaja
levittäminen. Tiedotuksessa keskeisessä asemassa ovat tapahtumat, hankeseminaarit, lehdistötilaisuudet sekä projektiesittelyt alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Projektin toiminnasta laaditaan loppuraportti ohjausryhmälle ja vastuuviranomaiselle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosi 2009:
Yksityiskohtaisen viestintäsuunnitelman laatiminen: tapahtumat, seminaarit, lehdistötilaisuudet sekä esittely alueellisilla, valtakunnallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Vuosi 2010
Viestintäsuunnitelman mukainen tiedottaminen.

Vuosi 2011:
Viestintäsuunnitelman mukainen tiedottaminen palvelujärjestelmien ja niissä tehtyjen muutosten merkityksestä, kustannuksista ja vaikuttavuudesta sekä palvelujärjestelmien toiminnan edellytyksistä Etelä-Savossa.

Vuosi 2012:
Loppuraportti ja -seminaarit.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 275 764

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 851

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 381 949

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 386 233

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tehokas ja vaikuttava hyvinvointipalvelutuotanto-projekti eli Teva on toiminut 1.10.2009-30.09.2012 Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimana Etelä-Savon alueella. Projektipäällikkönä sekä hankkeen tutkija-kehittäjänä toimi Marjo Pulliainen, TtM (terveystaloustiede).
PROJEKTIN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kustannusten ja vaikutusten arviointia siten, että se palvelee kuntia niiden kehittäessä sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Savon alueella. Tavoitteena oli myös parantaa arvioivaa ja tutkimusta hyödyntävää työskentelytapaa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
PROJEKTIN TOTEUTUS
Hankkeessa mukana olivat Mikkelin ja Pieksämäen kaupungit. Yhdessä näiden kaupunkien edustajien kanssa valittiin hankkeen pääteemat eli ikäihmisten kotihoito ja palveluasuminen. Keväällä 2012 tarkasteltiin kehitysvammaisten palveluasumista.
Hankkeessa toimi kuntien omista organisaatioista valitut kuntatutkijat. Taustoiltaan he olivat oman alansa ammattilaisia: sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajia. Kuntatutkijat toimivat yhdessä projektipäällikön kanssa ja lisäksi yhteistyöyksiköiden henkilökunta osallistui hankkeen kehitystyöhön.
Vuoden 2010 alusta aloitettiin työ kunnissa ja alkuvaiheessa kartoitettiin jo aiemmin sosiaalipalvelluiden vaikuttavuutta tarkastelleet hankkeet ja tutkimukset Suomessa ja ulkomailla. Selvitystyön pohjalta löydettiin Englannissa tutkimukseen pohjaava ASCOT-mittari, jota päätettiin testata. ASCOT- lomakkeet käännettiin suomeksi yhdessä kuntatutkijoiden kanssa ja testattiin mittarin sovellettavuutta yhteensä neljän kotihoidon tiimin asiakkaille Pieksämäelle (yhteensä 129 asiakasta). Keski-iältään asiakkaat olivat yli 80-vuotiaita, heidän fyysinen toimintakykynsä oli heikentynyt ja yli 60 %:lla oli muistiongelmia. ASCOT-mittarin testaus osoitti mittarin olevan käyttökelpoinen suomalaisessa vanhusten kotihoidossa ja sillä saadut tulokset toivat esiin yksiköiden välisiä eroja.
Kustannusten tarkastelu todettiin haasteelliseksi; vertailukelpoisen, luotettavan palvelujen kotihoidon tuottamisen kustannustiedon saanti kunnista oli vaikeaa. Kotihoidon tiimitasolla luotettavaa vertailukelpoista kustannustietoa saatiin lähinnä vain henkilöstökulujen osalta. Kustannusmalliin palattiin tarkemmin viimeisenä hankevuotena.
Vuonna 2011 siirryttiin hankkeen toiseen pääteemaan eli Ikäihmisten palveluasumisen tarkasteluun. ASCOT- lomakkeet käännettiin virallista kansainvälistä käännöstapaa noudattaen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaalitalouden Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaan kanssa, ASCOT- kyselyt tehtiin yhteensä neljän palveluasumisyksikön asukkaille, henkilökunnalle ja omaisille Mikkelissä ja Pieksämäellä (yhteensä 101 asiakasta). Asukkaat olivat saman ikäisiä kuin kotihoidon asiakkaat, mutta heidän toimintakykynsä oli heikompi ja 90 %:lla oli muistiongelmia. ASCOT-mittarin testaus osoitti mittarin olevan käyttökelpoinen suomalaisessa palveluasumisessa ja myös huonokuntoisemmille ja tulokset toivat esiin yksiköiden välisiä eroja.
Vuonna 2012 päätettiin tehdä vielä ASCOT-mittarin sovellettavuuden testaus jollakin ikäihmisistä poikkeavalla asiakasryhmällä. Yhdessä kuntien kanssa päädyttiin kehitysvammaisten palveluasumiseen. Tämän ryhmän erityispiirteet pyrittiin ottamaan huomioon ja kuntatutkijat kouluttautuivat ja valmentautuivat haastattelutilanteisiin. Haastattelut tehtiin kuuden kehitysvammaisten palveluasumisyksikön asukkaille (54 asukasta) ja kyselyt heidän henkilökunnalle ja omaisille Mikkelissä ja Pieksämäellä. ASCOT-mittarin testaus osoitti mittarin olevan käyttökelpoinen myös kehitysvammaisille, mutta erityisesti tämän ryhmän osalta tarvitaan jatkossa haastattelijoille koulutusta. Tulokset toivat esiin palveluasumisyksiköiden välisiä eroja.
Vuoden 2012 pääpaino hankkeen toiminnassa oli kustannusmallin rakentamisessa, jota varten hankkeeseen palkattiin tutkija Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (terveystaloustiede). Kustannusmallin rakentamisen lähtökohtina olivat palveluntuottamisen kustannukset ja huomiota kiinnitettiin erityisesti niihin kustannuksiin, joita tarvittiin ASCOT-mittarilla arvioitavan hyvinvoinnin tuottamiseen. Laskelmissa käytettiin hankkeessa saatuja tuloksia kotihoidon vaikuttavuudesta (ASCOT) ja ne yhdistettiin todellisiin kunnista saataviin vuoden 2011 toteutuneisiin kustannustietoihin. Mallin avulla saatiin tieto kustannuksista per asiakas sekä kustannukset per vaikuttavuus eli tuotetun vaikuttavuusyksikön hinta euroina.
PROJEKTIN TULOKSET
Projektissa tuotettiin malli, jonka avulla Etelä-Savon kunnilla on mahdollisuus arvioida tuottamiensa sosiaalipalveluiden tehokkuutta. Sosiaalipalveluilla aikaansaadun hyvinvoinnin mittaamiseen kehitetyn ASCOT-mittarin kehitystyötä tullaan jatkamaan Suomessa jatkotutkimuksessa. Kuntatutkijoihin perustuva kuntien tarpeet huomioiva yhteistyömalli todettiin toimivaksi. Käytännön tieto ja osaamisen yhdistyi tässä hankkeessa teoreettiseen tietoon onnistuneesti.