Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11027

Projektin nimi: Nainen johtajaksi

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen Yliopistoseura ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0206795-4

Osoite: Koulukatu 11

Puhelinnumero: 05 541 2830

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kesyli.net

Projektin kotisivun osoite: www.nainenjohtajaksi.fi

Vastuuhenkilön nimi: Leena Salonen

Asema: koulutuspäällikkö

Sähköposti: leena.salonen(at)kesyli.net

Puhelinnumero: 040 848 0750

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pk-yrityksien ja julkisen sektorin keski- ja ylimmässä johdossa toimivat naiset. Myös suurista yrityksistä tai mikroyrityksistä olevat hakijat voidaan hyväksyä osallistujiksi. Osallistujiksi voidaan hyväksyä myös edellämainittujen sektoreiden miesjohtajia, kuitenkin enintään 20% koko osallistujamäärästä.

Osallistujien taustaorganisaatioiden esikuntaa toivotaan osallistujiksi projektissa järjestettäviin kahteen seminaariin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin vaikutukset kohdistuvat osallistujien työpaikkojen muuhun henkilökuntaan ja yrityksien sidosryhmiin. Tasa-arvoistuva johtamiskulttuurin muutos heijastuu vasta työmarkkinoille tulossa olevaan sukupolveen ja kannustaa erityisesti nuoria naisia toteuttamaan kaikkia lahjakkuuksiaan ilman sukupuolirooliodotuksia.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 25, joista naisia 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25, joista naisia 24

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa yrityksien ja julkisen sektorin ylimmissä johtotehtävissä on huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Nainen johtajaksi -hanke vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla, valmentaa koulutuksen ja työnohjauksen kautta naisten johtamisvalmiuksia ja osaamista sekä luo ja lujittaa naisjohtajaverkostoja.

Hankkeen kohderyhmänä on PK-yrityksien ja julkisen sektorin keski- ja ylimmässä johdossa toimivat naiset. Myös suurista yrityksistä tai mikroyrityksistä olevat hakijat voidaan hyväksyä osallistujiksi. Hankkeen koulutusohjelmaan hyväksytään 25 hakijaa. Osallistujiksi voidaan hyväksyä myös edellämainittujen sektoreiden miesjohtajia, kuitenkin enintään 20 % koulutukseen osallistuvasta määrästä.

Nainen johtajaksi on 2,5-vuotinen hanke. Hanke muodostuu yliopistotasoisista koulutusmoduleista, joista osallistujat valitsevat omaa naisjohtajauraansa tukevan 4-5 opintojakson kokonaisuuden.Opiskelija voi koota oman ohjelmansa 12 opintojakson valikoimasta. Opintojaksot ovat työ- ja organisaatiopsykologian sekä johtamisen eri osa-alueiden aloilta.

Koulutuksen rinnalla kulkee työnohjausprosessi, jossa kokeneet työnohjaajat tukevat suunnitellusti kunkin osallistujan kehityspolkua. Hankkeen aikana järjestetään kaksi johtamisseminaaria, joihin koulutettavien lisäksi osallistuvat näiden taustaorganisaatioidensa edustajia sekä muiden sidosryhmien edustajia. Hankkeen aikana rakennetaan ja tuetaan naisjohtajaverkostoja.

Hankkeen projektipäällikön tukena toimii kokeneista kehitys- ja johtotehtävissä toimivista henkilöistä koostuva suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmä omien verkostojensa ja osaamisen kautta tukee osallistujien johtamispolkua.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Ennen ohjelmaan hakua ohjelmalle laaditaan sivusto Etelä-Karjalan kesäyliopiston kotisivujen www.kesyli.net yhteyteen.

Opiskelijanhankintavaiheessa hakuajan alkamisesta ilmoitetaan kohdealueen lehdissä. Lehdistölle ja alueradiolle laaditaan lehdistötiedote.

Ohjelmasta laaditaan esite, jota postitetaan yrityksiin ja julkisiin yhteisöihin sekä jaetaan yrityskäynneillä.

Ohjelmasta tiedotetaan kesäyliopiston eri tiedotuskanavia hyväksi käyttäen.

Projektin aikana projektisivustoa päivitetään ajankohtaisilla asioilla. Kaikille projektin yhteistyökumppaneille tiedotetaan projektin etenemisestä suunnittelu- ja ohjausryhmän kokouksissa ja seminaareissa sekä postitse.

Projektin päätyttyä laaditaan tiedote/markkinointikirje Johtajan mentor -metodista.

Tiedottamisessa noudatetaan ESR-hankkeiden tiedotusohjeita.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aikana saadut kokemukset ja hyvät käytänteet esitellään yhteisissä seminaareissa sekä tiedotteissa kaikille yhteistyökumppaneille. Tulokset dokumentoidaan mahdollisien uusien kehittämishankkeiden, koulutuskokonaisuuksien rakentamisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen varalle.

Hankkeen lopussa suoritetaan itsearviointi, jossa tuotteistuksen onnistuminen arvioidaan. Johtopäätöksien ja tarvittavien kehittämistoimienpiteiden jälkeen uutta Johtajan mentor -metodia markkinoidaan yrityksille ja yhteisöille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 701

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 277 703

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli vahvistaa naisten johtajuutta ja asemaa työmarkkinoilla. Projektiin osallistui 25 henkilöä 23:sta eri organisaatiosta. Osallistujista 24 oli naisia ja yksi mies. Projektin aikana kaksi naista vaihtoi työpaikkaa, eikä uusi työnantaja lähtenyt tukemaan projektiin osallistumista. Näin ollen projektin päättyessä osallistujia oli 23 henkilöä.
Projekti perustui kolmikantaan koulutus-työnohjaus-verkostoituminen. Nämä toiminnot pyrittiin nivomaan kokonaisuudeksi, joka tukisi osallistujien kehittymistä johtajina.
Koulutusohjelma muodostui kahdestatoista (12) valinnaisesta johtamisen ja työ- ja organisaatiopsykologian koulutusmoduulista (laajuus 2-7 op), joista jokainen osallistuja valitsi 3-4 + 1 kaikille yhteisen koulutusjakson. Kaikille yhteinen jakso oli Esimiehenä kehittyminen 4 op, jonka suoritti 21 henkilöä. Kaikki 25 henkilöä osallistuivat koulutusjakson lähiopetukseen, mutta neljä ei suorittanut oppimistehtäviä, joten suoritusta heille ei kirjattu. Ylivoimaisesti eniten osallistujat ilmoittautuivat suorittamaan Vuorovaikutustaidot työyhteisössä 4 op -opintojaksoa. Vuorovaikutuksen toimivuus johtamisessa koettiinkin yhdeksi tärkeimmäksi henkilöstöhallinnolliseksi taidoksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen taitojen koettiin kohentuneen projektissa toteutettujen koulutusten kautta. Myös Yrityksen talousohjaus 2 op, Hankintojen johtaminen 3 op ja Myynnin ja markkinoinnin johtaminen 2 op -opintojaksot koettiin hyödyllisiksi ja uutta osaamista kehittäneiksi.
Opintopisteitä suoritettiin keskimäärin 13 op/ henkilö. Kokonaisuudessaan hankkeessa suoritettiin 304 op.
Projektin koulutusjaksot ja työnohjaus koettiin sisällöllisesti hyviksi, mutta koulutusjaksojen vapaavalintaisuus aiheutti sen, että kuhunkin jaksoon osallistui vain osa henkilöistä ja saattoi käydä niin, ettei merkittävä osa henkilöistä tavannut toisiaan kuin pari kertaa koko projektin aikana. Näin ryhmän verkoston muodostuminen jäi heikoksi. Projektin loppuvaiheessa v. 2011 pyrittiin verkostoitumista vahvistamaan mm. järjestämällä erillisiä epämuodollisia tapaamisia osallistujien kesken. Tapaamisten toteutuminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä osallistujien työkiireet ajoivat aina tärkeysjärjestyksessä edelle. Verkostoituminen toteutuikin parhaiten kahdessa työnohjausryhmässä, joihin osallistujat oli jaettu jo projektin alussa. Puutteena näissä tapaamisissa oli kuitenkin se, että ryhmät olivat erillisiä ja kokoontuivat eri paikkakunnilla, toinen Helsingissä ja toinen Lappeenrannassa.
Työnohjausta toteutettiin 12 ohjausistuntoa/ opiskelija sekä ryhmäistuntoina että yksilötapaamisina. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen kokoontui Lappeenrannassa ja toinen Helsingissä. Myös yksilötapaamiset toteutettiin ko. paikkakunnilla.
Hankkeen osallistujat kokivat työnohjauksen erittäin antoisana ja sitä pidettiin jopa hankkeen parhaana osana. Työnohjaajien omalta osaltaan osallistujilta keräämän palautteen perusteella työnohjaus oli palvellut erittäin hyvin koetun stressin lievittäjänä, näköalan laajentamisena omaan johtamiseen ja monipuolisempien näkökulmien avaajana ongelmanratkaisuun. Etenkin ryhmäistunnoissa työnohjauksen koettiin toimivan verkoston lujittumisen foorumina ja vertaistuen paikkana.