Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11035

Projektin nimi: Hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan ja johtamisen valmennusohjelma

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kajaanin kaupunki / Kajaanin ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0214958-9

Osoite: PL 52 (Ketunpolku 3)

Puhelinnumero: (08) 618 991

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kajak.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kajak.fi/suomeksi/Tyoelamapalvelut/Tutkimus- ja_kehitystoiminta/Kehittamishankkeet_ja_nii

Vastuuhenkilön nimi: Mika Määttä

Asema: johtaja

Sähköposti: mika.maatta(at)kajak.fi

Puhelinnumero: 044-7101 607

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Yritykset Marian kamari (Kajaani), Kalevalan kuntoutuskoti (Kuhmo), Betanian lastenkodin säätiö (Suomussalmi), Perhekoti Luonnonlapsi (Sotkamo), Lasten- ja nuortenkoti Kimppa (Paltamo), Tuomaskoti (Hyrynsalmi) Kajaanin Validia-palvelut (Kajaani) ja Harjulan lastenkoti (Kajaani) hyötyvät hankkeesta, jossa heidän taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon osaamisensa ja toimintaprosessit kehittyvät. Osaamisen lisääntymisestä seuraa yritysten elinvoiman ja kilpailukyvyn paraneminen.

Kajaanin amk:n koulutuspalvelut-yksikkö saa tietoa pienien hoiva-, hoito- ja liikunta-alan yritysten tilanteesta, toiminnasta ja kehittämistarpeista. Yksikkö voi hyödyntää saamaansa tietoa avoimen ammattikorkeakoulun opintojen, erikoistumisopintojen sekä muiden koulutusten suunnittelussa. Hanke vahvistaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajien ja opiskelijoiden sekä koulutussuunnittelijoiden tietämystä yrittäjyydestä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Lisäksi hanke hyödyttää myös muita alueen toimijoita. Välillisesti Kainuun maakunta-kuntayhtymä hyötyy vahvasta alan yritystoiminnasta, mikä takaa alueellisten, kilpailukykyisten palvelutuotannon kumppaneiden olemassaolon. Alueen kehittämisorganisaatiot hyötyvät hankkeen aikana syntyvästä yritystietoudesta, etenkin mikäli tämä saadaan talletettua Kainuun Edulla suunnitteilla olevaan yritystietokantaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31, joista naisia 24

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Bisnesmaailmassa hyvinvointi on vielä nuorta liiketoimintaa. Siksi yritykset ovat pääsäänt. pieniä ja liiketoiminnan kehittämiskulttuuri nuorta. Liiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvä termistö on monille hyvinvointialalla työskenteleville uutta ja outoa. Hyvinvointitoimialalla yritt. ovat oman alansa as.tuntijoita, mutta liiketoimintaosaamista ei välttämättä löydy toiminnan kehittämisen vaatimalla tavalla. Liiket.osaam koostuu kyvystä kehittää ja toteuttaa liiketoiminnan eri osa-alueita siten, että yritys toimii kilpailukykyisesti.

KAMK:n t&k - ja koulutuspalvelut -yksiköt, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, ja Kainuun maakuntakorkeakoulu kutsuivat kesäkuussa 2008 hoiva-, hoito- ja liikunta-alan yrittäjiä tilaisuuteen, jossa selvitettiin mm. yrittäjien koulutus- ym. kehittämistarpeita. Yrittäjät toivoivat amm. osaamisen kehittämisen lisäksi liiket.osaamiseen liittyviä teemoja. Syyskuussa 2008 soitettiin 15:lle hoiva-alan yrittäjälle ja tiedusteltiin heidän kiinn. osallistua liiketoimintaosaamista kehittävään hankkeeseen. Yrittäjät olivat halukkaita osall. hankkeeseen ja esittivät käytännön toteutukseen liittyviä toiveitaan. He tiedostivat jo olemassa olevan koulutustarjonnan, mutta kokivat, että tarvetta on hoiva-alan pienyrittäjän näkökulmasta tulevalle yrityslähtöiselle keh ja koul.

Hankkeen tav. on yhdistää hoiva-alan substanssiosaamisen sekä liiket.osaamisen koulutus ja kehittäminen. Luentotyyppisestä koulutuksesta poiketen valmennus toteutetaan pienemmässä ryhmässä (15-20 hlöä) seminaarityyppisesti niin, että valmennus yhdistää uuden tiedon omaksumisen, vuorovaik. toisten osallistujien kanssa ja yhdessä oppimisen sekä yrityskohtaisen käyt. kehittämistyön.

Hankkeen tuloksena osall. liiketoiminnan perustiedot (taloushallinto, yritysjuridiikka, markkinointi) ovat parantuneet, heillä on kok.kuva yrityksensä toiminnasta ja keh.osa-alueista, ja valmiudet kehittää aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yrityksensä toimintaa soveltamalla laadunhallinnan ja tutkimus- ja keh.toiminnan menetelmiä. Yritt. osaavat soveltaa henk.hallinnossaan erilaisia työhyvinvointia tukevia menetelmiä. Valmennuksessa osall. rakentavat yhd. valmentajien kanssa työkirjaa, joka jää yritykselle keh.toiminnan käsikirjaksi ja jota KAMK voi hyödyntää opetuksessa. KAMK:n sos-, terv- ja liikunta-alan, hallinnon- ja kaupan alan opett., opisk. ja koul.suunnitt. tietämys hoiva-alan yrittäjyydestä vahvistuu ja heidän os hyvinvointialan liik.toim. kehittyy. Opettajien asenne yrittäjyyteen realisoituu ja he näkevät yritykset yhtenä palvelutuotannon välineenä.

Hanketta koordinoi KAMK ja siihen osallistuvat partnereina seuraavat yritykset: Marian kamari, Kalevalan kuntoutuskoti, Betanian lastenkodin säätiö, Perhekoti Luonnonlapsi, Lasten- ja nuortenkoti Kimppa, Tuomaskoti, Kajaanin Validia-palvelut ja Harjulan lastenkoti.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Sisäinen tiedottaminen:
sähköposti, puhelin, nettisivut

Ulkoinen tiedottaminen:
www-sivut, lehdistötiedotteet, tiedotustilaisuus, lehtiartikkelit, päätösseminaari ja tiedotustilaisuus

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Sisäinen tiedottaminen:
sähköposti, puhelin, nettisivut; yleinen tietoisuus projektista; projektipäällikkö / hankkeen alussa 2009

Ulkoinen tiedottaminen:
www-sivut, lehdistötiedotteet, tiedotustilaisuus, projektipäällikkö / hankkeen alussa 2009
lehtiartikkelit, päätösseminaari ja tiedotustilaisuus; tulosten levittäminen ja yleinen tietoisuus projektista; projektipäällikkö 7 hankkeen loppupuolella 2010

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 070

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 35 125

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 794

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 37 133

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää hoito- ja hoiva-alan yrittäjien liiketoimintaosaamista ja tätä kautta edistää hyvinvointialan yritysten kilpailukykyä kilpailtaessa hoitosopimuksista. Hankkeessa laadittiin hoiva-alan yrityksiin keskittyvä valmennusohjelma, joka yhdistää hoiva-alan substanssiosaamisen sekä liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja kehittämisen. Perinteisestä luentotyyppisestä koulutuksesta poiketen valmennus toteutettiin pienessä ryhmässä seminaarityyppisesti niin, että siinä yhdistyi uuden tiedon omaksuminen, vuorovaikutus toisten osallistujien kanssa, yhdessä oppiminen ja yrityskohtainen käytännön kehittämistyö.

Valmennusohjelma koostui yrityksissä tapahtuneista alkukartoituksista ja mentoroinneista, joissa luotiin yritysten kehittämispolkua hankkeessa tuotetun työkirjan avulla, ja seminaarityöskentelystä Kajaanin amk:lla. Seminaarien teemat olivat taloushallinto ( 5 pv), yritysjuridiikka (2 pv), markkinointi (5 pv), laatutyö (2 pv), henkilöstöhallinto ja työhyvinvointi (5pv), teknologia (1 pv) ja hyvinvointifoorumi (1 pv). Seminaarien sisällön suunnittelussa kuultiin osallistujia. Seminaareihin valmistauduttiin kunkin seminaarin ohjaajan laatimilla ennakkotehtävillä. Kaikki seminaarimateriaalit olivat osallistujien vapaasti saatavilla sähköisellä oppimisalustalla, jonka avulla osallistujien oli mahdollista myös verkostoitua keskenään.

Valmennusohjelmaan osallistui yhteensä 31 henkilöä kahdeksasta eri hoiva-alan yrityksestä. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella seminaarien käytännön järjestelyt, sisältö ja menetelmälliset valinnat olivat toteutuneet pääsääntöisesti erittäin hyvin. Osallistuneista yrityksistä tuli palautetta, että ne pärjäsivät palvelujen kilpailutuksessa syksyllä 2010 valmennusohjelmassa saamansa tiedon avulla. Voidaan olettaa, että osallistujien liiketoiminnan perustiedot ovat tällä hetkellä ajantasaiset, heillä on jonkinlainen kokonaiskuva yrityksensä kehitettävistä osa-alueista, ja heidän valmiutensa kehittää aktiivisesti yritystensä toimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia kehittyi hankkeen aikana. Mentorointikäynneillä osallistujat rakensivat yhdessä valmentajien kanssa työkirjaa, joka jäi yrityksille kehittämistoiminnan käsikirjaksi. Yritykset toivoivat jatkoa liiketoimintaosaamisen kehittämiselle. Yritysten verkostoituminen ei ehkä edennyt hankkeessa suunnitellulla tavalla.

Muita tuloksia olivat Kajaanin amk:lle kehitetty, opetuksessa ja hyvinvointialan yritysvalmennuksessa hyödynnettävä työkirja 'Hyvinvointialan yritysten liiketoimintaosaamisen ja johtamisen valmennusohjelma'. Eri koulutusalojen (sosiaali-,terveys- ja liikunta-ala, hallinnon ja kaupan ala) välisen yhteistyön lisääntyminen ja opetusmenetelmien monipuolistuminen. Liiketalouden opiskelijat tuottivat projektiopinnoissaan yritysten käyttöön markkinointioppaan. Hankkeessa tehtiin myös selvitys kainuulaisten hyvinvointi- ja hoiva-alan yrittäjien tilanteesta, haasteista ja tulevaisuuden näköaloista, pohjaksi tulevaa kehittämistoimintaa varten. Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi 20 yritystä. Yrittäjien keskeiset uhkat ja yritystoiminnan esteet liittyivät toimintaympäristön muutokseen ja osaavan henkilöstön saantiin.

Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat osallistuvien yritysten määrä (8), joka saavutettiin. Osallistuvien henkilöiden määräksi asetettiin 14-16; osallistuneita oli yhteensä 31 (yritykset saivat valita eri moduleihin lähettämänsä työntekijät). Hankkeen aikana yrityksissä syntyi yksi kehittämishankeaihio, joten siltä osin hankkeen tavoitetta (2-3) ei saavutettu. Ammattilehdissä julkaistiin hankkeesta hankkeen aikana kaksi kirjoitusta, kolmas julkaisu on valmisteilla.