Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11038

Projektin nimi: TYÖMIELI

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Osoite: Tekniikantie 2

Puhelinnumero: 02 620 3010

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.samk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tyomieli.fi

Vastuuhenkilön nimi: Anne Kärki

Asema: Tutkimusjohtaja

Sähköposti: anne.karki(at)samk.fi

Puhelinnumero: 044 710 3471

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Harjavalta, Eurajoki, Honkajoki, Eura, Jämijärvi, Pori, Luvia, Nakkila, Köyliö, Huittinen, Kankaanpää, Säkylä, Pomarkku, Merikarvia, Ulvila, Karvia, Kokemäki, Kiikoinen, Rauma, Siikainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan alueen työnantajat/yrittäjät, joilla on tulevaisuudessa tarve lisätä yrityksensä/työpaikkansa henkilöstöä. Kohderyhmänä ovat myös mielenterveyskuntoutujat, jotka hankkeen kehitystyön avulla voivat saada työpaikan, mahdollisuuden jatkaa kuntoutumista ja saavuttaa taloudellista riippumattomuutta.

Keskeinen kohderyhmä on mielenterveyskuntoutujien työllistämisen mahdollistavat toimijat, joista kootaan kattavat alueelliset verkostot ja joiden tiivis ja tavoitteellinen yhteistoiminta mahdollistaa mielenterveyskuntoutujien tuetun työllistämisen polun. Tällaisia ovat mm. kuntoutustahot, TE-toimistot ja työvoiman palvelukeskukset sekä teemaan liittyvät välityömarkkinatoimijat. Palvelujärjestelmiin vaikuttamisen tärkein kohderyhmä ovat päättäjät, lainsäätäjät ja esim. työhallinnon virkamiehet .

Tärkeä kohderyhmä on SAMKin opettajat ja muu henkilökunta, jotka saavat todellista kosketuspintaa Satakunnan alueen yrittäjiin, osatyökykyisiin henkilöihin sekä kuntoutujien työllistämiseen liittyvään palvelujärjestelmään. Muut kohderyhmät ovat kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot, jotka osallistuvat aihepiirin edistämis-, kehitys-, tutkimus- tai koulutustyöhön.

SAMKin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen painopistealueiksi on nimetty mm. yrittäjyys, yrityskiihdyttämötoiminta, innovatiivisten palvelujen kehittäminen, esteettömyys sekä mielenterveysasiakkaiden palvelujen kehittäminen. Hanke tukee kaikkia näitä painopistealueita.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät Satakunnan maakunnan asukkaat, koska hanke tukee alueen työpanoksen saamista mahdollisimman laajalti käyttöön ja lisää näin alueen talouskasvua.
Kuntoutusorganisaatiot ja kuntoutuspalveluja tuottavat ammattilaiset hyötyvät hankkeesta, koska hankkeen tavoitteena on lisätä vajaatyökykyisten työpaikkamahdollisuuksia (esim. polkuja ammatillisen kuntoutuksen kautta palkkatyöhön) ja myönteistä asennetta vajaatyökykyisiä työntekijöitä kohtaan. Ammattilaisten työ helpottuu ja resursseja vapautuu aktiivista kuntoutusta vaativien henkilöiden kanssa tehtävään työhön.
Lisäksi hyötyjinä ovat vajaatyökykyisten kuntoutusta rahoittavat tahot, koska hankeen tavoitteena on saada suurempi joukko mielenterveyskuntoutujista omien palkkatulojen piiriin.

Projektista hyötyvät Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta heidän tietojensa ja taitojensa lisääntyessä vajaatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksista ja työllistämistä edistävistä malleista.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 220, joista naisia 110

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 513, joista naisia 375

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten työpaikkoja 2

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on, että satakuntalaiset yritykset/työnantajat tuntevat nykyistä paremmin mahdollisuutensa työllistää osatyökykyisiä henkilöitä. He tuntevat yhteiskunnan tukimuodot ja käytössä olevat hyvät käytänteet. Hankkeen lopputuloksena syntyy Satakunnan ammattikorkeakoulun, Satakunnan yrittäjien, Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen, työhallinnon ja muiden partnerien kanssa tuotettu koulutus/ohjausmalli; sosiaalinen innovaatiomalli, sekä koulutusmateriaali.

Hanke tukee toimenpiteillään kuntoutujien työllistymistä ja työnantajien/yrittäjien tiedon päivittämistä. Tämä vaikuttaa yritysten työvoiman saatavuuteen ja antaa niille kasvuedellytyksiä talouskasvun käynnistyessä uudelleen. Hanke luo uusia mielenterveyskuntoutujien työllistämistä edistäviä verkostokumppanuuden toimintamuotoja, jotka ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät kuntoutujien taloudellista riippumattomuutta.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan alueen työnantajat/yrittäjät, joilla on tulevaisuudessa tarve lisätä yrityksensä/työpaikkansa henkilöstöä. Kohderyhmänä ovat myös mielenterveyskuntoutujat, jotka hankkeen kehitystyön avulla voivat saada työpaikan sekä saavuttaa osallisuutta ja taloudellista riippumattomuutta.

Keskeinen kohderyhmä on mielenterveyskuntoutujien työllistämisen mahdollistavat toimijat, joiden yhteistyö mahdollistaa työtapojen kehittämisen sekä työnantajien ja kuntoutujien sujuvamman palvelun. Tällaisia ovat mm. kuntoutustahot, TE-toimistot ja työvoiman palvelukeskukset sekä teeman välityömarkkinatoimijat. Palvelujärjestelmiin vaikuttamisen tärkein kohderyhmä ovat päättäjät, joille viedään viestiä myös yleisesti kuntoutujista työvoimana.

Seuraava kohderyhmä on SAMKin opettajat ja muu henkilökunta, jotka saavat kosketuspintaa Satakunnan yrittäjiin, osatyökykyisiin sekä kuntoutujien työllistämiseen liittyvään palvelujärjestelmään. Näin opiskelijatkin pääsevät mukaan toimintaan ja saavat arvokasta uutta tietoa. Muut kohderyhmät ovat kansalliset ja kansainväliset toimijat, jotka osallistuvat aihepiirin edistämis-, kehitys-, tutkimus- tai koulutustyöhön.

Yritysyhteistyön tavoitteena on uusi työvoima-ajattelu, jossa kuntoutujat nähdään arvokkaana työvoimapotentiaalina. Uuden verkostotyön tuloksena on yrittäjien kuntoutustahojen, työhallinnon, yrittäjien, muiden työnantajien sekä oppilaitosten kumppanuusajattelu, joka edesauttaa sitä, että mielenterveyskuntoutujien työllistämisen on työnantajalle mahdollisimman helppoa.

Tavoitteena on myös edesauttaa SAMKin yrityskiihdyttämötyötä osatyökykyisten työllistämisen tukemisessa. Lisäksi SAMK käynnistää neuropsykiatrinen valmentaja -täydennyskoulutuksen vajaakuntoisten työntekijöiden työpaikoille sopeutumisen edistämiseksi. Yrittäjäyhteistyön tueksi tuotetaan opasmateriaalia. Kuntoutujien työllistämisen palvelujärjestelmiin vaikutetaan laajasti ja koulutus/ohjausmallin levittämiseen panostetaan sekä kotimaassa ja kansainvälisesti mm. laadukkaiden julkaisujen avulla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikkö laatii hankkeen käynnistyttyä tarkennetun tiedotussuunnitelman SAMKin käytännön mukaisesti.Tarkennettu tiedotussuunnitelma käsitellään viimeistään ohjausryhmän kokouksessa. Tiedotussuunnitelmaan kirjataan koko hankkeen aikana toteutettava sekä sisäinen että ulkoinen tiedotus vuosittain/kuukausittain. Tiedostussuunnitelmaa täydennetään hankkeen edetessä ja esitellään mm. ohjausryhmän kokouksissa. Tarkennettu tiedotussuunnitelma esitellään viimeistään ohjausryhmän kokouksessa.

Hankkeen alussa laaditaan myös projektiesite/kansio, jota jaetaan erilaisissa tapaamisissa, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa.

Tiedotetaan mukana olevien organisaation edustajille sekä eri organisaatioiden
internetsivuilla, sähköpostitse että organisaatioiden omissa henkilöstölehdissä.

Laaditaan artikkeleita seutukuntien lehtiin sekä erityislehtiin kuten esim. Satakunnan Yrittäjät, ao. järjestöjen lehdet.

Hankkeella on omat nettisivut. Projekti käyttää myös hyväkseen keskeisten tahojen www-sivuja tiedottamiseen

Hanke osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa hanketta esitellään.

Hankkeesta valmistuu hankkeen päätyttyä julkaisumateriaalia, josta osa on nettiversiona.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009 Esiselvitysten raportointi ja tiedottaminen paikallisten tiedotusvälineiden kautta
2010 Koulutus/ohjausmateriaalit työnantajien käyttöön ja reflektoitavaksi
2011 Materiaalien testausta ja vuoropuhelua, julkaisut suunnitellaan

Kansalliset ja kansainväliset seminaarit

2012 Hankkeesta valmistuva julkaisumateriaali
Lopullisten testattujen ja reflektoitujen materiaalien levitys työnantaja- ja työntekijä- ja asiantuntijajärjestöjen kautta. Esitys myös kansallisessa konferenssissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 271 841

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 271 841

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 327 488

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 324 010

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työmieli-hankkeessa haettiin ratkaisua siihen, miten työnantajat aikaisempaa paremmin löytäisivät kuntoutujat työvoimana. Kuntoutujien työllistämisen edistämiseen lähdettiin siis tuoreesti työnantajanäkökulmasta.

Tavoitteena oli, että kuntoutujien työllistäminen tulisi työnantajille mahdollisimman helpoksi. Kun yritykset voivat palkata työvoimaa kuntoutujista win-win -periaatteella, kaikki voittavat, myös yhteinen taloutemme.

Perustana toiminnalle oli Niina Laitisen tekemä 120 työnantajan tutkimus siitä, mitä tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistääkseen mielenterveyskuntoutujia. Tulosten perusteella päädyttiin yrityskohtaiseen, jalkautuvaan työtapaan sekä laadittiin seuraavat hankkeen materiaalit, jotka löytyvät hankkeen jälkeen pysyväksi tietopankiksi jääviltä nettisivuilta www.tyomieli.fi:

Työnantajan tietopaketti, Yritysneuvojan tietopaketti, monipuolinen koulutus- ja ohjauspaketti materiaaleineen sekä Työnantajan palveluohjausmalli kokonaisuudessaan.

Uusi innovatiivinen malli Työnantajan palveluohjaus luotiin Työmielessä Satakunnan ammattikorkeakoulun, yrittäjien, työvoimahallinnon ja kuntoutusyksiköiden välisellä yhteistyöllä. Malliin kuuluu sekä erityisryhmien työllistämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen että työnantajien henkilökohtainen ohjaus rekrytointitilanteissa. Malli soveltuu myös muiden ryhmien työllistämisen edistämiseen.

Työmieli-hankkeessa laadittiin kolme julkaisua laajaan levitykseen:

-Työvoimaa kuntoutujista - Työnantajan palveluohjaus
(12 asiantuntijan artikkelikokoelma mm. kuntoutujien työllistämisestä eri kanteilta, mielenterveyskuntoutujista työntekijöinä sekä työnantajan palveluohjauksesta)
-Työmieli - Näin se tehtiin
(yrittäjien ja verkoston onnistumistarinoita sekä yhteisen kehittämisen hyvät käytännöt sitaatein ja valokuvin)
-Opas työyhteisöille mielenterveyskuntoutujan työllistämisen tueksi.(Satu Boeliuksen opinnäytetyön pohjalta,SAMK)

Lisäksi hankkeesta oli 36 mediaosumaa, eli yli yksi jokaista projektikuukautta kohti. Myönteinen tiedottaminen ja työnantajien ja kuntoutujien onnistumistarinat olivat tärkein osa tiedotusta.

Hankkeesta tehtiin kolme arviointia, joista kaksi kehittivät toimintaa jo hankkeen aikana. Erityistä mielenkiintoa herätti Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen Hanna Hannukaisen arviointi työnantajan henkilökohtaisen palveluohjauksen pilotoinnista. Työnantajat kokivat palveluohjauksen ratkaisevaksi rekrytointipäätökselleen ja toivovat sen jäävän pysyväksi palveluksi TE-toimistoihin.

Satakunnan TE-toimiston johtaja Markku Lehtonen kertoi Työmielen päätösseminaarissa, että yrittäjien toive työnantajan palveluohjauksen jatkumisesta on kuultu ja että haaste otetaan vastaan. Jo hankkeen aikana Porin seudun TE-toimiston yrityspalveluissa kuntoutujien työvoimareservistä kertominen oli työtapana kun yrityskäynneillä puhutaan tulevaisuuden työvoimatarpeista.

Loppuarvioinnin mukaan tavoitteisiin päästiin 89%:n mielestä hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat kertoivat myös osaamisensa ja verkottumisensa vahvistuneen merkittävästi. Tärkeimmät Työmieli-hankkeen aikaansaamat hyödyt olivat avoimeen kysymykseen saatujen vastausten mukaan seuraavat:

-työnantajiin on luotu toimiva yhteys
-palvelujärjestelmiin on vaikutettu
-kuntoutujia on työllistynyt
-näkyvyys
-tiedotus ja uudet näkökulmat aiheeseen ovat lisääntyneet
-työvoimaviranomaisten ja yrittäjien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin on muuttunut positiivisemmaksi
-työnantajien palveluohjauksella on edistetty kuntoutujien työllistymistä
-resurssien yhdistäminen on tuottanut tuloksia

Muuta pysyvää toimintaa on vuosittainen Satakunnan yrittäjät ry:n ja työvoimahallinnon ja SAMKin yhteistyössä toteuttama Winny-palkinto kuntoutujan työllistämisessä kunnostautuneelle työnantajalle Satakunnassa. Myös Työmielen aloitteesta järjestetty Yrittäjäneuvojafoorumi säilyy vuosittaisena.

Arviointien mukaan Työmielessä erityisen hyvää oli se, että yhteiseen kehittämiseen saatiin Satakunnassa sitoutumaan keskeiset toimijat, johtajat ja päättäjät, samoin kuin merkittävät kansalliset ja kansainväliset asiantuntijatahot. Yleinen tiedotus kuntoutujien työvoimapotentiaalista ja työnantajien tuen tarpeesta tuki myös päättäjiin ja palvelujärjestelmiin vaikuttamistehtävää.

Jalkautuvan palveluohjauksen ohella koulutus- ja verkostotilaisuuksia järjestettiin paljon ja niihin osallistui runsaasti väkeä. Vuorovaikutuksessa kehitettiin palveluketjujen sujuvuutta. Työnantajien näkökulma oli koko ajan vahvasti esillä.

Mood For Work -Työmieli, eli kansainvälinen jatkohanke hyväksyttiin alkavaksi 1.6.2012 levittämään edelleen työnantajan palveluohjausmallia ja etsimään hyviä jatkojalostavia käytäntöjä muualta Euroopasta.
Työnantajan palveluohjaus on hyvää vauhtia juurtumassa pysyviin organisaatioihin Satakunnassa. Sillä on kaikki mahdollisuudet muodostua hyväksi käytännöksi myös kansallisesti ja kansainvälisesti.